2018-10-19 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_10_7182-JUHA_BLOGI_FINAL.jpg Maanantaina 8.10.2018 järjestettiin Turussa, Turun Mikaelinkirkossa, mielenkiintoinen keskustelutilaisuus, jonka isäntänä ja koollekutsujana oli Turun Mikaelin seurakunta kirkkoherransa johdolla. Tilaisuuden järjestäjä eli paikallinen evankelisluterilaisen kirkon seurakunta oli antanut tilaisuudelle... https://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/1225/kansanedustaja_laura_huhtasaari_turun_mikaelinkirkossa Patmos article
Juha Ahvio
19.10.2018
Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

Kansanedustaja Laura Huhtasaari Turun Mikaelinkirkossa

Maanantaina 8.10.2018 järjestettiin Turussa, Turun Mikaelinkirkossa, mielenkiintoinen keskustelutilaisuus, jonka isäntänä ja koollekutsujana oli Turun Mikaelin seurakunta kirkkoherransa johdolla. Tilaisuuden järjestäjä eli paikallinen evankelisluterilaisen kirkon seurakunta oli antanut tilaisuudelle otsikoksi ”Kirkko kohtaa perussuomalaiset”.

Suomen Uutiset uutisoi tilaisuudesta 10.10.2018 otsikolla ”Kirkko kohtasi perussuomalaiset – Huhtasaari lähetti painokkaat terveiset: ’Olkaa rohkeita’”. Artikkelin ingressissä todetaan seuraavasti:

”Kirkko kohtasi perussuomalaiset maanantaina Turussa Mikaelinkirkossa. Puolitoistatuntisen debatin aikana kansanedustajat Ville Tavio ja Laura Huhtasaari pohtivat kirkon roolia maahanmuutossa, turvapaikkojen antajana ja poliittisena toimijana. Huhtasaari lähetti tilaisuuden loppupuolella kirkolle painokkaat terveiset, jossa hän kannusti kirkon väkeä rohkeuteen. Tavio puolestaan nosti esiin valtiofilosofisen näkökulman sille, miksi yksittäistapauksista ei voida johtaa lakeja.”

Tilaisuus sujui suunnitellusti ja keräsi kiinnostunutta yleisöä kirkkoon.

Keskustelun alussa Laura Huhtasaarelta kysyttiin tärkeä kysymys liittyen siihen, mitä tarkoittaa käsite ”kristillissosiaalinen” perussuomalaisen puolueen luonnehdintana. Huhtasaari vastasi seuraavasti, kuten Kotimaa24:n blogisti Heikki Palmu Huhtasaaren vastausta lainaa sisällöltään varsin kriittisessä ”Laura Huhtasaari Mikaelin kirkossa” -blogissaan 18.10.2018:

”Tärkeätä on sisäinen solidaarisuus. Me ollaan sitä mieltä, että meidän tulee pitää huolta omasta kansastamme. Esimerkiksi tämä käsky: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Se käsky on äärimmäisen tärkeä. Kunnioita myös isoisääsi. Kunnioita sitä verenperintöä, jonka olet saanut. Se kulttuuri ja kieli. Pidä huolta jokaisesta suomalaisesta. Suomalainen aina ensin…Kristilliset perinteet ovat meille äärimmäisen tärkeitä. Me ei olla valmiita luopumaan mistään. Ei suvivirrestä eikä jouluevankeliumista. Lisää vain ristejä esiin…Kyllähän Raamatussakin sanotaan, että jos muukalainen muuttaa tänne, niin olkoon niin kuin muutkin asukkaat. Ja tämähän on suoraan Raamatusta.”

Keskustelun lopussa Huhtasaarelta kysyttiin puolestaan sitä, miten hän yrittäisi saada nuoria kiinnostumaan kirkon sanomasta. Huhtasaari vastasi seuraavasti, kuten edellä viitattu Suomen Uutisten artikkeli ja sen yhteydessä oleva videotallenne kansanedustajan lausuman esittävät:

”Minä itse toivon kirkolta ja teiltä, vaikka toistan vähän samojakin asioita, mutta nämä ovat tärkeitä. Minä oikeasti toivon sitä, että kirkko rohkeasti puolustaa kristillisiä arvoja, kristittyjä, kristillistä perinnettä, koska muuten islam pyyhkii yli. Me tarvitsemme vahvan kristinuskon Suomeen. Sateenkaariaatetta, islamia ja maahanmuuttoa saa arvostella, niitä pitää arvostella. Jos ei ole sananvapautta, ei ole mitään vapautta. Me tarvitsemme nuorisoherätyksen. Haluan, että jokaiselle nuorelle olisi ilon aihe tulla kirkkoon, saisimme täytettyä tämän salin vielä teidän lisäksenne nuorilla. Haluan, että kirkot ovat täynnä Suomessa. Haluan, että tulee uusi herätys, jossa jokainen voi löytää Jeesuksen. Älkää alistuko tämän yhteiskunnan hegemonian edessä. Pitäkää Raamatusta kiinni. Pitäkää evankeliumista kiinni. Pitäkää Jumalan sanasta kiinni. Se on rohkeutta, ja sitä me teiltä odotamme.”

