2018-03-30 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_1_7180-PASI_BLOGI_FINAL.jpg "Sillä niin kuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä" (Matt. 12:39-40). Jos Jeesus kuoli ja haudattiin pitkäperjantaina ja nousi ylös kuolleista sunnuntaina, mihin katosi kolmas yö? Kristikunnan... https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/1124/kolme_paivaa_ja_kolme_yota_minne_katosi_yksi_yo Patmos article
Pasi Turunen
30.3.2018
Pasi Turunen

Pasi Turunen (TM) on toimittaja, raamatunopettaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.

Kolme päivää ja kolme yötä. Minne katosi yksi yö?

”Sillä niin kuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä” (Matt. 12:39-40). Jos Jeesus kuoli ja haudattiin pitkäperjantaina ja nousi ylös kuolleista sunnuntaina, mihin katosi kolmas yö?

Kristikunnan suuri juhla on käsillä. Se hiljentää uskovat kaikkialla Jeesuksen sovittavan kärsimyksen ja kuoleman, sekä sitä seuraavan voittoisan kuolleista nousemisen äärelle. Pääsiäisen sanoma rytmittää kristillistäkin ajattelua ja vuoden kiertoa.

On sanottu, että evankeliumit ovat pitkällä johdannolla laadittuja Kristuksen kärsimys-, eli passiokertomuksia. Evankeliumit käyttävät suhteessa eniten ”palstamillimetrejä” kuvatakseen Jeesuksen viimeisen viikon tapahtumia.

Jokaisen Jeesuksen opetuslapsen on siksi aiheellista erityisesti pysähtyä kodeissa ja seurakunnissa miettimään evankeliumien äärellä sitä suunnatonta uhria, jonka Jeesus antoi edestämme, sekä hänen voittoisaa nousemistaan kuolleista, minkä jälkeen taivas ja maa eivät ole olleet entisensä. Nämä totuudet ovat uskomme kulmakiviä, joiden varassa elämme ja kuolemme.

Hiljainen viikko huipentuu pääsiäisen viettoon pitkäperjantaista sunnuntaihin Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi.

Kolmas yö?

Moni on joskus kuitenkin pohtinut seuraavaa: Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus ennustaa olevansa haudattuna kolme päivää ja kolme yötä. Jos hänet ristiinnaulitsemisen jälkeen haudattiin perjantaina ja hän nousi ylös sunnuntaina, eikö siinä katoa laskuista yksi yö? Kolme miinus yksi on kaksi, eikä kolme. Perjantaista sunnuntaiaamuun on vain kaksi yötä. Minne katoaa Jeesuksen mainitsema kolmas?

Toisaalla Jeesus sanoo nousevansa kuolleista ”kolmantena päivänä” (Matt. 16:21; Luuk. 9:21). Pilatuksen luo Jeesuksen kuoleman jälkeen tulleet ylipapit ja fariseukset muistivat Jeesuksen sanoneen: ”Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös” ja pyysivät haudalle vartioita ”kolmanteen päivään asti” (Matt. 27:63-64). 

Useiden Raamattua kunnioittavien arvostettujen suomalaisten sekä ulkomaistenkin konservatiivisten tutkijoiden mukaan ilmaisu ”kolmantena päivänä” on juutalainen puheenparsi, jossa jokin osa päivästä lasketaan ”päiväksi”.

Näin ollen pätkä perjantaita, koko lauantai ja pätkä sunnuntaita kattaa ilmaisun ”kolmantena päivänä”, vaikka siinä ei täytykään kokonaiset kolme vuorokautta.

Tällainen idiomaattinen puheenparsi on otettava toki huomioon tekstiä luettaessa ja tämä on juutalaisesta näkökulmasta täysin mahdollinen selitys, joka riittää monille. 

Mutta tämä ei täysin ratkaise kysymystä, johon usein epäilijätkin tarttuvat: Missä on se kolmas yö, josta Jeesus puhui?

Mielessäni on ratkaisu, jota itse pidän sangen tyydyttävänä. Se vaatii hiukan pohjustusta ja sen jälkeen eräiden raamatunjakeiden huolellista lukemista. Joten kärsivällisyyttä.

