2018-08-10 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_10_7182-JUHA_BLOGI_FINAL.jpg Jyväskylän yliopiston professori Tapio Puolimatkaa vastaan jälleen meneillään olevassa kampanjassa on yksiselitteisesti kyse poliittisideologisesta kampanjasta poliittisesti niin sanotusti epäkorrektin professorin vaientamiseksi, kuten Petteri Hiienkoski osoittaa Oikean Median blogissaan... https://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/1184/onko_meneillaan_kampanja_pedofilian_laillistamiseksi Patmos article
Juha Ahvio
10.8.2018
Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

Onko meneillään kampanja pedofilian laillistamiseksi?

Jyväskylän yliopiston professori Tapio Puolimatkaa vastaan jälleen meneillään olevassa kampanjassa on yksiselitteisesti kyse poliittisideologisesta kampanjasta poliittisesti niin sanotusti epäkorrektin professorin vaientamiseksi, kuten Petteri Hiienkoski osoittaa Oikean Median blogissaan "Kampanja poliittisesti epäkorrektin professorin vaientamiseksi".

Oikean ja osuvan analyysin tilanteesta esittää myös professori Timo Vihavainen Oikean Median blogissaan ”Jyväskylän mielensäpahoittajat”. Kyseessä on paitsi punavihreiden seksuaaliradikaalien ainesten poliittinen kampanja professori Puolimatkan henkilöä vastaan myös avoin hyökkäys todellista akateemista sananvapautta vastaan. 

Yksiselitteisen selvää on myös, ettei professori Puolimatkan 27.7.2018 Oikeassa Mediassa julkaistu ”Kampanja pedofilian laillistamiseksi” -artikkeli ole populaareista somesyytöksistä kuten Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYY:n esittämistä syytöksistä ja näitä myötäilevistä Jyväskylän yliopiston rehtorin esittämistä julkisista kannanotoista huolimatta homofobinen. Tämä tosiasia selviää jokaiselle, joka lukee Puolimatkan artikkelin ja sen perustana olevat akateemistutkimukselliset lähdeviitteet.

Puolimatkahan ei artikkelissaan käytännössä lainkaan käsittele eikä kommentoi homoseksuaalisuutta, vaan pedofiliaa ja sitä tosiasiaa, että tämän päivän psykiatrian, psykologian ja seksologian piirissä pedofilia yhä enenevässä määrin halutaan tulkita omintakeisena ja muuttumattoman luonteisena seksuaalisen suuntautumisen eli orientaation muotona.    

JYY:n syytösjulkilausumassa todetaan seuraavasti:

”Mielipidekirjoituksessaan professori Puolimatka kertoo, kuinka sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien lakien muutokset, kuten tasa-arvoinen avioliittolaki, ovat johtamassa muutokseen myös äitiys- ja isyyslaissa ja sukupuoli- ja seksuaalikasvatuksessa.”  

Tämän kertomisessa ei pitäisi olla mitään erikoista, koska kerrotun kaltainen kehityskulku on jo tapahtunut tosiasia Suomessakin. Muun muassa uuteen äitiyslakiin vuonna 2017 johtanut gender-ideologinen kampanja aloitettiin välittömästi sen jälkeen, kun niin sanottu tasa-arvoinen eli sukupuolineutraali avioliittolaki oli vuonna 2014 hyväksytty eduskunnassa. Gender-ideologisen kampanjan aloittivat samat seksuaalivallankumoukselliset toimijat kuin sukupuolineutraalin avioliittolakikampanjankin. Samalla gender-ideologian vaatimusten mukaiset käsitykset niin sanotusta kolmannesta sukupuolesta, sukupuolen moneudesta ja näkemys sukupuolesta sosiaalisena konstruktiona ja tunne- ja kokemusperustaisena on käytännössä otettu virallisesti esimerkiksi koulujemme opetussuunnitelmiin ja pakolliseen seksuaalikasvatukseen kouluissa ja päiväkodeissa.

Mutta JYY:n julkilausumassa todetaan myös näin:

”Puolimatka pohtii, kuinka pitkälle avioliitolain tuoma muutosprosessi tulee johtamaan. Vastauksena itselleen hän maalaa monisivuisen vision siitä, kuinka tämä muutosprosessi rakentaa pohjaa pedofilian hyväksymiselle. Kirjoituksessaan Puolimatka sulauttaa ennennäkemättömällä tavalla homoseksuaalisuuden, nekrofilian eläimiin sekaantumisen ja pedofilian toisiinsa rinnastettaviksi muuttujiksi.”