Tämä vastaus, kuten Huhtasaaren määritelmä kristillissosiaalisuudestakin, on, päinvastoin kuin esimerkiksi blogisti Heikki Palmu Kotimaa24-blogissaan esittää, läpeensä raamatullinen, luterilainen ja perinteisen suomalaisen kansallisprotestanttisen luterilaisen kirkollisuuden mukainen, kuten selviää lukemalla 12.2.2017 Oikeassa Mediassa julkaistu artikkelini ”Kristityn tulee olla kansallismielisesti isänmaallinen” sekä 29.10.2017 julkaistu tekstini Martin Luther ja evankelisen uskonpuhdistuksen 500-vuotinen perintö”.  

Jumala on luonut ja säätänyt kansalliset erot ja rajat, 1. Ms. 1; 11:7–9; 5. Ms. 32:8; Apt.17:26 ja Ilm. 7:9; 21:24 sekä 22:2. Raamattu käyttää jatkuvasti ”Kansanheimot, sukukunnat, kansat ja kielet” -sanontaa hyvänä luomisjärjestyksellisenä määreenä. Jumalan luoma hyvä kansallinen järjestys näyttää Raamatun mukaan vallitsevan luomisesta iankaikkisuuteen. Luterilaisen kirkkomme kirkkolain tunnustuspykälän mukaisen virallisen tunnustuksen eli Augsburgin tunnustuksen – jonka mukaisuuteen kaikki kirkkomme papit ovat virkansa puolesta pappisvalassaan tai -lupauksessaan sitoutuneet – mukaan Jumalan hyvät luomisjärjestykset tulee tunnustaa myös politiikassa:

Augsburgin tunnustuksen artiklan XVI mukaan evankeliumi ei kumoa Jumalan hyviä luomisjärjestyksiä ja lähimmäisenrakkautta tulee harjoittaa näiden hyvien järjestysten mukaisesti, ei niitä vastaan eikä niitä kumoamaan pyrkien. Kuten kirjoitan Oikeassa Mediassa 12.11.2017 julkaistussa ”Isänpäivä on edelleen isänpäivä” -kirjoituksessani:  

Raamatullisen ilmoituksen ja kristillisen uskon kannalta luovuttamattomiin uskonopillisiin perustotuuksiin lukeutuu näkemys Jumalasta taivaallisena Isänä, Taivaanisänä, patriarkaalisena Herrana ja Luojana, koko olevaisuuden ja ihmiselämän alkuun saattajana. Apostolisen uskontunnustuksen mukaisesti kristitty tunnustaa ensimmäisen, luomista käsittelevän uskonkohdan, mukaan seuraavasti:

”Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan…”

Tämä merkitsee Lutherin Vähän katekismuksen mukaan seuraavaa:

”Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa…kodin ja konnun, vaimon ja lapset…kaiken omaisuuden…Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan…Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta.”

Ison katekismuksen ensimmäisen uskonkohdan selityksessään Luther kirjoittaa erittäin oikeaan osuvasti ja raamatullisesti:

”Näin me voimme tästä uskonkohdasta oppia, ettei kukaan meistä ole voinut itse aikaansaada elämäänsä…kaikki tämä sisältyy sanaan ’Luoja’”.

Usko Jumalan Isyyteen merkitsee kutsumuksellista sitoutumista Jumalan hyviin luomisjärjestyksiin kuten ”kontuun” – kotimaahan, isänmaahan – ja perheeseen sekä rehellisellä ja tuottavalla työllä ja yrittämisellä hankittuun yksityiseen omaisuuteen. Yhteiskunnallista elämää käsittelevä kirkkomme päätunnustuksen Augsburgin tunnustuksen uskonartikla XVI lausuu selkeästi, ettei evankeliumi kumoa näitä Jumalan hyviä patriarkaalisia luomisjärjestyksiä. Päinvastoin:

”…evankeliumihan…ei kumoa valtiota eikä perhettä, vaan vaatii nimenomaan, että ne on säilytettävä jumalallisina järjestyksinä ja että rakkautta tulee harjoittaa näiden järjestysten puitteissa…”

Isyyden ja äitiyden sosiobiologisten sukupuolisten todellisuuksien varaan nojaava heteronormatiivinen perheinstituutio ja alueeltaan rajattu isänmaa ja sen maaperä ovat niitä jumalallisia järjestyksiä, joiden puitteissa oma henkilökohtainen elämämme ja identiteettimme on taivaallisen Isämme tahdosta ja kaitselmuksesta muodostunut ja joiden puitteissa myös meidän tulee harjoittaa evankelista lähimmäisenrakkautta. Me emme ole itse aikaansaaneet elämäämme emmekä sen ajallishistoriallisia puitteita. Me emme voi konstruktivistisesti luoda itse itseämme millaisiksi hyvänsä haluamme. Olemme saaneet nämä kuten sukupuolemmekin hyvinä ja velvoittavina lahjoina Luojalta, Taivaanisältä.