Juutalainen vuorokausi vaihtuu auringonlaskusta

Ensiksi on otettava huomioon, että juutalaisessa ajanlaskussa vuorokausi vaihtuu auringonlaskun mukaan. Suurin piirtein noin klo 18 aikoihin.

Meille ei-juutalaisille tämä tuntuu aluksi vaikealta hahmottaa, koska me laskemme vuorokauden vaihtumisen roomalaiseen tapaan puolelta öin. 

Mutta pääsiäiskertomusta luettaessa meidän on kalibroitava ajattelumme juutalaisen vuorokausrytmin mukaiseksi, koska evankelistat seuraavat juutalaista käytäntöä.

Viikkosapatti alkaa siis juutalaisen laskutavan mukaan perjantaina noin klo 18 aikoihin auringon laskettua. Siitä eteenpäin on juutalaisen vuorokausirytmin mukaan ”lauantai” (vaikka meidän perjantaimme jatkuu vielä puoleen yöhön). 

Juutalaisen viikkorytmin mukainen sapatti, ”lauantai”, vaihtuu ei-juutalaisen järjestelmän mukaan noin klo 18 auringon laskettua ”sunnuntaiksi”, mikä on juutalaisessa laskentatavassa viikon ensimmäinen päivä. Hehän eivät käyttäneet viikonpäivistä nimiä, vaan laskivat niitä luomiskertomuksen mukaan: ensimmäinen, toinen, kolmas jne. päivä.

Yksi vai kaksi sapattia? 

Etsiessämme kadonnutta yötä meidän luettava evankeliumien tekstejä tavanomaista huolellisemmin. 

Evankelistat Markus ja Luukas mainitsevat, että Jeesus otettiin alas ristiltä ja haudattiin sapattia edeltävänä ”valmistuspäivänä” (Mark. 15:42; Luuk. 23:54). 

Jeesuksen naisseuraajat löysivät haudan tyhjänä ”viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain, auringon noustessa” (Mark. 16:2), mikä viittaa aamuhämärään meidän vuorokausirytmimme mukaan ajateltuna sunnuntain aamuyötä.

Mutta Johannes tekee tapahtumien ajoituksen kannalta tärkeän täsmennyksen:

”Koska silloin oli valmistuspäivä, niin — etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri —juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas.” (Joh. 19:31). 

Kyse ei ollut normaalista viikkosapatista, vaan juutalaisen vuosikalenterin mukaisesta Pesach -juhlaa edeltävästä ”suuresta sapatista” (shabbat HaGadol).

Juutalaisen tradition mukaan juuri suurena sapatinpäivänä Jumala oli käskenyt Egyptistä lähteneitä Israelin perhekuntia uhraamaan ja syömään kodeissaan pääsiäislampaan (korban pesach).

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen väliin sijoittuu mahdollisesti siis kaksi sapattia! Pesach -juhlan ”suuri sapatinpäivä” sekä viikkosapatti.

Hautajaisvalmisteluiden arvoitus

Evankelistat Markus ja Luukas siis kertovat, että Jeesus otettiin ristiltä ja haudattiin sapattia edeltävänä valmistuspäivänä.

Sen jälkeen Luukas sanoo, että naiset palasivat kotiinsa ja ”valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita, mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan” (Luuk. 23:56).

Markus sen sijaan sanoo: ”Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäksen voitelemaan häntä” (Mark. 16:1).

Tämä herättää kysymyksen: Jos naiset ostivat yrtit sapatin jälkeen (Markus), kuinka he saattoivat valmistaa ne ennen sapattia (Luukas)?

Tässä kohtaa Johanneksen täsmennys ”suuresta sapatinpäivästä” astuu kuvaan mukaan.

Naiset todennäköisesti hankkivat voiteet ja valmistivat ne suuren sapatinpäivän jälkeen viikkosapatin välisenä päivänä ennen viikkosapatin alkamista.

