Laura Seppi

Laura Seppi kirjoittaa Porissa. Hän on eläkkeellä oleva kielen kääntäjä, jonka erikoisena kiinnostuksena ovat Raamatun kielet. Laura kirjoittaa ajankohtaisista asioista. Ajoittain hänen tekstiensä päällisen puolen takana on vasta varsinainen viesti – kannattaa etsiä se esille.

On suuri sun rantas autius

6.12.2017 Laura Seppi

Kansallismaisema? - Kallavesj, Kallavesj! - Keitele vehmas, Päijänne jylhä! - Ei vettä, rantaa rakkaampaa - Tuhanten rantain partahilla, heräjä armas synnyinmaa! - Se on kymmenen, kymmenen virran maa. - Saimaan rannalla ruikuttaa.. - Kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen…! Tutkin Pesosen laulukirjaa vuodelta 1962. Se on täynnä kansallismielisyyttä, isänmaan ja Luojan ylistystä. Luontoa käsitteleviä lauluja on nimetty suorastaan 104 kappaletta! Kotiseudut, haat, pellot, metsät ovat kaikki saaneet oman... Ei kommentteja

Lue koko kirjoitus

Vanhan ajan usko

5.11.2017 Laura Seppi

Pikkukaupungissa oli kulttuuritapaus, teologian professori oikein pääkaupungista asti oli tullut luennoimaan modernista raamattukritiikistä. Näin hän kertoili: - Jeesus ei ollut Jumala, eihän ihminen pysty olemaan Jumala. - Kaikki profeetat ovat valehtelijoita, eihän kukaan pysty tietämään tulevaisuutta. - Silminnäkijöiden evankeliumit poikkeavat toisistaan, niihin ei ole luottamista. - Historialliset kirjat ovat poliittisesti väritettyjä, ellei sitten ihan silkkaa kaupunkilegendaa. -... Ei kommentteja

Lue koko kirjoitus

Pimenevää

11.10.2017 Laura Seppi

Mihin se kesäkin meni? Ja intiaanikesästä ei ollut mihinkään, kosteaa pilvistä, eikä aurinkoa näkynyt. Puut tulevat keltaisiksi, punaisiksi, ruskeiksi - ja kaljuiksi. Linnut lähtevät. Luonnossa on lopun merkkejä, kun se kohinalla vaihtaa vuodenaikaa. - Entä ihminen? Ihminen vetää verhot ikkunan eteen. Säätää lämmitystä. Sytyttää valot aina vain aikaisemmin. Sitten hän kaivaa vaatekaapistaan talvivaatteet. Laittaa kesähepenet pois ja pukeutuu tummiin. - Kadonnut on valo auringon… Kysyn itseltäni... Ei kommentteja

Lue koko kirjoitus

Pyttöjä ja toikia

20.9.2017 Laura Seppi

Olipa kerran eräässä lähiössä Uskosen perhe. Siihen kuuluivat äiti Siviä ja isä Jalo ja lapset Hannu ja Kerttu. Hannu ja Kerttu lähtivät ulos leikkimään. Kodin lähellä kasvoi kaunis kukkaniitty. Kerttu poimi kukkia ja teki niistä seppeleen. Kun Hannu ei välittänyt siitä, hän piti sen itse. Niityn takana kasvoi hylätty puutarha, jossa oli omenapuu. Hannu kiipesi puuhun ja haki heille omenat. Puutarhan takana oli synkkä metsä. Lapset kulkivat metsässä. Vastaan tuli talo. Se näytti aivan... 3

Lue koko kirjoitus

Tulta taivaasta

31.8.2017 Laura Seppi

Olin poistanut kirjahyllyistäni kaikki okkultistiset kirjat ja tuhonnut ne. Senkin jälkeen löytyi vielä muutama, ja hävitin nekin. Uskoon tultuani Herra oli sanonut minulle: - Jos haluat olla minun mannekiinini, niin viina ja tupakka pois! Viina ja tupakka jäivätkin pois, ei tosin ihan heti mutta jäivät. Pihallani oli omatekoinen toteemi, vihaisia ja iloisia naamoja päällekkäin. Olin vitsaillut, että se karkottaa pahoja henkiä. Kaadoin toteemin ja raahasin sen kompostiin lahoamaan. Pihalla oli... Ei kommentteja

Lue koko kirjoitus

Kävikö Jeesus helvetissä?