Kymmentä käskyä Isossa katekismuksessa selittäessään Luther toteaa neljännen käskyn kohdalla seuraavasti:

”Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Jumala on antanut isän ja äidin tehtävälle erityisarvon, joka ylittää kaiken muun arvon ja aseman, missä ihminen voi olla. Hän ei käske vain rakastaa, vaan myös kunnioittaa vanhempia…Hän siis erottaa isän ja äidin kaikista ihmisistä maan päällä ja asettaa heidät rinnalleen…”

”Nuorten mieleen on siis painettava, että heidän tulee pitää vanhempiaan Jumalan sijaisina ja ajatella, että he yhtä kaikki ovat isä ja äiti, jotka Jumala on antanut, miten vähäpätöisiä, köyhiä, raihnaisia tai omituisia he sitten ovatkin. Hairahdusten ja virheiden vuoksi heitä ei saa lakata kunnioittamasta. Sen vuoksi ei pidä kiinnittää huomiota siihen, millaisia he ovat ihmisinä, vaan Jumalan tahtoon ja hänen luomakuntansa järjestykseen. Jumalan silmissä me kaikki tosin olemme samanarvoisia, mutta ihmisten kesken emme tule toimeen ilman erilaisuutta ja järjestykseen kuuluvaa eriarvoisuutta. Sen vuoksi on pidettävä Jumalan käskynä myös sitä, että sinä olet poikana isällesi kuuliainen ja alistut hänen käskyvaltaansa…”

”…Jos kerran Jumalan sana ja tahto tapahtuvat ja toteutuvat, mikään ei saa olla arvokkaampaa kuin vanhempien sana ja tahto. Kuitenkin myös sen on alistuttava kuuliaiseksi Jumalalle, eikä se saa johtaa ristiriitaan edellisten käskyjen kanssa…Tämän käskyn yhteydessä tulee edelleen puhua kaikenlaisesta kuuliaisuudesta, joka kohdistuu esimiehiin, niihin, joiden tehtävä on käskeä ja hallita, sillä vanhempien esivalta-asemasta virtaa ja levittäytyy kaikki muu valta…Näin siis kaikki vallankäyttäjät edustavat vanhempia, ja näiltä heidän on saatava valtuutus hallitsemiseensa. Raamatun mukaan heitä kaikkia kutsutaankin isäksi, koska he hallitessaan toimittavat isän virkaa ja heidän tulee suhtautua alaisiinsa isällisesti. Antoivathan roomalaisetkin ja muut muinaiset kansat samalla tavoin talon isännille ja emännille nimityksen patres et matres familias, mikä tarkoittaa ’perheenisät ja -äidit’. Samoin he antoivat ruhtinailleen ja hallitsijoilleen nimityksen patres patriae eli ’koko maan isät’…”  

”…Eihän tässä ole kysymys vain yksittäisestä isästä, vaan hallitsija on isä yhtä monelle kuin hänellä on alamaisia. Sillä Jumala antaa ja säilyttää meille ravinnon, kodin ja konnun, suojan ja turvallisuuden hallitsijoiden välityksellä aivan kuin he olisivat vanhempia..”

Meidän tulee sekä rakastaa että etenkin kunnioittaa omia biologisia vanhempiamme, isäämme ja äitiämme, ja pitää heitä erityisessä arvossa. Heidän myötään meidän tulee rakastaa ja kunnioittaa ja erityisesti arvostaa myös niitä kaikkia aikaisempia sukupolvia, joista verenperinnöllisesti polveudumme ja joiden pohjalle oma identiteettimme Jumalan eli Luojan isällisessä tahdossa ja kaikkivaltiaassa kaitselmuksessa on muodostunut.

Kansalliset juuremme, isänmaamme ja äidinkielemme, ovat meitä velvoittavia Jumalan hyviä järjestyksiä, joita meidän tulee kunnioittaa, vaalia, puolustaa ja pitää erityisessä arvossa ja joiden puitteissa meidän tulee harjoittaa kristillissosiaalista lähimmäisenrakkautta. Luojan hyvään ja isälliseen kaitselmukseen vakaasti ja horjumatta luottaen miehekkäänä mottonamme tulee maallisen regimentin alan asioissa olla:

Suomalainen työ, perhe ja isänmaa!

Näin kirjoitin siis tekstissäni 12.11.2017.