Lainauksen jälkimmäinen lause ei pidä paikkaansa, kuten jokainen Puolimatkan artikkelin lukenut huomaa. Puolimatka ei ”sulauta” homoseksuaalisuutta pedofiliaan rinnastettavaksi ”muuttujaksi”. Puolimatka ei lainkaan vertaa homoseksuaalisuutta pedofiliaan.

Sen sijaan Puolimatka dokumentoi viittein sen, että jotkut asiantuntijat ja tutkijat ovat esittäneet, että nykyisin laajalti kannatetut uskomukset seksuaalisen orientaation synnynnäisestä muuttumattomuudesta sekä lapsesta seksuaalista nautintoa etsivänä ja tarvitsevana seksuaalioikeuksien subjektina luovat perustan myös pedofiilien seksuaalioikeudet laillistamaan pyrkivän kampanjan onnistumiselle. Puolimatka viittaa henkilökohtaiselta taustaltaan homoseksuaalisen asiantuntijan Doug Mainwaringin ja seksuaalikäyttäytymiseen erikoistuneen sekä kaikesta roskakritiikistä huolimatta alansa akateemisiin kärkinimiin USA:ssa lukeutuvan sosiologian professorin Mark Regneruksen ajantasaisiin analyyseihin vuodelta 2017.

Pedofilian sisintä olemusta valottaakseen Puolimatka viittaa myös filosofi Roger Scrutonin Sexual Desire: A Philosophical Investigation -teokseen vuodelta 2006, jossa Scruton toteaa pedofilialla, halulla sekaantua eläimeen ja halulla sekaantua kuolleeseen olevan ainakin yhden analogisen piirteen eli sen, että näissä kaikissa kolmessa halussa seksuaalisen halun kohde – lapsi, eläin, kuollut ruumis – on jokin sellainen, jota aikuinen seksuaalihaluaja voi hallita. Ei sen paremmin Puolimatka kuin Scrutonkaan, joka tämän kolmirinnastuksen varsinaisesti esittää, vertaa homoseksuaalisuutta pedofiliaan eikä eläimiin sekaantumiseen eikä nekrofiliaan.

Puolimatka kirjoittaa:

”Jo nyt seksuaalitutkimuksessa pyritään kyseenalaisella päättelyllä puolustamaan käsitystä, etteivät seksuaalisuhteet aikuisen kanssa vahingoita lapsia, koska nuoret voivat saada näistä suhteista nautintoa”.

Tämän väitteensä Puolimatka dokumentoi viittaamalla seksuaalitutkijoiden Bruce Rindin ja Max Welterin ajantasaisiin artikkeleihin vuosilta 2014 ja 2017 tieteellistä vertaisarviointia soveltavassa akateemisessa seksologian alan Archives of Sexual Behavior -julkaisussa.

Puolimatka toteaa, täysin asianmukaisesti ja vallitsevaa nykytilannetta oikein kuvaavasti:

”Aikamme seksologiassa ja sen mukana myös seksuaalikasvatuksessa on päässyt vallalle käsitys, jonka mukaan lapset ovat seksuaalista nautintoa etsiviä olentoja syntymästään saakka. Tämän mukaan seksuaalikasvatuksen tarkoituksena on poistaa estoja ja auttaa lasta seksuaalisen nautinnon saavuttamisessa. Päiväkodeissa ja kouluissa on otettu käyttöön niin sanottu kokonaisvaltainen seksuaaliopetus, joka välittää mielikuvaa erilaisten seksuaalisten elämäntapojen samanarvoisuudesta.”             

Tämän asiaintilakuvauksen dokumentoidakseen Puolimatka viittaa kansainvälisesti arvostettuun yliopistolliseen seksologian oppikirjaan Our Sexuality, jonka ovat kirjoittaneet Robert L. Crooks ja Karla Baur. Puolimatka viittaa sekä teoksen painokseen vuodelta 1983 että 2014 ja osoittaa, että yhä edelleen kirjan kahdestoista painos – kuten 80-luvunkin painos – vuodelta 2014 tukeutuu osaltaan Alfred Kinseyn hankkimaan aineistoon, jonka on tarkoitus validisti osoittaa, että pienet lapsetkin saavat tyydyttäviä orgasmeja erilaisissa seksuaalitilanteissa.

