2018-11-13 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_1_7180-PASI_BLOGI_FINAL.jpg Jeesus varoitti opetuslapsiaan ulkokultaisuudesta eli teeskentelystä. Harva asia ärsyttää, ja asiasta riippuen suorastaan loukkaa, niin paljon, kuin muita parempana ja hyveellisempänä esiintyvä ihminen tai kokonainen instituutio, joka sitten paljastuukin olevan jotain ihan muuta. Totta puhuaksemme... https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/1239/kristityt_teeskentelijat Patmos article
Pasi Turunen
13.11.2018
Pasi Turunen

Pasi Turunen (TM) on toimittaja, raamatunopettaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.

Kristityt teeskentelijät

Jeesus varoitti opetuslapsiaan ulkokultaisuudesta eli teeskentelystä. Harva asia ärsyttää, ja asiasta riippuen suorastaan loukkaa, niin paljon, kuin muita parempana ja hyveellisempänä esiintyvä ihminen tai kokonainen instituutio, joka sitten paljastuukin olevan jotain ihan muuta. 

Totta puhuaksemme, meissä kaikissa on ripaus ulkokultaisuutta. Niissäkin, jotka äänekkäimmin sitä arvostelevat. Tämä on toteamus. Ei tekosyy. Parhaimmatkin meistä lankeavat joskus teeskentelyyn (Gal. 2:11-1-12). Saamme siitä toisinaan nenillemme ja se ei tunnu kivalta (Gal. 2:14). 

Ulkokultaisuus voi tehdä suurta vahinkoa niin henkilön omalle, kuin hänen edustamansa yhteisön uskottavuudelle. Ajatellaanpa vaikka katolisen kirkon pedofiliaskandaalia. Tai kun joku maallikkosaarnaaja lankeaa. Tai joku poliisi jää kiinni huumerikoksesta. Tai lääkäri paljastuukin valelääkäriksi. 

Joku on arvellut, että kärsimyksen ongelman jälkeen kaikkein vakavin kristinuskon kohtaama haaste onkin juuri kristittyjen ulkokultaisuus. Se on yksi merkittävin syy sille, minkä vuoksi monet torjuvat evankeliumin. 

Ollakseen ulkokultainen, ei tietenkään tarvitse olla kristitty. Täysin uskonnottomatkin osaavat teeskennellä olevansa hyveellisempiä kuin todellisuudessa ovat. Mutta sangen monet torjuvat evankeliumin sillä verukkeella, että kristityt ovat niin ulkokultaisia ja (ainakin väitetysti) teeskentelevät olevansa parempia kuin muut.  

Evankeliumin torjuminen kristittyjen ulkokultaisuuden (todellisen tai kuvitellun) vuoksi vaikuttaa harkitsemattomalta, koska tietyssä mielessä ulkokultaisuus ei vaikuta tosiasioihin.

2+2 on 4, vaikka matematiikan opettajasi inhoaisi matematiikkaa tai jäisi kiinni opettajienhuoneen kahvikassan kavaltamisesta. 

Os Guinness on todennut hyvin: 

Jos kristinusko on totta, se olisi totta, vaikka kukaan ei uskoisi sen olevan totta, tai vaikka kaikki siihen uskovat olisivat ulkokultaisia. Jos se taas ei ole totta, se ei olisi totta, vaikka kaikki uskoisivat sen olevan totta ja vaikka kenenkään käytöstä ei voitaisi moittia ulkokultaisuudesta.

Moraalinen närkästys, jota jokainen meistä ymmärrettävästi kokee törmätessään teeskentelijöihin, on pidettävä erillään närkästystä aiheuttavasta teosta ja toisaalta närkästyksen aiheuttajan edustamasta asiasta.  

Harva meistä haluaisi oikeasti sulkea sairaalat valelääkäreiden vuoksi tai lakkauttaa oikeuslaitoksen, koska joku tuomari on ottanut lahjuksia. Emme lopeta poliittisia puolueita emmekä kansanedustuslaitosta joidenkin poliitikkojen korruptoituneisuuden vuoksi. 