Muista myös, että Jeesuksen opetus lähimmäisenrakkauden tärkeydestä Uudessa testamentissa, Mt. 22:39, ”Toinen, tämän vertainen, on: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’”, perustuu Vanhan testamentin 3. Ms. 19 -luvun jakeeseen 18, ”Älä kosta äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra”, ja saman luvun jakeiden 33–34 asiayhteyteen, jotka jakeet toteavat:

”Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi, sillä tekin olitte muukalaisina Egyptin maassa. Minä olen Herra, teidän Jumalanne”.

Eli, kuten Huhtasaarikin aivan oikein totesi: muukalainen olkoon maassa maan tavalla. Ja kun yhteiset auttamisresurssit joka tapauksessa ovat rajalliset, nämä resurssit tulee priorisoida alkaen ”oman kansan lapsista”, eli lähimmistä aidon avun tarpeessa olevista lähimmäisistä. Juuri näin Huhtasaari totesi kristillissosiaalisuutta määritellessään. 

Avoimet rajat ja maahanmuutto: Euroopan ja Suomen itsemurha? (Kuva ja Sana, 2016) -kirjani sivuilla 193–195 kirjoitan seuraavasti, ” Mitä Raamatun Jeesus opettaa muukalaiseen kohdistuvasta lähimmäisenrakkaudesta?” -alaluvussa:

”Mitä Jeesuksen lähimmäisenrakkausopetus merkitsee pakolais- ja maahanmuuttokysymyksen osalta? Tähän kysymykseen vastaa hyvin Jeesuksen Laupias samarialainen -vertaus, Luuk. 10:30–37. Ketä hyvänsä todella avun tarpeessa olevaa, ’puolikuollutta’, tulee auttaa kykyjen mukaan. Jeesus opettaa tätä selvästi ja yksiselitteisesti. Mutta tällöin on pantava merkille, että suurin osa niistä viimeisen vuoden aikana Eurooppaan vaeltelemaan tulleista nuorista, hyvinvoivista kännykkä- ja selfiekeppi-miehistä, jotka huutelevat Allahu akbar! -huutojaan ja vaativat kaikenlaista erityiskohtelua, ei suinkaan ole ’puolikuolleita’.”

”On myös syytä huomata, että jakeiden Matt. 22:37–40 ’rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’ -velvoite nojaa Vanhaan testamenttiin, 3. Moos. 19 -lukuun, jakeisiin 18 ja 33–34. Raamatun Jeesusta – on pitäydyttävä oikeaan Jeesukseen, ei mihin hyvänsä jeesukseen – ja Hänen lähimmäisenrakkausopetustaan ei voi erottaa Vanhasta testamentista eikä Raamatun luomisjärjestysopetuksesta. Jeesus on kolmiyhteisen Jumalan, Luojan, toinen persoona, joka inkarnoitui ihmiseksi. Nasaretin puuseppä oli ja on Jumalan Poika, ei gnostilainen kumouksellinen, joka olisi kironnut kaikki aineelliset ja itse alussa luomisen yhteydessä asettamansa hyvät ja ihmiselle ja hänen yhteisölliselle olemiselleen oleelliset luomisjärjestykset.”

”On tärkeää ymmärtää, että jakeet 3. Moos. 19:33–34 opettavat: maahan tullaan ja maassa ollaan maan tavalla ja maan edellytysten mukaisesti. Kuten Vanhan testamentin eksegetiikan, muinaisen Lähi-idän historian ja arkeologian professori James K. Hoffmeier selostaa kirjassaan The Immigration Crisis: Immigrants, Aliens, and the Bible (Crossway, 2009) ja Uuden testamentin eksegeetti ja systemaattisen teologian professori Wayne Grudem kirjassaan Politics According to the Bible: A Comprehensive Resource for Understanding Modern Political Issues in Light of Scripture (Zondervan, 2010), viitattujen jakeiden ’muukalainen’ on heprean ger, joka tarkoittaa laillisesti ja hyväksytysti maan rajojen sisällä asuvaa. Tällaista on kohdeltava juridisen oikeudenmukaisesti maan lakien mukaan ja muukalaisen on myös näihin lakeihin ja maan tapoihin mukauduttava. Oleellista on huomata, että jakeet eivät viittaa laittomiin ’ulkomaalaisiin’, joista käytetyt termit olivat nekhar ja zar, ja joita eivät lailliset oikeudet ja edut koskeneet. Rajoista ja rajojen kontrollista pidettiin kiinni VT:n päivinäkin. Valtioilla oli oikeus ja velvollisuus päättää, ketä maahan otetaan ja ketä ei.”

Kansanedustaja Huhtasaaren Turussa Mikaelinkirkossa 8.10.2018 antama vastaus on siis paitsi raamatullinen myös rakentava, kannustava, kirkon perinteistä tehtävää suuresti arvostava, evankelioiva ja ennen kaikkea Kristus-keskeinen. Huhtasaari toivoo uutta hengellistä herätystä, jossa jokainen voisi löytää Jeesuksen omaksi Vapahtajakseen ja Herrakseen.

