2018-06-29 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_10_7182-JUHA_BLOGI_FINAL.jpg USA:n korkeimman oikeuden tuomari Anthony Kennedy ilmoitti 27.6.2018 siirtyvänsä eläkkeelle virastaan, joka on luonteeltaan elinikäinen. 81-vuotiaan Kennedyn eläköityminen merkitsee sitä, että presidentti Donald Trump pääsee valitsemaan Kennedyn seuraajan eli suorittamaan jo toisen... https://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/1170/presidentti_trump_nimittaa_jalleen_tuomarin_usa_n_korkeimpaan_oikeuteen Patmos article
Juha Ahvio
29.6.2018
Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

Presidentti Trump nimittää jälleen tuomarin USA:n korkeimpaan oikeuteen

USA:n korkeimman oikeuden tuomari Anthony Kennedy ilmoitti 27.6.2018 siirtyvänsä eläkkeelle virastaan, joka on luonteeltaan elinikäinen. 81-vuotiaan Kennedyn eläköityminen merkitsee sitä, että presidentti Donald Trump pääsee valitsemaan Kennedyn seuraajan eli suorittamaan jo toisen tuomarinimityksensä USA:n korkeimpaan oikeuteen. Tammikuussa 2017 Trump nimitti edesmenneen Antonin Scalian tilalle korkeimman oikeuden jäseneksi tuomari Neil Gorsuchin.

Nämä molemmat Trumpin tuomarinimitykset USA:n korkeimpaan oikeuteen – The Supreme Court of the United States, SCOTUS – lukeutuvat joka tapauksessa seurausvaikutuksiltaan Trumpin presidenttikauden tai -kausien kaikkein merkittävimpiin ja kauaskantoisimpiin. Kuten Trump menetteli ensimmäistä nimitystään toteuttaessaan ja vaalilupauksensa täyttäen, hän on nytkin ilmoittanut nimittävänsä uudeksi tuomariksi jonkun niistä konservatiivituomareista, joiden nimet Trump julkaisi marraskuussa 2017 SCOTUS-tuomarinimityslistalla myöhempine täydennyksineen.

Seitsemän vahvimmiksi vaihtoehdoiksi arvioitua tuomaria nimetään Newsmax-uutissivuston 28.6.2018 artikkelissa ”7 Front-Runners to Replace Supreme Court Justice Kennedy”.      

SCOTUS muodostuu yhdeksästä tuomarista. Näistä neljä on ollut selkeästi vasemmistoliberaaleilla linjoilla ja edustaa käsitystä perustuslaista niin sanottuna elävänä dokumenttina, jota tulee tulkita kulloinkin vallitsevien yhteiskunnallisten vaateiden mukaisesti. Selkeästi konservatiivisilla linjoilla on ollut kolme tuomaria, jotka edustavat niin sanottua originalistista näkemystä perustuslaista eli käsitystä, jonka mukaan perustuslakia tulee tulkita siten kuin sen alkuperäiset laatijat tarkoittivat sen tulevan tulkituksi.

Vasemmistoliberaalilla tavalla perustuslakia elävänä dokumenttina pidettäessä korkeimman oikeuden tuomarit päätyvät käytännössä luomaan jatkuvasti uutta lainsäädäntöä, kun taas konservatiiviset originalistijuristit pitäytyvät tarkasti perustuslain alkuperäisessä sisällössä ja sen tehtävän suorittamisessa, mikä korkeimmalle oikeudelle alkujaan on säädettykin eli lainsäädäntöelimissä säädettyjen lakien perustuslainmukaisuuden varmistamisessa.    

Selkeästi vasemmistoliberaalien linjojen mukaisesti ovat tuomaroineet juutalaistaustaiset ja demokraattipresidentti Bill Clintonin nimittämät 85-vuotias Ruth Bader Ginsburg ja 79-vuotias Stephen Breyer sekä demokraattipresidentti Barack Obaman nimittämät 58-vuotias juutalaistaustainen Elena Kagan sekä 64-vuotias latinotaustainen roomalaiskatolinen Sonia Sotomayor. Presidenttikautensa lopulla Obama pyrki nimittämään edesmenneen roomalaiskatolisen konservatiivituomari Antonin Scalian tilalle vasemmistoliberaalin juutalaistaustaisen Merrick Garlandin, mutta tämä nimityshanke kaatui nimitystehtävän siirryttyä Obaman seuraajalle eli Trumpille.

