http://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_2_4995-LM_tanaan-profile.jpg Israelin lentoyhtiö El Al tapasi menneinä vuosina mainostaa lentojansa sanoilla Koko Israel yhdessä lentokoneessa. Niinä muutamina kertoina kun olen ollut etuoikeutettu lentämään El Alilla mainoslause on osoittautunut paikkansa pitäväksi. Erityisesti jos lentää kuten minä muutama kymmenen vuotta... http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/1023/mestattu_messiaan_ruumis_-_kesamaanantai_rabbien_viisauskoulussa_%286_16%29 Patmos article
Leo Meller
3.7.2017
Leo Meller

Leo Meller on Patmos Lähetyssäätiön perustaja ja eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja (1971-2010).

Mestattu Messiaan ruumis - Kesämaanantai rabbien viisauskoulussa (6/16)

Israelin lentoyhtiö El Al tapasi menneinä vuosina mainostaa lentojansa sanoilla Koko Israel yhdessä lentokoneessa. Niinä muutamina kertoina kun olen ollut etuoikeutettu lentämään El Alilla mainoslause on osoittautunut paikkansa pitäväksi. Erityisesti jos lentää kuten minä muutama kymmenen vuotta sitten valtameren ylitse El Alin jumbossa koneen taloudellisen osaston kaikkein halvimmilla tuoleilla. Näytti ja kuulosti siltä, että Mea Shearim oli ahdettu ympärilleni jokaiselle ilmansuunnalle tässä economy classissa.

MINULLA OLI ikkunapaikka. Viereeni istuutui kipapäinen mutta ilmeiseltä bisnesmieheltä vaikuttava juutalainen mies. Istuimet ympärillä täyttyivät. Käytävällä oli tulovuorossa perhe, jossa isän ja raskaana olevan äidin välille mahtui kaikkiaan yhdeksän lasta. Kyllä kaikki perheet olivat lapsirikkaita, mutta tämä oli lennon ylivoimaisesti suurperheisin edustus.

Naapurini huokaisi.

- Seuraavat kaksitoista tuntia ei sitten nukuta. Ääntä riittää.

Itkevistä lapsista ja käytävillä rukoilevista juutalaisista lähti ihana sekakuorolaulu. Se todella piti hereillä. Lentoemäntiäkään ei juuri näkynyt koneemme osastossa.

Luin ja juttelin vierustoverin kanssa.

Alussa luin sanoma- ja muita lehtiä. Sitten otin käsiini komean sidotun raamatunselitysteoksen. Kristillistä Uuden testamentin teologiaa. Syvennyin kirjaan.

"ANTEEKSI, MUTTA minun tekisi mieleni esittää joitain kysymyksiä teille kun tajuan kirjastanne, että olette kristitty."

Suljin kirjan ja käännyin vierustoverin puoleen odotuksella. Mies oli Israelin kansalainen. Juristi. Hän työskenteli New Yorkissa israelilaisen lakitoimiston palveluksessa johtotehtävissä.

"Amerikasta saapuneet kristityt lähetyssaarnaajat pitivät kokouksia Profeettain kadun kulmauksessa olevassa kirkossa. Asuimme siinä lähistöllä. Olin nimellisesti uskonnollisen perheen kaksitoistavuotias vanhin lapsi. Minua ei varoitettu eikä estetty olemasta tekemisissä lähetyssaarnaajien kanssa. Ainakaan ei heti alussa oppiessani tuntemaan heitä. Myöhemmin tilanne muuttui kun isäni joutui väittelyihin lähetyssaarnaajien kanssa ja minua kiellettiin olemasta yhteydessä heihin. Sen verran kuin vanhempani olivat yhteydessä lähetyssaarnaajiin heille muodostui sellainen käsitys, että lähetyssaarnaajat olivat suorastaan sionisteja, voimallisia Israelin valtion olemassaolon puolustajia. Kyllä he puhuivat Jeesuksesta, mutta silloinkin heidän puheissansa oli sävy, jollaista ei varmaankaan tavoittanut jokaisesta kristillisestä saarnasta."

Matkakumppanini muisteli ja tavoitteli oikeita ilmaisuja.

