2018-04-30 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_16_7162-MARKKU_BLOGI_05.jpg Kansakoulu ikäisenä olin kova poika marssimaan. Erikoisesti mieleeni ovat jääneet kommunistien Vappumarssit. Eihän siellä meidän kylillä muita marsseja ollutkaan. Inkeroinen ei ollut mikään turha paikka. Olihan siellä Kansantalo, Työväentalo, kirkko ja helluntailaisten Elim-rukoushuone. Tähkäpään... https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/1134/vasemmisto_ja_kristityt-_marssien_paamaaraan Patmos article
Markku Vuorinen
30.4.2018
Markku Vuorinen

Vasemmisto ja kristityt- marssien päämäärään

Kansakoulu ikäisenä olin kova poika marssimaan. Erikoisesti mieleeni ovat jääneet kommunistien Vappumarssit. Eihän siellä meidän kylillä muita marsseja ollutkaan. Inkeroinen ei ollut mikään turha paikka. Olihan siellä Kansantalo, Työväentalo, kirkko ja helluntailaisten Elim-rukoushuone. Tähkäpään K-kauppa ja Osuuskauppa. Kotikulmilla marssin kommunistien Vappu-marssilla ja myöhemmin Helsingissä kristittyjen Jeesus-marssilla.

Usko yhdisti

Isäni viilari Paavo Vuorinen oli töissä Inkeroisten Tampellan paperitehtaalla. Paperimiehet olivat demareita tai kommunisteja mutta Paavo ei ollut kumpikaan. Paavo oli helluntailainen. Paavolla oli kavereita jokaisesta puolueesta ja piiristä. Paavo oli mukava mies. Paavon kaveri oli kommunisti Ville Nieminen. Heitä yhdisti usko. Paavo uskoi, että Jumala on ja Ville uskoi, ettei Jumalaa ole. Paavoa nimitettiin lahkolaiseksi ja Villeä kommariksi. Paavon ja Villen lapset saivat myös kuulla samoja mainintoja. Ideologisesti Paavo ja Ville olivat kaukana toisistaan, mutta heidän poikkeaminen muusta massasta yhdisti heitä. He kokivat elämässään samoja tuntoja ja tilanteita. Vuorisen ja Niemisen lapset olivat jopa kavereita keskenään, joitakin pikku kähinöitä lukuun ottamatta.

Kommunistit päättivät rakentaa Kansantalon kotikyläämme. Valutalkoot oli ilmoitettu lauantaiksi. Pieni joukko aatteenmiehiä ja naisia oli kokoontunut Veikkolan kylästä hankitulle tontille. Pohjatyöt oli tehty ja nyt oli aika tehdä valutytöt, perustukset rakennukselle. Talkoolaisia kottikärryineen ja lapioineen odotti betonin valmistumista. Sitten Veikkolan raitilla nähtiin merkillinen kulkija. Helluntaiseurakunnan maallikkojohtaja Paavo Vuorinen työnsi kottikärryjä lapioineen kohden Kansantalon valutalkoita. Porvarien ikkunoiden verhot heiluivat kun he ihmetellen kurkkivat Paavon matkaa kommareiden talkoisiin. Juttu Paavon reissusta levisi nopeasti kylänraitilla ja myöhemmin paperitehtaalla. Ihmettelyä riitti myös talkooväessä, sillä ei ennen oltu ”hengenmiehiä” nähty kommareiden talkoissa.

Kansantaloa ei vuokrata- Paitsi Paavolle

Aikoinaan Kansantalo tuli valmiiksi ja toverit piti taloa koskevan suunnittelu kokouksen. Pöytäkirjoihin kirjattiin, että taloa ei vuokrata ulkopuolisille, paitsi helluntailaiselle Paavo Vuoriselle. Se oli 50- lukua jolloin asenteet ja raja-aidat olivat jyrkkiä. Aatteet ja mielipiteet oli vahvasti aidattu omiin karsinoihin. Paavo oli uskovainen mies ja sen kaikki tiesivät. Tuona lauantaina Paavo piti ”kottikärrysaarnan” joka vieläkin muistetaan ja kirjattiin historian kirjoihin. Teot puhuivat väkevämpää kieltä kuin useat saarnat rukoushuoneen mäellä. Paavo lähti kotiin taivaaseen 60-luvun lopulla, mutta Paavon teot jäivät työväen mieliin ja helluntailaiset pitivät kokouksiaan Kansantalossa.