Mutta erittäin kuvaavaa ajallemme ja kirkon nykytilallekin on se, että kun Suomen Uutiset artikkelissan julkaisi puolitoistaminuuttisen videon juuri tästä Huhtasaaren Kristus-keskeisestä lausunnosta, käynnistyi mieletön vastareaktio. Vasemmistoaktivistit alkoivat viharaivota seurakunnalle siitä, että se oli tällaisen tilaisuuden järjestänyt ja että Laura Huhtasaari oli ylipäätään päästetty ääneen.

Seurakunta nöyrtyi – kuten nykyään hegemonisen poliittisen korrektiuden pelikirjan mukaan kuuluu – heti kuuliaisesti tämän punavihreän sananvapauspainostuksen edessä ja sanoutui julkisesti irti vieraidensa ja etenkin Huhtasaaren näkemyksistä. Myös arkkipiispa Tapio Luoma reagoi antamalla asenteellisen ja poliittisesti kantaa ottavan lausunnon Åbo Underrättelser -lehdelle, kuten Turun Sanomat uutisoi 16.10.2018.

Mielenkiintoinen kysymys on tämä: Miksi arkkipiispa Luoma yhtäkkiä juuri nyt havahtuu pelkäämään sitä, että ”poliitikot käyttävät kirkkoa ja kristinuskoa argumentoinnissa” jonkun asian vastustamisessa tai kannattamisessa? Luomaa ei ole lainkaan häirinnyt se, että punavihreät poliittiset vaikuttajat kirkon sisällä ja politiikassa ovat iät ja ajat – ja täysin Raamatun opetuksen ja luterilaisen tunnustuksen vastaisesti – käyttäneet kirkkoa, Jeesusta ja kristinuskoa argumentoidessaan vaikkapa sateenkaariagendan, islamisaation, monikulttuurisuuden, luokkasodan ja -vihan, sosialismin, laittomien maahanmuuttajien laillisten palauttamisten vastustamisen ja esivallan vastustamisen ja vaikkapa vapautuksen teologian kannattamisen puolesta. 

Avainkysymykset ovatkin: Milloin Suomen evankelisluterilainen kirkko on muka virallisen vanhurskaasti läänitetty punavihreän marxilaiselle vapautuksen teologialle ja miksi vihervasemmistolaisten kirkollisten toimijoiden pitäisi saada vapaat kädet toteuttaa gnostilainen ja kirkkolain vastainen laiton vallankumouksensa kirkossa?

Vastaukset näihin kahteen kysymykseen ovat selkeät: Ei milloinkaan, ja: Ei millään perusteella.

Kirkko ei kuulu vihervasemmistolaiselle antikristilliselle humanismille eikä harhaoppiselle liberaaliteologialle, vaan Kristukselle, Raamatun ja Augsburgin tunnustuksen mukaiselle konservatiiviselle luterilaiselle kansallisprotestanttiselle evankeliselle kristillisyydelle.

Konservatiivien on vallattava kirkko takaisin Raamatun Kristukselle ja perinteiselle kristillisyydelle!

Kirkon todellakin kuuluu, juuri niin kuin kansanedustaja Laura Huhtasaari Turun Mikaelinkirkossa totesi, pitää rohkeasti ja vallitsevan hegemonian alle alistumattomasti kiinni Jumalan Sanasta, Raamatusta ja evankeliumista. Kirkon tulee tehdä kaikkensa, jotta jokainen voisi löytää Raamatun Jeesuksen Vapahtajakseen ja Herrakseen.   

 

Kommentoi "Kansanedustaja Laura Huhtasaari Turun Mikaelinkirkossa"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  ______   __   __   _    _    _    _     _  __  
 /_   _//  \ \\/ // | \  / || | || | ||  | |/ // 
 `-| |,-    \ ` //  |  \/  || | || | ||  | ' //  
   | ||      | ||   | .  . || | \\_/ ||  | . \\  
   |_||      |_||   |_|\/|_||  \____//   |_|\_\\ 
   `-`'      `-`'   `-`  `-`    `---`    `-` --` 
                                                 
 
 

31 kommenttia "Kansanedustaja Laura Huhtasaari Turun Mikaelinkirkossa"

Sivu 1/3

Topias 19.10.2018 19.09

Ettekö ole huomanneet vieläkään, jotta asiat olisivat kuten ennen niin siihen tarvitaan
sotaa.

Annikki Salo 19.10.2018 19.09

Laura Huhtasaari toi aivan oikea viestin: Ihmisen tärkein asia on totella Raamattua, Jumalan Sanaa. Ensirakkaus Jeesukseen on myös Jumalan syvää kunnioittamista. Silloin nähdään myös Jumalan ihmeellinen luomistyö ihmisissä, miehenä ja naisena solmittu avioliitto on ainoa oikea. Siinä myös lapset saavat oikean identiteetin tyttöinä ja poikina ja niin heillä on aito mielenterveydellinen itsetunto. Silloin myös lapset oppivat kunnioittamaan muita ihmisiä Jumalan luomina. Jumalan rakkaus, armo ja totuus on aina ihmisten elämässä, jotka tahtovat elää Jumalan Sanan Valkeudessa. Ja näin aito taivastoivo siivittää kulkua kaikissa olosuhteissa. Kunnia Jumalalle!