"Kun nämä amerikkalaiset kertoivat Jeesuksesta, he avasivat oman Raamattunsa ja lukivat sieltä profetioita Jeesuksesta. Yhden sellaisen mukaan Jeesuksen oli määrä olla kirkkautena Israelille ja valona pakanoille. Näin muistelen heidän pyhissä kirjoituksissaan sanotun. Mitä enemmän koin elämää ja vartuin ja vanhenin, sitä enemmän jouduin tekemisiin kristittyjen kanssa, jotka tuntuvat olevan aivan eri raiteilla kuin lapsuuteni tutut Profeettain kadulta. Aloin ajatella, että nuo amerikkalaiset - jotka korostivat, että Jeesus on ennen kaikkea juutalaisille kuuluva, meidän kirkkautemme - olivat poikkeavia. Kristittyjen enemmistö on ominut Jeesuksen ja tehnyt hänestä pakanajumalan. Mitä te tähän sanotte?"

Kuuntelin. Vastasin. Kuuntelin uudestaan. Vastasin uudestaan. Varmaankin kolme tuntia keskustelimme yhtä menoa tästä aiheesta. Sitten tuntui, että säkkimme olivat puolin ja toisin tyhjät ja kumpikin syvennyimme matkalukemisiimme. Erosimme Tel Avivin kentällä ystävinä.

KESKUSTELUN ERÄÄSSÄ kohtaa matkaumppanini kertoi seuraavaa.

Hänen työpaikkansa sijaitsee Riverside Drivellä Manhattanin länsipuolella. Hänen ikkunoistansa oli suora näköyhteys Amerikan krstillisten kirkkojen neuvoston korkeaan high rise päämajaan ja sen yhteydessä olevaan Rockefellerien rahoilla pystytettyyn Riverside kirkkoon.

Tuohon aikaan ja vieläkin rakennuksessa isännöivät lähinnä suuret liberaalit ja vasemmistomyönteiset kirkkokunnat. Nämä järjestivät mielenosoituksia tontillansa. Usein kohteena oli Israel ja sionistiset piirit Amerikassa - ja tietenkin vastaavasti puolustettuina palestiinalaiset ja muut vastaavat.

Vierustoverini ihmetteli tätä.

"Eikö näillä kristityillä olekaan sama Raamattu, josta amerikkalaiset lukivat aikoinaan minulle ja vanhemmilleni tekstejä siitä, että Jeesus on ennen kaikkea Israelille kirkkaudeksi - pakanoille vain valoksi? Eikö ole eroa kirkkauden ja valon välillä?"

Eivätkö kristilliset kirkot ole tehneet todella pahasti erottaessaan Jeesuksen kansastansa ja pakottaessa nyt juutalaisia kääntymään kirkkoihinsa ja tulemaan kuin pakanoiksi? Ja pitääkö kääntyneen juutalaisen noissa kirkoissanne olla valmiina osoittamaan mieltä Israelin valtiota vastaan ja puolustamaan Israelia tuhoa etsivää Arafatia ja hänen heimolaisiaan?

Miksi kristityt ja heidän kirkkonsa eivät voi olla juutalaisen Jeesuksen kaltaisia myös asennoitumisessaan Jeesuksen omaisuuskansaan?

Nämä olivat matkakumppanini viimeisiä sanoja. Sitten erosimme.

MIKSI TÄLLAISET muistelot ovat tämän viikon blogini punaisena lankana?

Koemme perheeni kanssa lomapäiviä Euroopan maanteillä. Tapoihini tällaisilla matkoilla kuuluu kuormata autoon muutama säkillinen lukematta jääneitä lähinnä viikkoperiaatteella ilmestyviä uutislehtiä. Luen ja repäisen sivuja leikearkistoihimme.

Yhdessä säkissä on Amerikassa ilmestyvän Jewish Pressin paksuja numeroita loppuvuodelta 2016 ja alkuvuodelta 2017. Marraskuista lehteä selaillessani nekrologisivuilta löydän ilmoituksen rebbetzin Esther Jungreisin kuolemasta. Tämä unkarilaissyntyinen, Bergen Belsenistä lapsena elossa selvinnyt, Amerikkaan päätynyt ja siellä merkittävän palvelutyönsä aloittanut juutalaisuuden Billy Grahamaksi nimetty herätyssaarnaaja oli kuollut kahdeksankymmentä vuotiaana.

Koin haikeutta. Muistelin kohtaamisiamme ja yhteyttämme ja mitä kaikkea vahvistusta se merkitsi minulle ja omalle kutsumustyölleni Jumalan Israelin elämäksi. Sain audienssin Jungreisin toimistossa. Sain haastatella merkittävää juutalaista naista. Hänen määräyksestänsä hänen avustajansa esittivät minulle hänen Hineni! työtänsä. Hepreankielinen sana on se, jota Aabraham käytti Jumalan kutsuessa häntä. Hineni! - Tässä olen! oli Aabrahamin vastaus.