Paavon poika ja Vappumarssit

Opin jotain isältäni joka on siirtynyt omaan elämääni suhteessa lähimmäisiini. Muistan isäni esimerkin ja Vapahtajan sanat: ” Mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te samoin heille.” Isä-Paavon opissa ei vähemmistöjä tai vähävaraista halveksittu. Ei köyhää tai kommunistia ylenkatsottu, vaan ihminen oli arvokas Jumalan luoma. Paavo oli periaatteen mies. Opit oli ”kirkkaita” ja periaatteet vahvoja. Paavo oli omilla reissuillaan ennen uskoontuloaan ajautunut elämään, josta vain Vapahtaja Jeesus kykeni hänet pelastamaan. Se näkyi Vuorisen köyhässä kodissa jouluaattona kun isä luki ruokapöydässä jouluevankeliumin. Alku meni aina hyvin, mutta kun tultiin sanoihin: ” teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja…”, murtui Paavo kyyneliin ja jokainen meistä lapsista tiesi, että isä oli kohdannut Vapahtajan.

Kommunistien Vappumarssit ovat jääneet minulta taakse jo vuosikymmeniä sitten, mutta Jeesus-marssit jatkuvat vieläkin. Murhemielin olen seurannut kehitystä, jossa monet kristityt ovat vetäytyneet pois kristittyjen Vappujuhlista ja marsseista. Senaatintorin ohitse kulkee vasemmistolaisia kohden Hakaniemen toria. Siinä kulkueessa on monia kavereitani politiikan ajoilta. Nostan kättäni ja moikkaan heitä.

Ystäviä ylitse rajojen

Olen iloinen, että minulla on ystäviä. Tuntuu siltä, että jos Paavo näkee taivaasta, niin hän on pojastaan ylpeä, koska ei omena kauaksi puusta putoa. Enemmän ystäviä, vähemmän vihollisia. Paavo opetti puheillaan ja esimerkillään, että ”maailman ” ihmiset eivät ole meidän vihollisiamme, vaan sielunvihollisen ”uhreja”, joita meidän tulee auttaa. Kristittyinä marssiemme lopullinen päämäärä on taivas, mikä lienee päämääränä vasemmistolla? Toivottavasti Hakaniemeä kauemmaksi.

Markku Vuorinen

 

Kommentoi "Vasemmisto ja kristityt- marssien päämäärään"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  _  __    _____    _____       ___      ______  
 | |/ //  |  ___|| |  __ \\    / _ \\   /_   _// 
 | ' //   | ||__   | |  \ ||  | / \ ||  `-| |,-  
 | . \\   | ||__   | |__/ ||  | \_/ ||    | ||   
 |_|\_\\  |_____|| |_____//    \___//     |_||   
 `-` --`  `-----`   -----`     `---`      `-`'   
                                                 
 
 

2 kommenttia "Vasemmisto ja kristityt- marssien päämäärään"

Annikki Salo 30.4.2018 14.41

Markku Vuorisen isä, Paavo Vuorinen, oli esimerkillinen siinäkin, että ei kukaan ihminen ole vihollinen, vaan "sielunvihollisen orja". Tämä on arvokas periaate meille jokaiselle Jeesukseen uskovalle. Jokaisen ihmisen syvin tarve on kokea Jumalan rakkauden heijastusta Hänen omissaan, niinpä kertokaamme koko elämällämme ihmisille Jumalan rakkaudesta! Jumalan antaa rakkauttaan meille sitä anoville!

Seppo Ripattila 2.5.2018 20.15

Mielenkiintoinen ja puhutteleva kirjoitus. Tunnen molemmat, isän ja pojan, Paavon ja Markun. Paavo oli rohkea mies, joka ei pitänyt kynttilää vakan alla, vaan se sai loistaa kaikille, kaikkialla, niin hyville kuin pahoille, köyhille ja rikkaille. Olen itse yrittänyt Paavon oppeja elämässäni noudattaa, mutta en ehkä niin hyvällä menestyksellä kuin hän. Ihmeekseni voin kuitenkin todeta, että yhtään vihamiestä en tiedä itselläni olevan, ystäviä kyllä useita, joista jokaisesta olen todella iloinen.