IlkkaT.O. 20.10.2018 12.16

Kiitos ja kunnia Herralle edustaja Huhtasaaren ääneenlausutuista, Raamatun mukaisista lausumista.
Uskon Huhtasaaren tuoneen profetian hengessä tulevaa herätystä Suomessa koskevat lausumat; ei siis ole ihme sielunvihollisen vastustus, jonka edessä nykyinen arvoliberaali kansankirkko on rähmällään.
Rukouksemme on, että Huhtasaari ja hänen kaltaisiaan Jeesukseen uskovia kansanedustajia tulisi valituksi lisää seuraavissa Eduskuntavaaleissa.

Lukija 20.10.2018 12.16

Aina kun joku kumartaa jotain, niin samaan aikaan "pyllistää" jollekkin. Jos kumarramme maailmaan päin, tärkeää on miettiä mihin päin sitten?

Aikamme seurakunnat pelkäävät aivan liikaa maailmaa ja alistuvat kerran toisensa jälkeen sekoittamaan puhtaan sanoman joka selkeydessään on vertaansa vailla. Kiitos Jumalle muutamista jotka yhä uskaltavat tuoda esille Sanaa niinkuin se on kirjoitettu.

reijo johannes laakkonen 20.10.2018 17.38

mahtavaa laura !! oikeaa asiaa puhut ! saat täyden tukeni!!

JP 21.10.2018 14.59

Matt. 5:13-16
Seurakuntakin joutuu mauttomaksi ja tallatavaksi, menettää suolansa ja valonsa, jos se pelkää, hylkää Sanan ja taipuu antikristillisen liberaalis-globalistisen sekä islamin hengen alle - jopa vastustaen rohkeita profeettoja. Hengelliset käsitellään hengellisesti, mutta maailma ei ymmärrä näitä juttuja. Raamatun sanan sanominen siten kuin se on kirjoitettu sekä oikeaoppisesti arvioitavaksi alistetut profetiat ovat tietyllä tavalla myös politiikkaa, kun ne liittyvät valtion saamaan siunaukseen tai kiroukseen.

Natsisaksassa kirkkolaitokset mukautuivat (pelko pani paulan) maailmaan, mutta yksittäiset uskovat suojelivat henkensä uhalla juutalaisia ja totuutta.

Omasta uskosta ja Sanasta täytyy pitää kiinni, sekä kristillisestä kulttuurista, eikä heittää sitä halpana pois. Sana on miekka ja voitelu murtaa ikeet, esteet, kahleet. Suomessa säilyy joukko, joka pitää yllä suolaa ja valoa herätyksen siemenenä. Iloitsemme myös kristinuskoon kääntyneistä muukalaisista Suomessa.

AH 21.10.2018 21.50

Riemastuttava artikkeli! Kiitos Jumalalle rohkeasta Laurasta, joka tuo totuutta esiin. Olemme sodassa kaiken suvaitsevan humanismin valhehenkeä vastaan. Miten ko. seurakuntakin orjaili pelkuruuttaan! Käsittämätöntä. Tarvitaan esirukousta Suomen kansallisen ja hengellisen heräämisen puolesta.

Annikki Salo 21.10.2018 21.50

Minua aina säälittää muslimit, jotka huutavat: "Allahu akbar", sillä tämä huuto on turhaa ja tyhjää uhoa, sillä Jeesus on Voittaja! Tämä islamin uhka on kyllä todellinen maallemme, mutta siksi käykäämme esirukoukseen muslimien puolesta, sillä Jumalan Sana sanoo:"Lapsukaiset, te olette Jumalasta, ja olette voittaneet heidät: sillä Hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. (1Joh.4:4). Ja edelleen: "Sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme." (1Joh.5:4). Meidän uskomme voima on Jeesuksessa, Hän on uskon alkaja ja täyttäjä (Hebr.12:2), halleluja!

Marian Kartaslammi-Careau 22.10.2018 9.21

Ihanaa Laura että uskallat rohkeasti tuoda meidän Herraamme ja Hänen sanaansa esille. Toivotan sinulle ja perheellesi Jumalan siunausta ja varjelusta jokaiselle päivälle. Ole rohkea ja luja. Iloitkaa aina Herrassa, vieläkin minä sanon iloitkaa.

Erkki Hänninen 23.10.2018 13.42

Onko Patmos muuttumassa persupopulistiseksi palstaksi? Ei hyvä suunta!

Anonym 24.10.2018 6.18

Näyttää, että lähinnä PS uskaltaa/ymmärtää vastustaa antikristillisen hengen vaikuttamaa politiikkaa.