Markus ja Luukas eivät katso tarpeelliseksi mainita suurta sapatinpäivää erikseen, vaan tiivistävät toisistaan riippumatta tapahtumakerrontansa hautaamisesta tyhjän haudan löytymisen. Tekstiin jäävän jännitteen ratkaisee heistä riippumatta kolmas evankelista Johannes ohimennen toteamuksellaan suuresta sapatista. 

Kadonnut yö löytyy?

Jos Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina ja nousi ylös sunnuntaina, miten tähän saadaan mahtumaan kaksi sapattia, kolme päivää ja kolme yötä?

Ei mitenkään.

Ensiksi on syytä huomioida, että Raamatun mukaan Jeesus ei noussut kuolleista sunnuntaiaamuna. Sunnuntaiaamuna, sanovat kaikki evankelistat, Hänen hautansa löydettiin jo tyhjillään. Jeesus oli jo noussut kuolleista ”kolmantena päivänä”. Viikon ensimmäisenä (neljäs päivä hautaamisen jälkeen) hauta löydettiin tyhjänä.

Jos sen sijaan Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja kiireinen hautaaminen tapahtui meidän kalenterimme mukaisesti keskiviikkona, löydämme kaiken edellä kirjoitetun valossa Jeesuksen sanojen mukaiset ”kolme päivää” ja jopa ”kolme yötä” luonteavasti paikoillaan

Tämän mallin mukaisesti tapahtumien voidaan olettaa edenneen suurin piirtein seuraavassa järjestyksessä:

1) Jeesus ristiinnaulittiin ja haudattiin suuren sapatin (shabbat HaGadol) aattona (Joh. 19:31).  Keskiviikkoillan auringonlaskusta alkavan suuren sapatin lähestyessä hänen ruumistaan ei ennätetty käsitellä normaalin juutalaisen hautaamistavan mukaan.

Jeesuksen naisseuraajat seurasivat Jeesuksen hautaamista tarkasti (Luuk. 24:55). Varmistettuaan näin, että he tietävät mistä haudassa Jeesuksen ruumis voidaan myöhemmin löytää he palasivat kotiinsa hiljentymään suuren sapatin viettoon keskiviikon auringonlaskusta torstai-illan auringonlaskuun. Ensimmäinen päivä ja ensimmäinen yö.

2) Niinpä ”suuren sapatin päivän” päätyttyä naiset kävivät ensin ostamassa juutalaisen hautaustavan mukaisia yrttejä, niin kuin Markus sanoo (Mark 16:1) ja valmistivat näin ollen yrtit ja voiteet viikkosapatin alkamista edeltävänä päivänä, juuri niin kuin Luukas sanoo (Luuk. 23:59). Torstai-illan auringonlaskusta perjantai-illan auringonlaskuun. Toinen päivä ja toinen yö. 

3) Valmistettuaan yrtit naiset viettävät viikkosapatin juutalaisen lain käytännön mukaan (Luuk. 23:56). Perjantai-illan auringonlaskusta lauantai-illan auringonlaskuun. Kolmas päivä ja kolmas yö.  

Jeesus nousee kuolleista ”kolmen päivän kuluttua” (Matt. 27:63-64), kolmantena päivänä hautaamisesta lauantain auringonlaskun tuntumassa. Hauta jää tyhjäksi Jeesuksen ruumiin oltua haudassa kokonaiset kolme päivää ja kolme yötä (Matt. 12:40), keskiviikko illasta lauantai-iltaan.

Viikkosapatin päätyttyä lauantai-iltana auringonlaskun aikoihin, naiset ottavat aiemmin valmistamansa yrtit, kokoontuvat yhteen ja tulevat varhain sunnuntaiaamun aamuhämärässä auringon noustessa, ”viikon ensimmäisenä päivänä”, haudalle tarkoituksenaan voidella Jeesuksen ruumis, mutta he löytävät haudan jo tyhjänä (Luuk. 24:1-2), koska Jeesus oli jo noussut kuolleista.

Mikä pääsiäisessä on tärkeintä

Vaikka kristilliset traditiomme pitkäperjantaista ja ylösnousemussunnuntaista eivät istu tähän malliin ”keskiviikkoillasta sunnuntaiaamuun”, evankeliumien kertomukset limittyvät jouhevasti toisiinsa tavalla, joka ratkaisee Jeesuksen omien sanojen mukaisen kolmen päivän, mutta myös kolmen yön, arvoituksen (Matt. 12:40).