Puolimatka muistuttaa, että – kuten Puolimatkan lainaama Kinsey-instituutin entisen johtajan ja Kinseyn työtoverin Paul H. Gephardin luotettavaksi määrittelemä James Jonesin vuonna 2004 julkaisema Kinsey-elämäkerta Alfred C. Kinsey: A Life tuo esiin – Kinsey hankki merkittävän osan esimurrosikäisten lasten seksuaalisuutta koskevasta tutkimusaineistostaan yhdeltä henkilöltä, joka oli satoja lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttänyt sekä eläimiin sekaantumista harjoittanut saalistava pedofiili. Täysin Tapio Puolimatkan tai Roger Scrutoninkin henkilöstä ja sanomisista riippumatta pedofiilinen seksuaalikokemusaineisto vaikuttaa yhä edelleen tämänkin päivän seksologisiin käsityksiin myönteisen tieteelliseksi koetulla ja oikeaa suuntaa antavalla tavalla.  

Oletukseen lapsesta syntymästään saakka nautinnollisia seksuaalisia kokemuksia etsivänä ja niitä tarvitsevana olentona ja erityisten seksuaalioikeuksien subjektina nojaa myös Maailman terveysjärjestö WHO, jonka mukaan jo 0–4 -vuotiaidenkin lasten seksuaaliterveyttä tulee vaalia osoittamalla, että seksuaaliset toiminnot ovat lapselle myönteisiä ja nautinnollisia. Jo pienikin lapsi on autonominen yksilö, jolla on seksuaalinen itsemääräämisoikeus, johon vedoten lasta voidaan ja tuleekin suojata esimerkiksi omien vanhempiensa ”tunkeilulta”. Tämän asiaintilan vallitsemisen Puolimatka osoittaa viittaamalla WHO:n teokseen Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa: Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhuoltoalan viranomaisille ja asiantuntijoille, jonka on vuonna 2010 julkaissut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Nykyään länsimaissa vallitsevan seksologisen käsityksen ja tämän pohjalle rakennetun seksuaalikasvatuksen- ja opetuksen mukaan lapset tulee ohjelmallisesti seksualisoida jo päiväkodeissa ja kouluissa. Ja koska tämänhetkinen valtiojohtoinen kokonaisvaltainen seksuaaliopetus on myös gender-ideologian läpitunkemaa, pidetään jo aivan pieniäkin lapsia seksuaalisesti autonomisina toimijoina, joiden katsotaan kykenevän pohtimaan omaa sukupuolisuuttaan ja ilmaisemaan tarpeen tullen luotettaville aikuisille luotettavasti senkin, että haluavat vaihtaa sukupuolta.

Gender-ideologian vaikutuksen seurauksena yhä laajemmin ja laajemmin katsotaan, että lapsen oma kokemus, tunne ja halu sukupuolensa ”korjaamiseen” riittävät perusteeksi esimerkiksi hormoniterapian aloittamiseksi, jotta lapsen tai nuoren normaali puberteettinen kehitys voidaan pysäyttää. Pientäkin lasta pidetään siis nyt ylipäätään melkoisen kykenevänä ilmaisemaan todellisen tahtonsa ja halunsa kokonaisvaltaiseen seksuaalisuuteensa ja sukupuolisuuteensa liittyen. Lapsi on siis näin ollen paitsi aktiivisesti seksuaalista nautintoa etsivä ja tarvitseva olento myös kykenevä luotettavasti ilmaisemaan luotettaville aikuisille halunsa tällaisen nautinnonhalun tyydyttämiseen.

On syytä ymmärtää, että gender-ideologian mukaisten ja nykyään länsimaissa laajalti vallitsevien ja juridiikkaakin ehdollistavien lasta koskevien seksuaali- ja sukupuoliuskomusten liittäminen pedofilian asiayhteyksiin ei ole mielivaltaista eikä vääristävän pahantahtoista liittämistä.

Gender-ideologian keskeinen muotoilija on ollut Johns Hopkins -yliopiston professorina pitkään toiminut psykologi ja seksologi John William Money (1921–2006), joka kehitti esimerkiksi sellaiset nyt lainsäädännönkin perustana pidetyt uskomuskäsitteet kuten sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen orientaatio. John Money lanseerasi nyt monen täysin itsestään selvän tieteellisenä pitämän uskomuksen siitä, että sex ja gender eli biologinen ja sosiaalisesti rakentunut sukupuoli ovat eri asioita ja että jälkimmäinen perustuu tunteeseen ja kokemukseen ja on luonteeltaan itsemääräämisperustainen.

Merkille pantavaa on, että John Money edusti kaikkeen psykologiseen ja seksologiseen asiantuntemukseensa nojaten näkemystä, jonka mukaan niin sanottu rakkauteen perustuva affektionaalinen pedofilia tulee erottaa sadistisesta pedofiliasta ja että ensiksi mainittu pedofilian muoto ei ole patologinen eli sairas eikä mielenterveyshäiriöllinen ilmiö. Moneyn mukaan esimerkiksi 20–30-vuotiaan aikuisen miehen syvän eroottinen suhde 10–11-vuotiaaseen poikaan on sinänsä terve ja hyväksyttävä edellyttäen, että suhde ja tunne on täysin molemminpuolinen. Tällaista myönteistä pedofiliaymmärrystä John Money halusi edistää kaikella akateemisella arvovallallaan.     