Hyvien luomisjärjestysten puolesta 25.10.2018 6.35

Juuri näin, rukoillaan Laura Huhtasaarelle ja kaikille muille Raamatun Sanaa aidosti ja rohkeasti puolustaville poliitikoille, kuten Päivi Räsäselle, siunausta ja Jumalan antamaa voimaa kestää uupumatta kaikki se maallisten ihmisten heittämä pilkka ja iva, jota he uskonsa vuoksi saavat kantaa. Voimme saman tien tosin kiittää Taivaan Isää, että heitä onkin tällä rohkeudella ja voimalla siunattu.

Rukoillaan herätystä, johdatusta ja oikealle tielle kääntymistä niille seurakunnan eksyneille paimenille, jotka ovat hylänneet Sanan, ja alkaneet myötäillä perheitä tuhoavaa gender-ideologiaa. Ja herätystä nuorten pariin, jotka ovat maallistuneen median aivopesun sellaisenaan nielleet.

Rukoillaan, että myös ne maahamme laittomasti saapuvat muukalaiset, joilla tänne tullessaan on aikeinaan toteuttaa imaamien heille opettamaa missiota, löytävät Herramme Jeesuksen Kristuksen ja aidosti kääntyvät pahoilta teiltänsä tulenpalaviksi evankelistoiksi avuksi Suomen kansan heräämiseen, ja islamisaation suunnitelmat raukeaisivat tyhjiin.

Uskon Jumalan sallivan islamisaation rangaistuksena Suomen kansalle, jollei Suomi ajoissa kansana käänny pahoilta Raamatun vastaisilta teiltänsä ja aidosti tee parannusta kaikesta Jumalan säännösten hylkäämisestä. Mitä suuremmaksi pilkka käy (luomiseeen ja Raamattuun uskovia) kristittyjä kohtaan ja mitä suuremmaksi kasvavat Jumalan sääntöjen ja maallisen lainsäädäntömme ero - ja mitä enemmän maassamme halveksitaan valtiona Israelia ja/tai juutalaisia - sitä kovempi tulee rangaistuksemme olemaan.

Riittääkö kuivuus, hupeneva valtion omavaraisuus ruokataloudessa, pieni nälkäkausi kriisivaiheessa, naapurimaamme meille järjestämä keppostelu vai pitääkö meidän todellakin joutua vielä islamin alle? Tai kumpi kuolemankultti voittaa, ilmastouskovaisten syväekologiasta kumpuava yleinen ihmisviha vai islamien shariaa noudattava kalifaattitavoita? On jännä arvailla, kun näiden toisistaan poikkeavien ja ristiriidassa olevien tavoitteiden lobbarit tekevät epäloogisen ristiriitaisesti yhteistyötä.

Suomalaisuus voi oikeasti säilyä vain, jos maassamme säilyy valtavirtana aito konservatiivinen kristinusko. Mikään muu ei voi antaa toivoa tarpeeksi kasvattaa lapsia nykyisen maailman asenneilmastossa, eikä mikään muu voi myöskään antaa maanpuolustustahtoa tai -kykyä. Ateistinen, täysin arvoliberaali maa käy arvottomaksi ja joutuu muukalaisten tallaamaksi.

Jumalan Sana ja laki pysyvät ikuisesti. Profetiat toteutuvat lopulta ja Kuningasten Kuningas korjaa vääryydet. Onko Suomi voittajan vai häviäjän puolella. Paholaisen porukka lopulta häviää, vaikka muulle näyttää, kun meno pahenee koko ajan lopulliseen voittoon asti.

Maarit 25.10.2018 6.35

Herramme Jeesuksen Kristuksen luokse voi tulla ihan kuka tahansa ilman mitään raja-aitoja? Häneen voi alkaa turvautua minkä tahansa näköisenä ja kokoisena tahansa tai kuuluipa, mihin tahansa puolueeseen tai ei mihinkään - tai kuuluipa sitten mihin tahansa uskontokuntaan.

Herramme Jeesus Kristus kutsuu ateistia, agnostikkoa, herraa ja narria, toimitusjohtajaa, diplomi-insinööriä, siivoajaa, roskakuskia ja prostioitua. Hän kutsuu uskoon ja parannuksen tekoon meitä kaikkia, niin heteroja kuin homojakin - myös juoppoja, syöppöjä, narkomaaneja, niin siivosyntisiä kuin patarikollisiakin.

On aika ottaa usko ja armo vastaan ja tehdä parannus. Vain Jeesus on tie, totuus ja elämä, ja vain aito Raamatun mukainen usko ja siinä hengellinen kasvaminen merkitsevät. Jeesus itse antaa meille voiman muuttua ja tehdä parannus Pyhässä Hengessä. Itse emme omin voimin taakastamme pääse eikä meillä itsellämme ole voimaa muutokseen.