Tähänkin malliin varmasti liittyy kysymyksiä, joita ei tässä kirjoituksessa ole huomioitu ja joihin ei ole mahdollista paneutua, koska kirjoitus venyisi. Itselleni tämä malli on sangen tyydyttävä ratkaisu Jeesuksen sanoihin Matt. 12:40 jakeessa. Jos jollakin on tarjota parempi ratkaisu, otan sen ilomielin vastaan. 

Kuitenkin on tärkeä muistaa, että pääsiäisen tarkoitus ei ole kiivailla päivistä, aamuista ja illoista, vaan iloita Herramme ja Vapahtajamme täydellisestä ristin sovitustyöstä, jolla hän voitti synnin sekä kaikki turmiovallat, ja siitä että Hän voitti kuoleman ja perkeleen nousemalla ylös kuolleista.

Se, että evankelistat eivät pääsiäisen tapahtumista kirjoittaessaan katsoneet tarpeellisiksi tyydyttää lukijoidensa kronologista uteliaisuutta, vaan keskittyivät siihen mikä pääsiäisessä on tärkeintä Jeesuksessa, kertoo myös meille sitä, että meidän tulee iloita tärkeimmästä ryhtymättä kiivailemaan päivistä ja öistä keskenämme. 

Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtaudessa ja totuuden happamattomuudessa. (1 Korinttolaiskirje 5:7-8)

Kristus nousi kuolleista. 

Kuolemalla kuolman voitti. 

Ja haudoissa oleville elämän antoi.

TÄMÄ on tärkeintä. TÄTÄ juhlikaamme. Yhdessä. 

 

Kommentoi "Kolme päivää ja kolme yötä. Minne katosi yksi yö?"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

            _____    ______    _    _     _  __  
    ___    |  ___|| |      \\ | || | ||  | |/ // 
   /   ||  | ||__   |  --  // | || | ||  | ' //  
  | [] ||  | ||__   |  --  \\ | \\_/ ||  | . \\  
   \__ ||  |_____|| |______//  \____//   |_|\_\\ 
    -|_||  `-----`  `------`    `---`    `-` --` 
     `-`                                         
 
 

15 kommenttia "Kolme päivää ja kolme yötä. Minne katosi yksi yö?"

Sivu 1/2

Sirkku Keränen 30.3.2018 18.19

Todella loistava tulkinta, hyvä Pasi, ansiokkaasta artikkelista!

Sirkku Keränen 30.3.2018 18.19

Olin itse pähkäillyt tuon asian kanssa pitkään!

Timo Aro-Heinilä 30.3.2018 18.19

On totta, että evankeliumeissa ei sanota Jeesuksen nousseen kuolleista sunnuntaiAAMUNA. Kuitenkin se tapahtui sapatin ( = pe auringonlaslusta la auringonlaskuun) jälkeen jonain hetkenä ennen varhaista aamua eli SUNNUNTAINA, joka alkaa heti sapatin päätyttyä. Uskon, että tuskin Jeesus liikoja viipyi tuonelassa yli ilmoittamansa kolmen
täyden vuorokauden ajan, joka siis täyttyi sapatin päättyessä. Suomessa edelleenkin monilla paikkakunnilla soitetaan la klo 18 ehtookelloja HERRAN PÄIVÄN eli Jeesuksen ylösnousemisen päivän alkamisen merkiksi: ylösnousemuksen kellot! Jos oikein tarkkoja ollaan, niin vuorokausien kulku pitäisi ilmoittaa järjestyksessä yö-päivä: ke/to yö ja sitä seuraava päivä muodostivat suuren sapatin, to/pe yö ja päivä oli välipäivä ennen pe/la yön ja päivän muodostamaa viikkosapattia eli lauantaita.