Nykyään, kun pienetkin lapset ovat jo hedonistisen etiikan ja seksologian opastamana seksualisoitu, on suojaikärajan käsite yleensäkin muuttunut varsin epäselväksi ja muutoksille alttiiksi. Tätä epäselvyyttä lisää oleellisella tavalla edellä mainittuihin nykyperusteluihin nojaava näkemys siitä, että, pientenkin lasten katsotaan kykenevän ilmaisemaan seksuaalissukupuolellisen tahtonsa luotettavasti luotettavalle aikuiselle.

Nykyisessä gender-ideologian ja siihen nojaavan ihmisoikeuslainsäädännön ja seksuaalikasvatuksen ilmapiirissä on hyvinkin luontevaa ajatella, että lähitulevaisuudessa tulee juridisestikin vahvistumaan John Moneyn kannattama näkemyskokonaisuus, jonka mukaan pedofilia ei ole mielen sairaus eli patologia, pedofilia on omintakeinen synnynnäinen ja ei-muutettavissa oleva seksuaalinen orientaatio ja että on tieteellisesti perusteltua katsoa, ettei luotettavan aikuisen ja lapsen keskinäisestä rakkaudellisesta suhteesta – jollaiseen haluamisensa lapsi mitä ilmeisimmin nykykäsityksen mukaan kykenee ilmaisemaan luotettavasti – ole haittaa, vaan päinvastoin sellaisesta on nautinnollista hyötyä lapselle.

Mitä enemmän tällainen John Money -henkinen käsitys pedofilian hyvästä ja rakkaudellisesta muodosta voittaa akateemista ja populaarimielikuvallista alaa, sitä suuremmaksi kasvaa paine katsoa pedofilian kategorinen kriminalisointi mielivaltaiseksi syrjinnäksi ja ihmisoikeusrikkomukseksi, koska jo nykyistenkään lakien mukaan ketään ei saa syrjiä seksuaalisen orientaation perusteella. Seksuaaliradikaalin ideologian muutoinkin kyllästämässä nykyilmapiirissämme ja asenneilmastossamme pedofilia voidaan tässä tapauksessa nähdä jopa hyvänä vaihtoehtona toteuttaa lapsen seksuaalioikeuksia, ollen siis lapsen etu.

Kannattaa muistaa, että – kuten olemme viime vuosien aikana tuon tuostakin kuulleet – nykyisen konstruktivistisen oikeuspositivistisen ja kaiken luonnonoikeusajattelun hylänneen juridisen itseymmärryksen mukaan laki on vain sanoja paperilla. Se ja se oli rikos aina siihen ja siihen vuoteen asti, kunnes asenteet ja tunteet muuttuivat, jonka jälkeen myös juridisia sanamuotoja muutettiin, jolloin rikos ei enää ollutkaan rikos. Huonot laithan ovat sitä varten, että ne muutetaan. Eli se, että vielä tänään pedofilia on määritelty rikokseksi ei mitenkään takaa, etteikö tämä määritelmä voisi nopeastikin muuttua huomenna niin sanotusti rakkaudellisen pedofiilisen seksuaalisen orientaation osalta.

Tosiasia on, että kaikkia John Moneyn yhteydessä edellä mainittuja kolmea pedofiliaan liittyvää uutta linjausta kannatetaan jo nyt seksologian asiantuntijoiden piirissä ja oletetusti tieteellisin perustein. Seuraavien havainnollisten esimerkkien nojalla voidaan todeta, että meneillään on todellakin varsin moniulotteinen kampanja pedofilian laillistamiseksi juuri siihen tapaan ja niistä lähtökohdista, jotka professori Puolimatkakin artikkelissaan nostaa esiin.    

Northern Colorado Gazette -lehden artikkelissa 30.3.2011 “Psychologist says pedophilia is sexual orientation similar to homosexuality” tuodaan esiin, kuinka psykologian tohtorit ja professorit Vernon Quinsey ja Hubert Van Gijseghem antoivat asiantuntijatodistuksena Kanadan parlamentille todeten näkemyksenään, että pedofilia on muuttumaton seksuaalinen orientaatio samaan tapaan kuin heteroseksuaalinen orientaatio tai homoseksuaalinen orientaatio. Päinvastoin kuin Tapio Puolimatka, joka ei artikkelissaan vertaa pedofiliaa homoseksuaalisuuteen, nämä kaksi psykologian professoria rinnastivat kaikella tieteellisellä asiantuntija-arvovallallaan pedofilian ja homoseksuaalisuuden omintakeisen ja muuttumattoman seksuaalisen orientaation muotoina.  