Patmoksen olen nähnyt ja kuullut aina asettuvan puolustamaan Raamatun mukaisia kristillisiä näkemyksiä ja näitä näkemyksiä aidon vilpittömästi esittäviä julkisuuden henkilöitä puoluekannasta riippumatta.

Jos jonkun puolue on omasta mielestään saanut liian vähän patmoslaista tukea lausunnoilleen, ehkä puolueen lausuntoja kannattaisi tarkentaa hieman kristillisempään suuntaan. Muussa tapauksessa lausunnot eivät ansaitse kristittyjen tukea, eikä asiaa kannata sen kummemmin ihmetellä... Ei pidä odottaa, että evankelioiva ja lähetystyötä tekevä Patmos tukisi antikristillisiä näkymyksiä, jotka vielä kaiken lisäksi koittavat tuhota maastamme kaiken jäljellä olevan kristillisyyden. Luonnollisempaa on tukea kristittyjä ja kristillisyyttä puolustavia näkemyksiä - ei niiksi verhottuja harhaoppeja.

Isänmaan suojelu on hyvä teko 25.10.2018 6.35

Tulipa vaan mieleen, että kun jotkut pappis- tai muun julkisen viran edustajat sulkevat silmänsä totuudelta myöntyen tämän maailman ja ajanhengen mukaisiin arvoihin, he osittain varmasti myös oikeasti uskovat olevansa hyvällä asialla - onhan osa kansasta todellakin myös uutispimennossa.

Toinen mahdollinen vaihtoehto on, että he myötäilevät tiettyjä tahoja pelkästään
säilyttääkseen mediasuosionsa uskoen näin saavuttavansa suuremman kansansuosion ja seuraajamäärän. Lähinnä he saavuttavat median kanssa samanmielisen äänekkään vähemmistön, arvoliberaalin kansanosan suosion.

Kansansuosiota ei kuitenkaan pappien tai piispojen kuuluisi tavoitella vaan pelkästään tehdä sitä, mikä Jumalan silmissä on oikein ja hyvää. Köyhien ja kurjien, nälkäänäkevien ja vainottujen auttaminen on aina oikein. Tänne saapuvat ja matkastaan tuhansia euroja maksaneet parhaassa työ- ja sotilaskunnossa olevat muslimimiehet eivät eivät ole köyhiä eikä kipeitä eivätkä he useinkaan ole vainottuja edes henkisesti lähtömaissaan.

Ruotsissa väitetään aiemman pääministerin myöntäneen jo ääneen kaiken liikenevän sosiaalirahan menevän ns. humanitaarisille maahanmuuttajille eli pakolaisille, kun hallitukselta oli tivattu syytä esim. vanhushoidon yms. laiminlyöntiin. Pitääkö meidän Suomessa päätyä samaan ja kyykyttää lisää omia huono-osaisiamme, kun avuntarvetta teeskentelevät vievät kaiken huomion?

Entäs se uutispimento? Meillä erityisesti valtamedian tv-uutiset ja näiden medioiden nettiuutissivustot (+ usein myös lehdistö) jättävät uutisoimatta eräiden muukalaistulijoiden vaietusta agendasta kertovista uutisista, vaikka joidenkin maiden valtamedia uutisoi niistä jo avoimesti.

Esim. Saksassa on jo ihan pakko valtamediassakin selostaa näitä asioita, koska agendan toimittajien mielenosoitukset lyövät ihan silmille katukuvassa ja tieto leviäisi myös muita teitä väkisinkin.

Saksassa jo ns. Furkan-muslimit vaativat kaduilla avoimesti Turkissa pidätetyn ja maahan Sharia-lakia käyttöön ajavan Alparslan Kuytulin vapauttamista. Saksassa olevat Furkan-järjestön muslimit haluavat myös Saksasta islamilaisen valtion, joka noudattaa shariaa.

Nämä Saksassa tapahtuvat mielenosoitukset ja esitetyt vaatimukset alkavat olla arkipäivää. Tätäkö me haluamme myös Suomeen? Onko muka liian paha asia sanoa, että haluamme pysyä mieluummin kristillisenä kuin muslimivaltiona?

https://www.ardmediathek.de/tv/Hamburg-Journal/Islamisten-Demo-zieht-durch-St-Georg/NDR-Fernsehen/Video?bcastId=25231214&documentId=57041942&fbclid=IwAR3XNdp46gREQoFKYjIXIaWdRuA1ypsh1eJKBlP1EDDRZ7YqrnuRBmbnMRk

https://ahvalnews.com/furkan-foundation/pro-sharia-islamic-preacher-arrested-following-criticism-afrin-offensiv

Topias 25.10.2018 13.38

Kun näitä palstan lukijoiden kirjoituksia lukee niin huomaa että ihmisiltä
puuttuu oma tahto kokonaan,itketään asioiden kehitystä eikä pystytä
tekemään mitään vaikka sitähän varten täällä ollaan jotta tehtäisiin
asioita Taivaan Isän mieleiseksi.