Annikki Salo 30.3.2018 18.19

Kaikkein tärkein asia on, että Jeesus on kuollut sovittaen syntimme ristillään. Tämä on pelastuksemme ainoa syy ja suurin ilon aihe. Jeesuksen ylösnouseminen on lupaus ja voima meille uskossamme valvoville - sillä niitähän todella tahdomme olla - että pääsemme Tempaukseen mukaan.
Aikamäärät ovat Jumalan: "Vaikka Minä valitsenkin ajan, Minä tuomitsen oikein." (Ps.75:3). Meidän tehtävämme on valvoa itseämme: "Puhdas sydän, hyvä omatunto ja vilpitön usko" (1Tm.1:5) olkoon vaelluksemme ohje!

Mauno Mattila 6.4.2018 9.11

"Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä, kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat." - Luukas 24:19-21

Luukkaan mukaan Emmauksen tiellä sunnuntai päivänä oli menossa kolmas päivä siitä, kun "ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet", joka puolestaan tukeaa blogikirjoituksen alussa ollut selitystä, että kolmella päivällä ei tarkoiteta välttämättä kolmea kokonaista päivää.

Myös fariseukset kehottivat, että "käske siis tarkasti vartioida hautaa kolmanteen päivään asti" (Matt. 27:64), mutta jos kyse olisi 72 tunnista eli kolmesta täydestä vuorokaudesta, silloin olisi tullut vartioida tietenkin neljänteen päivään saakka.

Sunnuntai oli kuitenkin Luukkaan mukaan kolmas päivä ristiinnaulitsemisesta, joten perinteinen selitys pitkästäperjantaista ei välttämättä olekaan pois suljettu.

Tämä ei kuitenkaan ole pelastuskysymys. Se on vain ikävä, että eräissä piireissä näiden debaattien tähden jopa halutaan lakata viettämässä kristillistä kalenterissamme olevaa pääsiäistä, koska sitä pidetään "pakanallisena", ja silloin se on tappioksi.

Siunauksin, MM.

Network 6.4.2018 9.11

Asia on tismalleen noin,.
Kuulin Pääsiäisenä aivan saman selvityksen. Silloin elettiin Israelissa, ja tunnettiin ainoastaan juutalainen ajanlasku, kalenteri sekä kaikki juhlat ja Sapatit olivat voimassa, ja oikeilla paikoillaan. Oli myös 2 sapattia viikon sisällä. Raamattu on luotettava. Päinvastoin meidän kalenterimme on " lyöty lukkoon" vuoden 325 kirkolliskokouksessa..

Pauli Lehtonen 6.4.2018 9.11

Jeesusta ei haudattu perjantaina, vaan ke iltapäivällä ja pääsi haudasta la aamupäivällä.
Tästä tulee 3 päivää ja 3 yötä.

PL

Pauli Lehtonen 6.4.2018 9.11

Jeesusta ei haudattu perjantaina, vaan ke iltapäivällä ja pääsi haudasta la aamupäivällä.
Tästä tulee 3 päivää ja 3 yötä.

PL

Pirjo Rasinkangas 6.4.2018 9.11

Kiitos erittäin hyvästä kirjoituksesta.

Anneli Saarinen 6.4.2018 9.11

Juuri näin. Minulle itselleni tuo pääsiäisen ja pitkän perjantain välinen aika oli todella vaikea kysymys, sillä jos raamattu on totta, ja Jeesus on tie totuus ja elämä, niin Hänen piti olla haudassa kolme päivää ja kolme yötä. Juutalaisten pääsiäinen ei riippunut viikonlopussa vaan täyden kuun päivässä, joten siksi kaksi sapattia lähekkäin oli todellisuutta. Joku toinenkin oli tätä asiaa laskeskellut ja luulen että Nasan sivuilta löytyisi hyvinkin tieto täysikuusta noilta vuosilta, jos kerran verikuittenkin ajat löytyvät.

Pasi Moilanen 6.4.2018 9.11

Shabbat Shalom!