Los Angeles Times -artikkelissa 14.1.2013 “Many researchers taking a different view of pedophilia” tuodaan esiin asiantuntijanäkemys, jonka mukaan pedofiliaa pidetään nyt syvään juurtuneena suuntautuneisuutena, joka ei muutu, ja jonka mukaan pedofilia on suuntautuneisuuden muotona verrattavissa homoseksuaalisuuteen. Artikkelissa referoidaan psykiatrian tohtori Fred Berliniä, joka oli John Moneyn oppilas ja joka on johtanut Johns Hopkins Sexual Behaviors Consultations Unit -organisaatiota. Berlinin mukaan osa pedofiileistä on ”hyviä ihmisiä, jotka kamppailevat” taipumustensa kanssa ja joita tulisi pyrkiä ymmärtämään.  

Psykologian tohtori Glenn Wilson katsoo artikkelissaan “Not all paedophiles are bad people – we need to have a sense of proportion” The Independent -julkaisussa 22.10.2015, että eivät kaikki pedofiilit ole pahoja ihmisiä ja että on täysin mahdollista tuntea vetoa lapsiin seksuaalisen orientaation muodossa ilman että toteuttaa tämän suuntautuneisuuden mukanaan tuomia haluja.

Wilson vetoaa omiin pedofiilitutkimuksiinsa ja tulkitsee niin, että monet pedofiilit, joilla on siis seksuaalisia tunteita lapsia kohtaan, kykenevät hillitsemään näiden toteuttamisen ja jopa kykenevät kääntämään tämän toteutumattoman halun aktiiviseksi toiminnaksi koko yhteisön hyväksi. Jotkut halusivat esimerkiksi opettajan ja sosiaalityöntekijän ammatteihin, jotta voivat nauttia lasten seurasta heitä kuitenkaan mitenkään hyväksi käyttämättä. Wilsonin mukaan tämä vastaa hyvin hänen havaitsemiaan pedofiilien persoonallisuusprofiileja, joiden mukaan pedofiilit ovat helliä ja järkeviä eivätkä ole taipuvaisia vahingoittamaan ketään. Wilson muistuttaa artikkelissaan, että kaikki pedofiilit eivät suinkaan ole lasten hyväksikäyttäjiä ja että lasten kaltoinkohteluun syyllistyvät enimmäkseen ei-pedofiilit.

USA:ssa merkittävä taho, joka pyrkii poistamaan pedofilialta sairausleiman ja pyrkii vaikuttamaan pedofilian ymmärryksen hyväksi American Psychological Association:in eli APA:n arvovaltaisiin määrittelyihin, on B4U-Act -yhteenliittymä. Psykiatreista ja muista mielenterveysalan ammattilaisista muodostuva amerikkalainen organisaatio B4U-Act, katso täältä ja täältä, pyrkii poistamaan sitä stigmaa, mikä perinteisesti on liitetty pedofiileihin eli sellaisiin aikuisiin, jotka tuntevat seksuaalista vetoa lapsiin, etenkin esipuberteettisiin lapsiin, kuten ilmenee täältä ja täältä

Päästäkseen jyvälle siitä, mitä B4U-Act todella ajaa, kannattaa lukea esimerkiksi tohtori Judith Reismanin analyysi B4U-Act -organisaation konferenssista Marylandin Baltimoressa 17.8.2011 Lifeissues.net -sivuston artikkelista ”Is Pedophilia the Next Sexual Perversion to Become Normalized?”

Edellä viitattujen kaltaiset pedofiliaa ja sen eri muotoja ymmärtävät ja sympatisoivat käsitykset ovat edustettuna suomalaistenkin seksologien keskuudessa, kuten ilmenee seksuaaliradikalismia ajavan SEXPO-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalasen, joka on VTT, FM, filosofi ja seksuaalietiikan asiantuntija, sekä SEXPO:n puheenjohtajan Tiia Forsströmin, joka on FM, tietokirjailija ja seksologi, julkilausumasta ”Tapio Puolimatkan käsitykset seksuaalioikeuksista ovat virheellisiä” 8.8.2018.