Selkeästi konservatiivisten linjojen mukaisesti ovat sen sijaan tuomaroineet republikaanipresidentti George H. W. Bushin nimittämä 70-vuotias musta roomalaiskatolinen Clarence Thomas, republikaanipresidentti George W. Bushin nimittämä 68-vuotias roomalaiskatolinen Samuel Alito sekä republikaanipresidentti Donald Trumpin nimittämä 50-vuotias episkopaaliprotestantti Neil Gorsuch.

Toisinaan konservatiiviseen ja toisinaan vasemmistoliberaaliin ratkaisuun päätyen ovat tuomaroineet George W. Bushin nimittämä 63-vuotias roomalaiskatolinen ja nykyinen SCOTUS:n päätuomari John Roberts sekä nyt 81-vuotiaana eläkkeelle jäävä roomalaiskatolinen Anthony Kennedy, jonka nimitti vuonna 1987 republikaanipresidentti Ronald Reagan. Sittemmin varsin liberaaliksi osoittautunut Kennedy ei suinkaan ollut Reaganin ensimmäinen nimitysvaihtoehto. Reaganin ensimmäinen valinta oli selkeälinjainen konservatiivijuristi Robert Bork, jonka demokraattienemmistöinen senaatti hylkäsi. Reaganin toinen vaihtoehto oli Douglas Ginsburg, joka kuitenkin vetäytyi. Kennedy oli kolmas nimityskandidaatti, jonka senaatti perusteellisen kuulemisen jälkeen vahvisti.

Niissä tapauksissa, joissa Roberts ja Kennedy ovat päätyneet konservatiivisiin johtopäätöksiin, on USA:n korkein oikeus ratkaissut tapauksia 5–4 konservatiivisen lopputuloksen hyväksi, kuten esimerkiksi tuoreissa kristityn leipurin uskonnonvapautta ja presidentti Trumpin asettamia maahantulorajoituksia koskeneissa tapauksissa.

Toisaalta usein juuri niissä tapauksissa, joissa SCOTUS on 5–4 päätynyt radikaalin vasemmistoliberaaleihin ja korkeimman oikeuden todelliset juridiset valtaoikeudet ylittäneisiin eli käytännössä laittomiin ja ohi kongressin ja osavaltioiden omien lainsäädäntöelimien positiivista oikeutta tyhjästä luoneisiin päätöksiin, on Anthony Kennedyn ”elävä dokumentti” -perustuslakifilosofian mukainen kanta ratkaissut.

Esimerkiksi, kuten CNSNews-uutisjulkaisun artikkeli 27.6.2018 muistuttaa, vuonna 1992 Kennedyn kanta ratkaisi sen, että vuonna 1973 päätetyn Roe v. Wade -aborttioikeuskysymyksen mukaisesti SCOTUS päätyi katsomaan, että abortin eli väkivaltaisen raskaudenkeskeytyksen tekeminen on perustuslain takaama ja suojaama oikeus. Vuoden 2015 Obergefell v. Hodges -päätöksessä Kennedyn kanta ratkaisi sen, että SCOTUS katsoi homoavioliittojen olevan perustuslaillinen oikeus, jonka mukaiseksi USA:n kaikkien osavaltioiden oli pakko muuttaa oma lainsäädäntönsä ja juridiset käytäntönsä.

Näissä kummassakin ratkaisevan tärkeässä tapauksessa Kennedy ja neljä muuta SCOTUS-tuomaria ”löysivät” USA:n perustuslaista jotain sellaista, mitä siellä ei lainkaan ole – vapausoikeudellinen kannanotto väkivaltaiseen raskaudenkeskeytykseen ja avioliittoinstituutioon yleensä ja homoavioliittoinstituutioon erityisesti – ja loivat tällä tavalla osavaltioiden oikeudet tyhjäksi tekevän pakon ja velvoitteen, jonka toimeenpanoa on valvottava liittohallituksen voimalla.