Hyvä kaima! Paras ja tyydyttävin selitys, mitä olen tähän mennessä kohdannut. Näin sen täytyy olla! Myös brittiläinen pastori David Pawson opettaa sen suurin piirtein noin. Mutta mikä tärkeintä- " Khristos anesti ek nekron thanato thanaton patisas ke tis en tis mnimasi zoi kharisamenon"

Pasi

Seppo Heinola 6.4.2018 9.11

Näyttää siltä, että Jeesus on noudattanut essealaista kalenteria, jossa keskiviikko on viikon ensimmäinen ja perjantai sen kolmas päivä,kosak aurinko luotiin vasta kolmantena päivänä aloittamaan viikkolaskennan. Kolmantena päivänä on siis perjantaina.
Johannes on kuvannut tapahtumat kuukalenterin mukaan roomalaisen tapaan.
Vuosi 30 on ainut vuosi välillä 28 – 35 , jolloin essealaisten pääsiäinen on sattunut 1 vrk. ennen kuukalenteri-juutalaisten pääsiäistä. näin Jeeesus oli saattanut käyttää essealaisten aurinkokalenteria syödessään juhla-aterian tiitaina illalla v. 30.

Vuonna 30 aurinkokalenterin pääsiäinen on ollut juuri oikeana päivänä. Näin käy average 7 päivän viikkorytmin vuoksi joka 7. vuosi, ja Joom Teruah יוֹם תְּרוּעָה alkaa aina keskiviikkona.

FrankW 6.4.2018 9.11

Hyvin kirjoittaa Pasi Turunen.Uskon Kristukseen ja Raamatun tapahtumiin,ja asioihin
Vaikka ne eivät "metrin tarkasti"olisikaan kuvattu.Mutta, "suuren kiven vieritti hän (enkeli) haudan suulta".-No, entäpä tämä.Miten naiset aikoivat päästä hautaan,jos siellä oli roomalaiset vartijat,ja iso kivi suulla? Tosin aivan iso kivi ei voinut olla,kosla se siihen pikaisesti saatiin,kaiketi? Minä aamuna tapahtui maanjäristys ja enkelin tulo? No,oli miten oli.Kristus tulee takaisin.Ja onneksi,p i a n

Samuel Tuominen 8.4.2018 12.10

Kiitos Pasi hyvästä kirjoituksesta. Yhdyn täysin tuohon loppukommenttiin, että "pääsiäisen tarkoitus ei ole kiivailla päivistä, aamuista ja illoista, vaan iloita Herramme ja Vapahtajamme täydellisestä ristin sovitustyöstä, jolla hän voitti synnin sekä kaikki turmiovallat, ja siitä että Hän voitti kuoleman ja perkeleen nousemalla ylös kuolleista." Mauno Mattila (pahoittelen muuten, että väittelin kerran sivullasi eskatologista hieman epäkypsällä tavalla), isoveljeni on mukana näissä piireissä missä kaikki kristilliset juhlapyhät hylätään pakanallisena tai suorastaan saatanallisena. Kunnioitan hänen näkemyksiään, vaikka itse en yhdykään heidän raamatuntulkintaansa. Paavalin mukaan heprealaiset juhlapyhät olivat vain "tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen." (Kol. 2:17) Niiden merkitys oli esikuvallinen. Siksi Paavali sanoi "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta". Tämä neuvo on kuitenkin kaksisuuntainen tie ja koskee myös meitä "pakanakristittyjä", jotka eivät noudata juutalaisia juhlia tai dieettisäädöksiä. Kyse on omantunnonkysymyksistä mistä kristityt voivat olla vapaasti eri mieltä (Room. 14:22). Tärkeintä on, ettemme pahoittaisi toistemme mieltä asioista millä ei ole lopulta pelastusopillista merkitystä.