Myös Paalanen ja Forsström toistavat julkilausumansa alussa nyt jo banaalin harhaisen väitteen siitä, että Puolimatka rinnastaisi artikkelissaan pedofilian homoseksuaalisuuteen. On jopa hassunhauskaa ja koomista, että Paalanen ja Forsström kirjoittavat, että ”Puolimatkan puolihuolimaton tapa verrata homoja pedofiileihin on asiatonta ja leimaavaa…”, koska Paalanen ja Forsström itse ovat lukeneet puolihuolimattomasti Puolimatkan alkuperäisen tekstin, koskapa eivät ole huomanneet, ettei Puolimatka vertaa homoja pedofiileihin.

Yhtä kaikki, myös Paalanen ja Forsström katsovat julkilausumassaan, että:

”Pedofilia on taipumus, jossa seksuaalisen kiinnostuksen kohteena ovat esimurrosikäiset lapset. Nykyisen tieteellisen ymmärryksen mukaan seksuaaliset taipumukset ovat varhaislapsuuden aikana juurtuvia, ja ne pysyvät varsin muuttumattomina koko elämän ajan.”

He kirjoittavat myös näin:

”Mikään seksuaalinen taipumus ei ole sellaisenaan väärä tai sairas, ei edes pedofilia…Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle riippumatta hänen iästään tai seksuaalisista taipumuksistaan. Seksuaalioikeudet kuuluvat myös pedofiileille…”

Kaiken edellä esitetyn lukuun ottaen Paalasen ja Forsströmin suomalainen seksologinen julkilausuma on pedofiliaa käsitteleviltä osiltaan varsin valaiseva ja osoittaa, että myös suomalaisen seksologian keskuudessa esiintyy pyrkimystä tulkita pedofilia muuttumattoman seksuaalisen orientaation kaltaiseksi ja seksuaali-ihmisoikeudellisen juridisen suojan piiriin lukeutuvaksi seksuaaliseksi taipumukseksi.

Tapio Puolimatka ei esitä ajantasaisesti dokumentoidussa artikkelissaan minkäänlaista salaliittoteoriaa eikä epätodellisia uhkakuvia. Pedofilian laillistamiseksi on eri puolilla maailmaa meneillään monitahoinen kampanja, joka on saanut vahvaa tuulta purjeisiinsa etenkin niistä viimeaikaisista juridisista muutoksista, joita länsimaissa on tehty radikaalin seksologian ja gender-ideologian kyllästämässä akateemisessa ja populaarissa asenneilmastossa. Kuten professori Puolimatka päättää oman artikkelinsa:

”Tuleeko tämä kampanja onnistumaan? Vastaus tähän kysymykseen riippuu siitä, heräävätkö ihmiset puolustamaan lasten aitoja ihmisoikeuksia.”

Aihepiiriä valaisevat lisää Kuvan ja Sanan verkkokaupasta hankittavissa olevat teokset:

Juha Ahvio, Miten tähän on tultu? Seksuaalivallankumouksen kulttuurimarxilaiset juuret (Kuva ja Sana, 2013).

Tapio Puolimatka, Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret (KKJMK, 2018).

 

 

Kommentoi "Onko meneillään kampanja pedofilian laillistamiseksi?"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  ______   __   __             _    _     _____   
 /_   _//  \ \\/ //     ___   | || | ||  / ____|| 
   | ||     \ ` //     /   || | || | || / //---`' 
  _| ||      | ||     | [] || | \\_/ || \ \\___   
 /__//       |_||      \__ ||  \____//   \_____|| 
 `--`        `-`'       -|_||   `---`     `----`  
                         `-`                      
 
 

20 kommenttia "Onko meneillään kampanja pedofilian laillistamiseksi?"

Sivu 1/2

Make 10.8.2018 13.51

Iltalehti teki heti tuoreeltaan eilen uutisen, jossa se Rakkaus ja seksi-aihepiirinsä alla esitti pedofiliasta samoja väitteitä kuin Ahvion artikkelin lopussa mainitut tutkijat. Heitä siinä oli haastateltukin. Jutun sävy oli sellainen, että Puolimatkan opit ovat vaarallisia ja tuhoavat lapsen itsetuntoa, ja että pedofiliaan suhtaudutaan aivan väärin. Pieni annos aivopesua iltapäivälehden lukijalle

Cissa 10.8.2018 17.17

Pyhän Raamatun profeetta Jesaja näki vuosituhannet sitten seuraavasti ylöskirjoitetun: "Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat RIKKONEET LAIT, MUUTTANEET KÄSKYT, HYLJÄNNEET IANKAIKKISEN LIITON. Sentähden KIROUS kalvaa maata; ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat KUUMUUDESTA KORVENTUVAT, ja vähän jää ihmisiä jäljelle."