Tähän asti USA:n korkeimman oikeuden voimasuhteet ovat siis käytännössä olleet kallellaan enemmän vasemmistoliberaaliin suuntaan kuin konservatiiviseen suuntaan. Donald Trumpin nimittämän Neil Gorsuchin liittyminen SCOTUS:n jäseneksi keväällä 2017 piti voimasuhteiden perustasapainon ennallaan ja teki mahdolliseksi sen, että, kuten viime aikoina on havaittu, SCOTUS voi päättää tapauksia myös konservatiiviseen suuntaan.

Sen sijaan nyt kun Anthony Kennedyn paikka vapautuu ja presidentti Trump nimittää hänen tilalleen, kuten on erittäin todennäköistä, selkeän konservatiivin ja originalistiseen oikeusfilosofiaan sitoutuneen juristin, siirtyy SCOTUS:n painopiste konservatiiviseen suuntaan. On myös pidettävä mielessä, että presidentti Trump – varsinkin jos hänet äänestetään toisellekin kaudelle – saattaa hyvinkin päätyä tällä hetkellä meneillään olevan valinnan lisäksi nimittämään vielä kaksi muutakin SCOTUS-juristia siinä tapauksessa, että 85-vuotias Ruth Ginsburg ja 79-vuotias Stephen Breyer eläköityvät lähivuosina. Tällöin lopputuloksena voisi hyvinkin olla se, että konservatiivijuristeilla on 7–2 enemmistö korkeimmassa oikeudessa.

Tilanne olisi täysin päinvastainen, jos demokraatti Hillary Clinton olisi voittanut USA:n presidentinvaalit marraskuussa 2016. Siinä tapauksessa hän olisi mitä ilmeisimmin päätynyt tilanteeseen, jossa olisi voinut nimittää korkeimpaan oikeuteen selkeän vasemmistoliberaalin enemmistön, joka olisi tulkinnut perustuslakia pidäkkeettömän vasemmistoaktivistiseen tapaan, perustuslain tulkintaa kumouksellisena poliittisena aseena käyttäen.

Mutta nyt kun presidenttinä on Donald Trump ja kun hän nimittää korkeimpaan oikeuteen päteviä ja johdonmukaisia konservatiivijuristeja, jotka ratkaisevat oikeustapaukset aidon originalistisella ja perustuslain itsensä edellyttämällä tavalla kuten USA:n historiallisen valtiomuodon ja vallanjaon tasapainon mukaan tuleekin menetellä, voidaan perustellusti ennakoida muiden muassa tällaisia seurauksia:

USA:n perinteinen perustuslaillinen uskonnonvapaus ja sananvapaus säilyvät voimassa eivätkä joudu annetun automaattisesti mukautumaan sateenkaariaktivistisen seksuaaliradikalismin vyörytyksen vaatimiin sanan- ja mielipiteenvapausrajoituksiin; Roe v. Wade -aborttilaki saattaa hyvinkin tulla kumotuksi ja syntymättömän elämän puolustaminen vahvistua juridisesti aborttilainsäädäntökysymysten tultua palautetuksi osavaltiotasolla päätettäviksi kuten perustuslainmukaista alkujaan onkin ollut; perinteisen avioliiton julkisen puolustamisen mahdollisuudet paranevat ja Obergefell v. Hodges -homoavioliittoratkaisukin saattaa päätyä uudelleen tarkastelun kohteeksi ratkaisuun sisältyneiden ilmeisten perustuslaillisten ongelmien ja korkeimman oikeuden valtuuksien ylittämisen perusteella; osavaltioiden oikeuksien merkitys tulee vahvistumaan ja liittovaltion hallinnon ylipaisunutta ja aktivistista vallankäyttöä kuten Affirmative Action -identiteettipoliittisia rotukiintiövelvoitteita tullaan suitsimaan; perustuslain kansalaisille takaama Second Amendment -aseenkanto-oikeus tulee säilymään ja USA:n rajat ja rajakontrolli tullaan pitämään voimassa ja maahanmuuttolaittomuutta tullaan edelleen pitämään laittomuutena.

Tämänkaltaisia seurauksia ennakoi esimerkiksi David French artikkelissaan “What Should America Expect from a More Originalist Supreme Court?” National Review -julkaisussa 28.6.2018.       