Mutta sitten itse kirjoitukseen. Ymmärrätköhän Pasi hieman väärin Shabbat Hagodalin merkityksen, kun heprealaisen sivuston http://www.hebcal.com/holidays/shabbat-hagadol mukaan kyse Pesahia edeltävästä sapatista (perjantai-lauantai). Esimerkiksi tänä vuonna, kun Pesah alkoi perjantaina 30. maaliskuuta, Shabbat Hagodal oli sitä edeltävä sapatti 23. maaliskuuta. Samoin ristiinnaulitsemisviikolla Shabbat Hagodalin olisi täytynyt olla viikkoa ennen pääsiäistä eikä pitkäperjantaita edeltävänä torstaina. Markus 14:12 sanoo, että Jeesuksen viimeinen ehtoollinen oli Pesahin ensimmäisenä päivänä: "Ja ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä, kun pääsiäislammas teurastettiin, hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: 'Mihin tahdot, että menemme valmistamaan pääsiäislampaan sinun syödäksesi?'" Eli tällöin Johannes 19:31 mainitsema "suuri sapatti", joka seurasi Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivää, olisi täytynyt olla Pesahin toinen tai kolmas päivä. Mutta Shabbat Hagodalinhan piti EDELTÄÄ pääsiäistä (jatkaisin kirjoitusta vielä toisessa viestissä, kun merkkiraja ylittyi).

Samuel Tuominen 8.4.2018 12.10

Tämä tulkintasi ei käy nyt ihan yksiin evankeliumien kanssa tai sitten minulta menee jokin ohitse. Isoveljeni on kannattanut muuten samaa teoriaa, koska Jeesuksen ylönousemuksen ajoittuminen sunnuntaille oli alkuperä sille miksi 300 -luvun Nikealainen kirkko pyhitti lepopäiväksi sunnuntain lauantain sijasta. Jeshua-liike, Toora-liike, Heprealaisten juurien liike (tai millä nimellä se nyt kulkeekaan) uskoo sunnuntainpyhän alkuperän palaavan Keisari Konstantinus Suuren auringonpalvontaan. Tästä syystä Jeesuksen ylösnousemus halutaan ajoittaa mielummin launtaihin kuin "pakanalliseen" sunnuntaihin (vaikka onhan launtaikin yhtä pakanallinen Satur-day, "Saturnuksen päivä", kuin auringonpäivä Sun-day). On otettava huomioon muutkin tekijät Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ajoituksessa. Esimerkiksi ristiinnaulitsemishetkellä tapahtunut todennäkäinen auringonpimenneys (Luuk. 23:44).

Astronomisten karttojen perusteella on voitu laskea, että Pesahina 3. huhtikuuta 33 jKr. Jerusalemin yllä näkyi auringonpimennys (https://en.wikipedia.org/wiki/Chronology_of_Jesus#Eclipse_method). Tämä päivä oli perjantai ei keskiviikko. "Suuri sapatti" Joh. 19:31:ssa voi viitata myös siihen, että Pesahin alkaminen osui tuolloin samaan päivään sapatin kanssa. On muitakin argumentteja sen puolesta, että Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina 3. huhtikuuta 33 jKr. (ks. esim. tämä: https://www.firstthings.com/web-exclusives/2014/04/april-3-ad-33). Tähän lisäisin vielä Danielin 9. luvun vuosiviikkonäyn. Sen mukaan Persian Kuningas Artakserkses I:n Jerusalemin jälleenrakennusta koskeneen julistuksen ja Jeesuksen ristiinnaulitsemisen välissä olisi 69 vuosiviikkoa tai 69 7-vuoden ajanjaksoa (483 vuotta).

Koska vuodet lasketaan siinä 360 päivän profeetallisilla vuosilla, tulos on 173 880 päivää. Greenwichin observatorion astronomisten karttojen perusteella Artakserkses I:n julistus ajoittui päivämäärien 5. maaliskuuta - 5. huhtikuuta sisällä vuonna 444 eKr. (Neh. 2:1). Varhaisemmasta laskien 173 880 päivää eli 69 vuosiviikkoa täyttyy 26. maaliskuuta 33 jKr. http://www.easysurf.cc/ndate1.htm Tämä on vain kolme päivää ennen Jeesuksen saapumista Jerusalemiin palmusunnuntaina ja kahdeksan päivää ennen Hänen ristiinnaulitsemistaan. Daniel ennusti, Ja kuudenkymmenen kahden [plus seitsemän] vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty." Jakeen loppu viittaa Jerusalemin ja sen temppelin hävitykseen prinssi Tituksen johdolla vuonna 70. Tämä ei tietenkään vastannut kolmen päivän ja yön arvoitukseen.