18.7.2017 Laura Seppi

Kädessäni on Concordia -julkaisu. Se on mukava, Raamatussa pitäytyvä pikku lehti, jossa tutkistellaan luterilaisten tunnustuskirjojen ja Raamatun sanan kohtia; on myös saarnoja, eksegeesiä, käännöksiä. Numerossa 1/2017 Juuso Mäkinen tutkii uskontunnustuksen kohtaa: "astui alas tuonelaan". Seikkaperäinen juttu kannattaa lukea, jos tarkat tekstianalyysit kiinnostavat. Lehdessä on myös toinen, lyhyt kirjoitus Augsburgin uskontunnustuksen synnystä, ja Mäkinen omassa kirjoituksessaan pohtii sitä... 7

Lue koko kirjoitus

"Uua heela natten!"..mutta miksi Saara nauroikaan?

22.6.2017 Laura Seppi

Älä tee juhannustaikoja. Siitä ei hyvää seuraa. Eräänä juhannuksena iloiset teinitytöt Elli, Melli ja Relli (nimet muutettu) päättivät viettää aikaansa hengaillen ja hönöillen läpi yön (r/oa hela natten). Ja tehdä taikoja. Heillä oli jostain saatu vinkki, että aitojen yli hyppiminen juhannusyönä tuottaisi jotain oikein mukavaa. Tuumasta toimeen. Tytöt käppäilivät puutarhakaupunginosaan, jossa aidat olivat sopivan matalia. Yön kuulaudessa he aloittivat menonsa, mutta sitten vartija täysin... Ei kommentteja

Kaiteet puuttuu

7.6.2017 Laura Seppi

Joka vuosi aina joku tippuu kalliolta, sanoi helsinkiläinen poliisi vapun alla radiossa. Selvää, ettei Kaivopuiston ja Ullanlinnan luonnonkallioille voi joka paikkaan laittaa kaiteita, mutta sekin on selvää, ettei ihminen tarvitse kummoistakaan korkeuseroa jalkansa alle, kun jo voi kompastua ja lähteä kierimään päät kolisten niin pitkälle kuin kaltevaa riittää. Semminkin pimeässä. Ja semminkin humalassa. Mutta onpa hyvä vertaus synnistä. Daavidillakin yksi synti johti toiseen, aviorikos... Ei kommentteja

Lue koko kirjoitus

Luontopäiväkirjaa. Kevät.

1.5.2017 Laura Seppi

Heti alkuun pari vinkkiä: Ryhdy tekemään muistiinpanoja luonnosta ja vuodenkierrosta. Yhteen ja samaan vihkoon voit kirjoittaa useiden vuosien havainnot, kummastuksen aiheet, hyödylliset määräajat. Voit lisätä Wanhan kansan viisauksia, voit tehdä kylvökalenterin esim: "30.4. parsa- ja kukkakaali taimettumaan." Muistiinpanosi myös kertovat, mitä suurin piirtein on odotettavissa: jäidenlähtö tällöin, sinivuokot silloin, pääskyset tuolloin... Toinen vinkki: Lähde edes kerran elämässäsi opastetulle... Ei kommentteja

Lue koko kirjoitus

Hyvä osa

13.4.2017 Laura Seppi

Veli oli hintelärakenteinen ja kulki kankeasti, vaikka oli vasta kolmenkymmenen. Lapsuudessa sairastettu tauti oli vienyt melkein hengen. Kun hän siitä lopulta toipui, jäi toinen jalka pysyvästi ohuemmaksi, eikä siihen voinut kunnolla nojata. Pikkusisko oli vahva ja terve, mutta hänen älynsä kulki huomattavan hitaasti. Kiltti hän oli silti, teki raskaimmat työt, kantoi vedet kotiin ja saattoi pyörittää tuntikausia jauhinkivillä jyviä leipäjauhoiksi. Kun vanhemmat yllättäen kuolivat vieläpä saman... 2

Lue koko kirjoitus