Näiden seurausten merkitys ymmärretään myös USA:n vasemmiston keskuudessa. Demokraattien piirissä onkin jo kehotettu nostamaan agendalle ajatus siitä, että kun Valkoiseen taloon saadaan jälleen demokraattipresidentti ja kongressiin sininen demokraattienemmistö, on kongressin tehtävä päätös SCOTUS-tuomareiden määrän lisäämisestä ja toimikausien pituuden rajaamisesta ja että demokraattipresidentin on silloin nimitettävä uusiksi tuomareiksi pesunkestäviä vasemmistoliberaaleja, kuten Peter Hasson valaisee artikkelissaan “These Leftists Want Democrats To pack The Supreme Court Once Trump Is Gone” The Daily Caller -julkaisussa 28.6.2018.  

Kuten nähdään, Donald Trumpin presidenttiydellä ja korkeimman oikeuden tuomarinimityksillä on jo ollut ja tulee jatkossakin olemaan perustavan ratkaisevalla tavalla myönteinen merkitys USA:n kansallisen olemassaolon säilymisen kannalta yleensä ja arvokonservatiivisen ja kristityn Amerikan olemassaolon säilymisen kannalta erityisesti. Kuten Trumpin presidenttiehdokkuutta vahvasti vastustanut ja häntä äänestämättä jättänyt Rod Dreher joutuu nyt itsekriittisesti toteamaan The American Conservative -artikkelissaan ”Kennedy Retires – It’s On!” 27.6.2018:

”Totean, että Gorsuch ja kuka hyvänsä seuraavaksi hänen lisäkseen nimitetään, ovat ne kaksi tosiasiaa, joita Trumpia äänestäneet arvokonservatiivit voivat käyttää ja joita heidän pitää käyttää iskemään tällaisten minun kaltaisteni Trump-skeptisten konservatiivien päähän totuus ’mitäs me sanoimme!’ -tyyliin…”

Kun presidentti Trump nimeää pätevimmän tuomariehdokkaansa mahdollisimman pian ja saa nimitykselleen – demokraattien fanaattisesta vastarinnasta ja vasemmistomellakoitsijoiden ulkoparlamentaarisesta kumouksellisesta häirinnästä huolimatta – republikaanienemmistöisen senaatin hyväksynnän, vahvistuu republikaanien ja erittäinkin Trump-henkisten Make America Great Again -republikaanikonservatiivien asema marraskuun 2018 välivaaleissa oleellisella tavalla.

Koska viimeistään nyt on nähty, kuinka tärkeää on, että Valkoisessa talossa on nimenomaan Trumpin kaltainen konservatiivipresidentti ja että SCOTUS sitoutuu perinteiseen originalistiseen oikeusfilosofiaan ja että kongressissa – etenkin senaatissa – republikaaneilla on enemmistö, on perusteltua ennakoida konservatiivien aktivoituvan marraskuun vaaleissa niin voimallisesti, että Trumpin presidenttikauden jatkon kannalta oleellisen tärkeä republikaanienemmistö säilyy.         

 

 

Kommentoi "Presidentti Trump nimittää jälleen tuomarin USA:n korkeimpaan oikeuteen"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  ______    ______   _____     _    _      _____  
 /_____//  /_   _// |  __ \\  | || | ||   / ___// 
 `____ `    -| ||-  | |  \ || | || | ||   \___ \\ 
 /___//     _| ||_  | |__/ || | \\_/ ||   /    // 
 `__ `     /_____// |_____//   \____//   /____//  
 /_//      `-----`   -----`     `---`   `-----`   
 `-`                                              
 
 

6 kommenttia "Presidentti Trump nimittää jälleen tuomarin USA:n korkeimpaan oikeuteen"

Joppe X 30.6.2018 23.45

Amerikoista on viime aikoina kantautunut jo aika paljon hyviä uutisia ja tuo SCOTUS-voimasuhteiden varmistaminen lienee niistä yksi merkittävimpiä. Positiivinen vaikutus ei jää pelkästään USA:han, vaan Trumpin ja ja häntä kannattavan konservatiivi-siiven vaikutus- ja arvovallan kasvu alkaa säteillä myös Eurooppaan. Trump on itse varsin suorasanaisesti kannustanut Euroopan kansoja pitämään kiinni valtiollisesta itsemääräämisoikeudestaan.

Tietääkseni USA:n kristilliset piirit kävivät valtavan rukoustaistelun Donald Trumpin valinnan puolesta ja ihme tapahtui!

