http://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_16_6405-BLOG_Vuorinen.jpg "Oi Jumala en pyydä itselleni mitään, mutta anna äidilleni vävypoika", lienee tunnetuin sinkkutytön rukous. Vastaavanlainen kokemus saattaa olla meille monille hyvinkin tuttu. Emmehän me nyt itsellemme mitään pyydä tai tarvitse, mutta toisten tähden joutuu joskus pyytämään. Erään... http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/971/anna_aidilleni_vavypoika Patmos article
Markku Vuorinen
13.3.2017
Markku Vuorinen

Anna äidilleni vävypoika

”Oi Jumala en pyydä itselleni mitään, mutta anna äidilleni vävypoika”, lienee tunnetuin sinkkutytön rukous. Vastaavanlainen kokemus saattaa olla meille monille hyvinkin tuttu. Emmehän me nyt itsellemme mitään pyydä tai tarvitse, mutta toisten tähden joutuu joskus pyytämään. Erään ruotsinkielisen seurakunnan johtaja sanoi usein puheessaan:” En minä mittä pyydä, minä vain tehdä tarpehet tiettäväksi.” Niinhän se taitaa olla, pitää tehdä tarpeet tiettäväksi.

Koukataan taivaan kautta

Meillä saattaa hyvinkin olla sellainen luulo, että kun pyytää asioita vähän niin kuin mutkan kautta, niin ihmiset ja Jumalakin paremmin kuulee pyyntömme. Olin nuorena evankelistana kerran erään seurakunnan kokouksessa, jossa oli paikan päällä Ilmari ja Jalmari, (nimet muutettu, ettei veljet paljastu.

Molemmat ovat jo kotona Herran luona, rauha vaan heidän muistolleen) nuo ihanat taistelutoverit.

Ilmari johti kokousta ja toivoi ihmisten kertovan alkuun kiitosaiheita, mutta Jalmari ei Ilmarin pyynnöstä välittänyt vaan hän alkoi esittämään rukouspyyntöä, jolloin Ilmari kiivastui ja tokaisi: ”Jalmari istu alas ja ole hiljaa, minähän pyysin kiitosaiheita.”

Sitten olikin jo Jalmarin vuoro kiivastua ja Jalmari aloitti kova äänisen rukouksen kylmän ja tunteettoman saarnamiehen puolesta, jolla ei ole aikaa kuunnella kärsivien hätää ja tuskaa. Nyt olikin taas Ilmarin vuoro korottaa äänensä yli Jalmarin äänen. Ilmarilla oli kotikenttä etu, sillä hän seisoi mikrofoonin takana ja Jalmari ilman mikkiä jäi selvästi alakynteen.

”Kuule veljeni Jalmari ei sinun tarvitse niitä asioita kertoa taivaan kautta, kyllä sinä voit ne kokouksen jälkeen minulle suoraakin kertoa.” Jalmari yritti vielä jatkaa rukousta, mutta ääni vaipui Ilmarin äänen ja yleisen melun alle.

Kokouksen jälkeen nähtiin salin etuosassa mielenkiintoinen kohtaaminen. Ilmari ja Jalmari riippuivat toistensa kaulassa, itkien ja omaa syntisyyttään valittaen pyytelivät toisiltaan anteeksi. Asiat sovittiin, pyydettiin- ja annettiin anteeksi, sekä myös unohdettiin.

Kyllä ne äiditkin osaa

”Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen hänen tykönsä ja kumarsi häntä, aikoen anoa häneltä jotakin. Niin hän sanoi vaimolle, mitä tahdot? Tämä sanoi hänelle, sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi.”(Mat.20:20)

Eihän äiti itselle mitään pyytänyt, mutta olisihan se ollut hienoa saada sanoa, että poikani ne istuu taivaanvaltakunnassa Jeesuksen kahta puolta. Jeesus meni kylään Martan ja Marian tykö. Martta touhusi monissa palvelutoimissa, mutta Maria vaan istuskeli Jeesuksen jalkojen vieressä ja kuunteli Jeesuksen puhetta. Marttaa kiusasi sisarensa ”laiskuus” ja hän esitti Jeesukselle pyynnön:” Herra etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan. Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi.”