Tässä palanen Jesajan näkemää, luvusta 24 Raamatun käännöksestä 1933.
Hengellisesti sen voi, lyhyesti ja ytimekkäästi yhdistää kommenttina sikiämisvaiheessa oleviin lakimuutoksiin!

Bux 10.8.2018 17.17

Elämme hämmennyksen aikoja.

Aikaisemmin olen lukenut Patmoksen sivuilta ja mm. Ahvion kirjoittaneen, että sukupuoli ja seksuaalisuus halutaan nykyään ymmärtää sosiaalisena konstruktiona eli muuttuvana ja ei-pysyvinä.

Nyt Tapio Puolimatka väittää, että erilaisia seksuaalisuuksia yritetään oikeuttaa ymmärtämällä ne synnynnäisinä ja muuttumattomina.

Eikö näiden näkemysten välillä ole ristiriita?

Ekaterina 11.8.2018 7.24

Tulee vielä nälkäaika , siihen on jo merkkejä ilmassa, kun samanaikaisesti monessa maassa ja maanosassa heikko viljasato monena vuonna. Tulee herätys ja kansa polvillaan rukoilee ruokaa kirkoissaan ja kodeissaan ja tekee parannusta synneistään. Konservatiiviset arvot palaavat ja lakeja säädetään kristillisen etiikan mukaisesti.

Eino Heikkinen 11.8.2018 7.24

Jo vuosia sitten , kun tämä homorummutus alkoi , ja kaikki olivat sitä mieltä ,että pedofilia on rikos, sanoin, että kun homorummutus saa tahtonsa perille ,(niinkuin saikin) alkaa pedofilian laillistamis pyrkimykset. Silloin se tuntui uskomattomalta väitteeltä , mutta ei enää tänään!
Helvetti on päässyt irti !
Ajattelin tuolloin, ja edelleenkin, että se on kuin pandoran lipas, jota ei enää kyetä sulkemaan , kun lähdetään laillistamaan pervokulttuuria . Sieltä ei tule ihan vähään aikaan loppumaan aina uusien perversioiden laillistamis ja yhteiskunnallisen hyväksynnän tarve jotka tulee pikimmin korjata "tasa-arvo ja ihmisoikeuksien" nimissä.
Ja aina vaan uusia demoneita nousee lippaasta!! Kyllä nyt on niin, että tämä nykyinen maailma naulaa viimeisiä nauloja arkkuunsa!

Annikki Salo 11.8.2018 17.25

Elämme lopun aikaa ja uskovina odotamme Jeesuksen tuloa noutamaan omansa pois täältä maailmasta Karitsan hääjuhliin, kiitos Jumalalle!
Aikain merkit ovat Raamatussa: "Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki. Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy." (Lk.17:28-30). Edelleen:"Samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta. (Juud.7).
Valheen vallalla syntiset ihmiset tuomitsevat vanhurskauden puolustajan.
"Sen tähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen." (Rm.1:24,25 - 32).
Vielä on armon aika; parannuksen teko on vielä mahdollista!

muurahainen 11.8.2018 22.09

Mutta on se sitten kummallista, että kun ilmapiiri kiristyy , ja vammaiset ja muut vaikeasti työllistettävät aletaan nähdä yhä enemmän yhteiskunnan taakkana, maahanmuuttajat ja homot ja muu valtaväestöstä poikkeava epäilyttävä aines pelottavana uhkana, myös juutalaiset pannaan samaan sarjaan ja heitä aletaan vainoamaan. Amerikassa on nyt äärioikeiston nousua. Joku mies levittelee avoimesti natsistisia vihapuheita edellä mainittuja vastaan ja kieltää holokaustin. Miksei hänen suutaan saada tukittua? Miksei häntä siitä rangaista? Fasismi on nousussa myös monessa Euroopan maassa. Natsien tuhoamisleireillä kuoli myös paljon homoja vammaisia mielisairaita ym outoja. Enkä nyt suinkaan kannata mitäön homojen avioliiton siunaamista, en ped..laillistamista en abortin sallimista enkä edes avoliittoa, mutta minä vaan ihmettelen , että miksi sama kuvio toistuu ja historia uhkaa toistaa itseään. Ensin on maahanmuuttovastaisuutta, heikompi aines pitäisi saada vaikka pakolla työllistettyä ja nähdä.n taakkana..Miksi ihmeessä kohta myös juutalaiset ovat kuvassa mukana, heidät nähdään syyllisinä ja heistä olisi päästävä eroon? Ettei vaan lähesty taas se aika jolloin " Arbeit macht frei" ? Toivottavasti ei. Eivät kaikki jotka eivät puolla homojen oikeutta avioliittoon ole sitä vaarallista äärikonservatiivista antisemitistista ainesta.

e.e 12.8.2018 17.03

En usko että pedofiliaa ollaan ajamassa lailliseksi ainakaan Suomessa. Kansa päinvastoin kai vaatisi kovempia rangaistuksia.