Hineni-työ pyrkii kaikin mahdollisin tavoin herättämään maallistuneet juutalaiset löytämään Aabrahamin Jumala ja vastaamaan Hänen kutsuunsa juuri tuolla sanalla hineni!.

Muutamia vuorokausia kohtaamisemme jälkeen yllätyksekseni sain New Yorkin osoitteeseeni kuriiripostia Jungreisin toimistosta. Paketissa oli 16 mm elokuvakopio Jungreisin eräästä kuuluisimmasta Madison Square Felt hallissa pidetystä massakokouksesta. Esitin elokuvaa kokouksissamme Suomessa. Sen vaikutuksesta opimme patmostilaisuuksissa eräitten vuosien aikana käyttämään hineni-sanaa myös kristillisessä rukouskielessämme, erityisesti Israelin puolesta työssä. Hineni - tässä olemme! - Patmoskansa Israelin elämäksi! Sanat johtivat tekoihin, esimerkiksi työssämme Neuvostoliiton Sionin vankien vapauttamiseksi.

Mutta miksi Esther Jungreisin muistaminen johtaisi blogini alkuosan muisteloihin?

Juttelussamme rebbetzinin (sana tarkoittaa rabbin puolisoa) toimistossa huomasin emäntäni olevan hyvin perillä kristinuskosta ja Uuden testamentin kirjoituksista. Hän myönsi naurahtaen seuranneensa paljon Blly Grahamin taktiikoita ihmisten käännyttämisessä ja pyrkivänsä toimimaan Billyn esimerkin tavalla oman kansansa saavuttamisessa toorauskollisuudelle. Sitten, aivan yllättäen, Esther Jungreis syvästi vakavoituneena painottaen jokaista sanaa kysyi minulta seuraavan kysymyksen:

Miksi kristillinen kirkko on mestannut Messiaan? Miksi Kristus ei enää ole uudentestamentin mukainen yksi ruumis - pää ja keho - vaan olette leikanneet irti hänen juutalaisen päänsä, joka puhui satoja kertoja Israelin puolesta, ja olette jättäneet jäljelle vain hänen teitä siunaavat kätensä? Hän kelpaa teille kunhan pää ei saa puhua! Mutta hänen sanansa ovat edelleen teidän Raamatussanne! Sen mukaan teidän uskovienne tulisi olla yksi ruumis, jolla on yksi johtava ja puhuva pää, juutalainen Jeesus. Missä tämä Jeesus on teidän menoissanne?

Niinpä. Kysymysten kysymys edelleenkin. Tuota kysymystä muistellessani mieleeni tuli lentoni El Alin jumbossa Israeliin ja keskustelut juutalaisen lakimiehen kanssa.

Summa summarum: missä on Jeesus, joka annettiin kirkkaudeksi Israelille ja valkeudeksi pakanoille?

Esther Jungreisin muisto koskettaa sieluani tällä hetkellä siinä määrin, että taidanpa kirjoittaa seuraavan kesäviikon blogini kokonaan kohtaamisestani hänen kanssaan ja silloin koetusta ja kuullusta ja opitusta. Ja taidanpa poiketa perinteistä ja pistää rebbetzinin kuvankin blogini yhteyteen.

TULISITKO JOHTAMALLENI MATKALLE ISRAELIIN SYYSKUUN 1.-9. PÄIVINÄ TÄNÄ ARMON VUONNA 2017? LÖYDÄT MATKAOHJELMAN JA MUUT TIEDOT TÄÄLTÄ.

 

Kommentoi "Mestattu Messiaan ruumis - Kesämaanantai rabbien viisauskoulussa (6/16)"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

            ______    _  _     ______            
    ___    /_   _//  | \| ||  /_   _//   ____    
   /   ||   -| ||-   |  ' ||   -| ||-   |    \\  
  | [] ||   _| ||_   | .  ||   _| ||_   | [] ||  
   \__ ||  /_____//  |_|\_||  /_____//  |  __//  
    -|_||  `-----`   `-` -`   `-----`   |_|`-`   
     `-`                                `-`      
 
 

Ei kommentteja "Mestattu Messiaan ruumis - Kesämaanantai rabbien viisauskoulussa (6/16)"