Ehkä Martta tunsi sisarensa ja ajatteli, että tämä asia on parempi kierrättää Jeesuksen kautta, niin rupeaa Mariakin ymmärtämään, että mikä se on elämässä tärkeää. Martta teki selvästi virhearvion. Sen sijaan, että Jeesus olisi patistellut Marian keittiön puolelle, hän kehuikin Mariaa hienosta valinnasta.

Olisihan Martta voinut itsekin pyytää sisartansa apuun, mutta jotenkin se olisi ollut mahtavampaa kun itse Herra olisi antanut Marialle määräyksen. Raamatussa on paljon asioita, joita meidän pitää itse tehdä ja myös pyytää Jumalalta.

Pyydä sitä mitä tarvitset

Jos tarvitset rahaa, niin pyydä rahaa. Jos tarvitset esirukousta, niin pyydä esirukousta. Jos tarvitset molempia, niin pyydä. Jeesus kysyi kohtaamaltaan sokealta mieheltä:” Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?” Ei sokea vastannut, että saisinko esirukousta, vaan:” että saisin näköni jälleen.”

Mies sai sitä mitä pyysi. Jeesus rohkaisi opetuslapsiaan: ” Mitä ikinä anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaa.”

Olin evankelista toimeni alkuvaiheessa kuuntelemassa pastori Yonggi Chota Etelä Koreasta. Hän opetti meille, että oppikaa pyytämään Jumalalta sitä mitä tarvitsette. Mainitse se nimeltä. Vaikka Jumala tietää mitä tarvitsemme, niin silti Hän kehottaa meitä anoen rukoilemaan.

Pyydä ujostelematta ja suoraan mitä Herralta tarvitset. Tarpeita on paljon, sinulla ja ystävillä, sekä seurakunnilla ja yhteisöillä. Jobin ystävät tarvitsivat apua: ”Ja kun Job rukoili ystäväinsä puolesta, käänsi Herra Jobin kohtalon, ja antoi Jobille kaikkea kaksin verroin enemmän, kuin hänellä ennen oli ollut.”

Ihmeellinen tapahtuma, pyysi ystäville ja tulikin itse siunatuksi. Meidän tulee rohkeasti pyytää asioita Jumalalta. Usein Herra ohjaa meitä pyytämään myös ihmisiltä.


Volvo, Mersu tai BMW

Nuoruuteni päivinä myin vanhan autoni ja annoin rahat evankelioimistyöhön. Seisoin onnettomana bussipysäkillä, koska tiesin, että en voi suorittaa kutsumukseni työtä ilman autoa. Siinä muistin pastori Chon opetuksen ja sanoi ääneen:” Herra, anna minulle auto, mutta suo sen olla Volvo, Mersu tai BMW, aamen!” Sitten hyppäsin bussiin ja ajoin työpaikalleni seurakuntaan.

Kirkon käytävällä seisoi uskovainen leskirouva ja kyseli, että mistä päin olen tulossa kun olin yltä päältä märkä. Kerroin, että olen nyt jalkamies kun myin autoni pois ja ulkona sataa. Hän katsoi minuun ja kysyi:” Oletko sinä se mies joka tarvitsee autoa? Kävin aamulla autotallissa ja siellä minulla seisoo lähes uusi auto, jota en nyt tarvitse. Rukoilin autotallissa, että onko joku joka tarvitsisi tätä autoa?”

Muistin oman rukoukseni bussipysäkillä ja tein sisarelle varmistuskysymyksen. - Minkä merkkinen auto sinulla on? ”Se on Volvo”; oli vastaus. Kiitin Herraa, että sitä sain mitä pyysin.

Rahat on loppu

Vuosikausia olin HSR-TV:n toiminnanjohtaja ja toimeenkuvaani kuului myös varojen hankkiminen. Ajoittain oli taloudessa tiukkoja aikoja ja rahat olivat vähissä tai lopussa. Taas kerran oli tiukkoja aikoja ja tuskailin Herran edessä. Jumalan Henki puhui minulle selvästi, että sitä mitä teiltä puuttuu, niin sitä pyytäkää.