Kysymys on kai enemmänkin siitä että Puolimatka tuli sohaisseeksi homoja kipeään paikkaan (kun pedofiliakirjoituksessa mainittiin heidät).

Hyvin outoa kuitenkin että pelkkä loukkaantuminen olisi suurempi oikeushyvä kuin professorin oikeus esittää mielipiteitä.

Vinoutunut, sairas maa.

Toivotaan vaan että Jumala jo langettaisi tuomionsa ja ajaisi Suomen sotaan, nälkään ja kuolemaan. Ei tämä maa muuta ansaitse.

S. Parantainen 12.8.2018 21.37

Dosentti, teologian tohtori Ahvio jättää mainitsematta toimittaja Doug Mainwaringin oppiarvon. Olisi hyvä selvittää, mikä se on. Google Scholar tuntee hänet oppiarvolla "political lobbyist".

IlkkaT.O. 13.8.2018 6.07

"e.e", emme tietenkään uskovina toivo Suomen joutumista sotaan, nälkään ja kuolemaan, vaan totiseen parannuksentekoon. Jumalan sallimuksessa ovat em. asiat kutienkin viime kädessä, mutta uskovan rukous voi paljon kun se on harras.
Aikakausi, jota elämme on raskas jokaiselle uskovalle siinä mielessä, että niin paljon hulluutta , syntiä halutaan todeksi elää, ei enää vain ajatuksen tasolla. Synninharjoittamisesta maljan viimeiseen pisaraan on käynnissä, siitä on tullut sekulaareissa piireissa jo kunnioitettava normi, ja kehitys tähän suuntaan jatkuu siihen saakka kunnes Herra itse laittaa siihen stopin. Jumalalle kiitos totuudentorvista myös tiedemaailman piirissä, on vastattava Jumalan sanalla epäilijöille ja totuuden vastustajille.
Toisaalta, helpottava ajatus on, että Jeesuksen sanojen mukaan, kun näemme lopunaikojen profetaalisten tapahtumien konkretisoituvan (esim. Israelin valtion perustaminen), kuuluu sanoma jokaiselle Herran omalle: "Nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne hetki on lähellä!" Toivomme on todellinen, ilman sitä emme jaksaisi.

keijo 15.8.2018 6.05

Olen sanonut vuosia, että lapsen turvattomin paikka on äidin kohtu. Jos sieltä on selvinnyt abortoimatta, on jotakin toivoa elämästä.
Nyt vedän sanani takaisin. Näyttää siltä, että yhä useampi lapsi on joutumassa henkisesti tapettavaksi.
Kun luen ja kuuntelen pedofilian kohteeksi joutuneitten aikuisten kertomusta, on vain oltava Herralle kiitollinen, että omalle kohdalle ei näitä kauheuksia ole tullut.
siun kaikille

Noobeli 15.8.2018 6.05

Kannattaa tutkia Setan julkaisuja noin 28-30 vuoden takaa. Silloisissa lehdyköissä, joita satuin tuolloin eräässä toimituksessa näkemään, kirjoiteltiin tuolloin avoimesti pyrkimyksistä edistää ei vain homojen, vaan myös transujen ja pedofiilien vapauksia. Saattaa löytyä jostakin julkisista tai yksityisistä arkistoista. Eli aate ei ole uusi, sitä on vain hieman himmailtu, jotta saadaan homoagenda ensin salonkikelpoisesti läpi.

Vesa 15.8.2018 15.02

Henry Laasanen on selittänyt suvaitsevaiston reaktioita: https://beta.oikeamedia.com/o1-78206

Kaksi ristiriidassa olevaa arvoa:

Teinipoikien suojeleminen aikuisilta homoilta.
Homouden puolustaminen.

Suvaisevaiston päissä nuo kaksi arvoa asettuvat vastakkain, mikä aiheuttaa kognitiivisen dissonanssin ja siitä seuraavan raivostumisen Puolimatkalle, koska Puolimatka nosti esille ikävän totuuden.

Näyttää siltä, että homovastaisuus on suvaisevaistolle pahin mahdollinen mahdollinen synti, jonka rinnalla homoteinien hyväksikäyttö on pelkkää lastenleikkiä.

Ikävä ihminen? 16.8.2018 6.02

Miksiköhän paljon muita pahempi uhka teinipojille näyttää olevan katolinen pappi?