Me elämme jo niin hurjaa aikaa, ettei uskontoa ja politiikkaa voi enää pitää erillään toisistaan ja onhan tästä selkeä raamatullinen todistus Ilmestyskirjassa, jonka mukaan maallinen valtakoneisto alkaa lopunaikoina haastaa kristittyjä yhä painostavammin, kunnes tulee lopullisen ratkaisun ja puolen valinnan aika.

Janne Antero 30.6.2018 23.45

Tämä oli mielenkiintoinen kirjoitus.
Hieman jäi ihmetyttämään miksi pitää erikseen mainita kuka on juutalainen...

FrankW 1.7.2018 11.53

Hyvä kirjoitus Ahviolta.Minua taas ihmetyttää se,kun työnnetään kovaa vastuuta jollekin rukoustaistelulle Trumpin puolesta. Totta kai on rukoiltava.Vaan onko Jumalan tahtokin niissä rukoustaisteluissa muutettava?Mutta oli siellä varmaan rukoustaistelua välillä jonkun selkeämmin kristillisen taustan pidemmin ja näkyvämmin omaavan ehdokkaan puolesta.Ja ei tuo Trumpin "norsu lasikaapissa"-toiminta ole niin kovasti aina varsinkaan alussa ole "kristillistä" ollut. Siellä on taustalla apuna varmaan ollut kristillistä historiaa paljon omistava Mike Pence .Muistan kun kovalla touhulla jossakin USAssa asuvat suomalaiset uskovat "puolijulkkikset" julistivat että Bush nuorempi on Herran valinta jne.Hienoa! Sittemmin eri kristilliset tahot,mediat USAssa esittelevät Bushia Uiden Maailman Järjestyksen ym. salaseuran miehenä,"käsimerkkeineen".Niinpä monet kristityt epäilevät aina jopa antikristukseksi tai vähintään Uuden MaailmanJärjestyksen mieheksi Trumpia välillä -eli kyseessä olisi "huijaus ja sen huijaus"? Mutta rauhaa ja kunnioitusta Trumpille,ja Putinille.Törkeää on Suomen valtamedian naurettava disinformaatio ja tulevan vierailevan päämiehen pilkkaaminen,jopa Putinin juttuihin ei media puutu,kunhan saa mustata Trumpia,kaikella valheen voimalla. kiusaten!

Jukka Ryhänen 1.7.2018 11.53

Mielestäni Trumpin tulisi murskata liberaali ja vasemmistolainen tuomarikunta. Kiitos Jumalalle että Hän nimitti Trumpin.

Liz_anon 3.7.2018 19.34

Kiitos Juha Ahviolle asiantuntevasta ja hyvästä artikkelista!

On virkistävää lukea suomeksi uutisia, jotka valottavat USA:n politiikan sitä puolta, jota en ole muista suomaisista uutislähteistä juurikaan löytänyt.

Qanon on lähettänyt presidentti Trumpin sisäpiirin vinkkejä jo monen kuukauden ajan. Q:n kommentaattoreita löytyy netistä useita. Minua viehättää Bruce Figert, hänellä on mukavan pehmeä ja intohimoinen lähestymistapa. WWG1WGA.
Oletko Juha Ahvio seurannut Q anonin viestittelyjä? Olisi niin mukavaa, jos Suomessakin olisi foorumi jossa näitä Q:n tiedonmurusia käsiteltäisiin.

Pera 28.7.2018 0.24

Hyvä ja tarpeellinen kirjoitus. Yhdysvaltain lainsäädäntöä maalikon on kuitenkin vähän vaikea ymmärtää, kun common law-järjestelmän takia tuomareiden osuus ylipäätään on lainsäätämisessä keskeinen. Siksi kongressinkin roolin ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Mutta ihmettelen mitä tapahtuu, jos asiassa ei noudatetakaan enää korkeimman oikeuden päätöstä. Ratkeaako asia osavaltioittain ennen Roe v. Wade -tapausta noudatettun case lawn mukaisesti - eli aikaisempien oikeudenkäyntien tulosten mukaisesti - vai alkaako asia ikään kuin tyhjältä pöydältä? Jälkimmäisessä tapauksessahan poliittisesta kamppailusta tulisi valtava kamppailu.