Mietin itsekseni, että olen kyllä viime aikoina pyytänyt Herralta ja ihmisiltä esirukouksia, Pyhän Hengen voitelua julistustehtävään ja ohjelmien tekoon jne. Olinko saanut näihin asioihin vastauksia? Kyllä olin. Työstämme kiinnostuneiden ja esirukoilijoiden määrä oli muutamassa vuodessa tuplaantunut. Nyt heitä oli jo yli 10 000.

Julistuksessa ja työssä olin kokenut vähintään lievää voitelua. Aivan kuin joku olisi sisälläni kysellyt, että oletko rukoillut ja pyytänyt rahaa. Jouduin vastaamaan sisäiseen ääneen, että en ole, ehkä kautta rantain olen asiasta vihjaissut. ”Pyydä sitä mitä tarvitset, äläkä kiertele asioiden kanssa”, oli selvä Herran sana minulle.

Sanoin kassanhoitajalle, että nyt lähden kesämökille rukoilemaan rahaa ja tulen sitten takaisin kun vastaus on tullut. Kassanhoitaja katseli minua ihmeissään ja totesi vain, että kuinkahan pitkä reissu siitä tulee kun tuossa on yli 50 000 markan laskut pystyssä.

Vihdoinkin olin oppinut ymmärtämään, että minun ei tarvitse Jumalan edessä mitenkään hävetä sitä, että nyt olen rukoilemassa vain sitä mistä on pulaa ja kiittämässä siitä mitä jo on. En tarvinnut asian ympärille minkäänlaista Raamatun kohtaa tai ilmestystä, sillä tiesin muutenkin, että yhdistyksen rahat olivat lopussa.

Ei muuta kun rukoilemaan ja pyytämään Herralta rahaa. Olihan se mielenkiintoinen kokemus rukoilla 15 tuntia päivässä rahaa. Kolmantena päivänä kassanhoitaja soitti, että tilille oli tullut 30 000 markan lahjoitus.

Vielä pari päivää lisää rukousta, uusi puhelu kassanhoitajalta ja tieto siitä, että loputkin tarvittavat rahat olivat tilillä. Kiitos Herralle ja takaisin toimistolle. Tässä oli kokemus yhdestä varain keruusta ja rukous elämästä. Ei se toki aina näin mennyt, mutta toimi näinkin, ainakin tämän kerran.

Olisi varmaankin hyvä lisätä kaikkien rukouksien loppuun:” Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaassa.”

 

Kommentoi "Anna äidilleni vävypoika"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  _____    __   __    _____    __   __   ______   
 / ____||  \ \\/ //  / ____||  \ \\/ // |      \\ 
/ //---`'   \ ` //  / //---`'   \ ` //  |  --  // 
\ \\___      | ||   \ \\___      | ||   |  --  \\ 
 \_____||    |_||    \_____||    |_||   |______// 
  `----`     `-`'     `----`     `-`'   `------`  
                                                  
 
 

2 kommenttia "Anna äidilleni vävypoika"

pirjann 14.3.2017 18.57

Kiitos Markku! Tänä talvena on Herra avannut minulle rukouksen salaisuutta - ja tässäpä tuli uutta tervetullutta opetusta. Siunausta!

Annikki Salo 14.3.2017 18.57

Jumala on rikas Antaja monella tapaa. Tätä "täsmärukousta", josta Markku Vuorinen blogissaan kirjoittaa, Yonggi Cho neuvoo jossakin kirjassaan. En kuitenkaan oikein kotiutunut tuohon rukouksen muotoon, vaan mieluummin blogin viimeisen lauseen rukoukseen. Kun aamuisin mieheni kanssa luemme Sanaa ja rukoilemme, yksi rukous päivän haasteisiin nähden kohoaa aina: "Kiitos, että Sinä, Taivaallinen Isä, vaikutat meissä tahtomista ja tekemistä, että Sinun hyvä tahtosi tapahtuu." (Fil.2:13). Siinä on syvä kiitollisuus ja turvallisuus.