Muuten, jos Jumalaa ei olisi olemassa, mitä paheksuttavaa ulkokultaisuudessa ylipäätään on? Mistä moinen moraalinen närkästys ja mikä silloin on sellaisen närkästyksen todellinen objektiivinen perusta? Lisää vain Jussi-patsaita ja Oscareita jakoon kaikille arkielämän näyttelijöille, jotka osaavat taitavasti esittää jotain muuta kuin mitä todellisuudessa ovat. Mutta tämä täky menee jo filosofian puolelle, joten palataan takaisin uskottavuusongelmaan.

Kristittyjen parissa esiintyvä ulkokultaisuus on valitettavaa, koska se on omanlaistansa valehtelua ja siksikin tuomittavaa, mutta  myös siksi, että se vahingoittaa kristillisen todistuksen uskottavuutta, vaikkei se voikaan vahingoittaa kristinuskon totuutta sinänsä. 

Mutta viettäessämme riittävästi aikaa missä tahansa ihmisyhteisössä, törmäämme asioihin, joista emme pidä. Myös teeskentelijöihin. Myös kirkoissa ja seurakunnissa ja hengellisissä yhteisöissä. 

Kenties kristittyjen ulkokultaisuutta moralisoidaan muita voimakkaammin, koska odotukset ovat korkeammalla sen vuoksi, mitä kristinuskon katsotaan edustavan ja mitä siltä odotetaan. 

Eikö evankeliumi muuta ihmisiä ja tee heistä parempia? 

Mahdammeko me – niin kristityt kuin kristinuskon arvostelijat – näin ajatellessamme kuitenkin yksinkertaistaa evankeliumin pelkäksi etiikaksi? 

Mahdammeko me kristityt olla osaksi itse syypäitä tähän yksinkertaistukseen, jos todistuspuheenvuoroissamme ja saarnatessamme, sinänsä aivan oikein, evankeliumin muuttavasta voimasta, olemme antaneet sen vaikutelman, että uudestisyntyminen ja uskoontulo tekee uskovista moraalisesti ylivertaisia tai täydellisiä? 

Clinton Arnold ja Jeff Arnold toteavat hyvin kirjassaan Short Answers to Big Questions about God, the Bible & Christianity(Baker 2015): 

“Yllättyisitkö, jos mennessäsi sairaalaan näet joka puolella sairaita ihmisiä? Entä, jos osa heistä on ihan oikeastisairaita? Tämä on paljon lähempänä sitä, millä tavalla meidän tulisi lähestyä kysymystä seurakunnasta ja kristityistä yleensä. Me emme ole täydellisiä. Itse asiassa olemme hyvin sairaita. Mutta olemme paranemaan päin. On niin helppo unohtaa, kuinka kukin meistä tulee seurakuntaan hyvin erilaisista elämäntilanteista. Monet ovat hyvin rikkinäisiä tullessaan ja paraneminen on heissä käynnissä, ja useimmat meistä ovat sairaampia, kuin itse edes tajuammekaan. Meidän ei pitäisi yllättyä siitä, että kohtaamme ihmisiä, joiden eheytyminen on eri vaiheessa. Olisi mielekkäämpää vertailla ihmisiä siihen, millaisia he olivat ennen kuin heistä tuli kristittyjä, kuin verrata heitä täydellisyyteen. Seurakunta ei ole täydellisten ihmisten paikka, vaan särkyneiden, joita Jeesus hitaasti hoitaa eheäksi. Jos yllätymme nähdessämme syntiä seurakunnan keskellä, meidän tulisi miettiä odotuksiamme uudelleen.” 

Toistan itseäni, kun sanon, etten luonnollisesti puolusta ulkokultaisuutta, muun muassa koska se vahingoittaa kristillistä todistusta. Mutta puolustan evankeliumin ja kristinuskon totuutta. 

Teeskentelijöiden on syytä tehdä parannusta niin itsensä kuin evankeliumin uskottavuuden tähden.

Kristinusko ja evankeliumi ovat kuitenkin totta kristityistä teeskentelijöistä huolimatta. 

Evankeliumi on totta, koska siinä kyse on Jeesuksesta, joka on totuus. Hän ei ollut ulkokultainen teeskentelijä. Häntä ei kenenkään tarvitse hävetä. 

Paavali määritteli evankeliumin todistuksena Jeesuksen sovituskuolemasta ja historiallisesta ylösnousemuksesta (1 Kor. 15:1-8).

Koska ylösnousemus on ihan oikeasti totta, kristinusko on totta. Koska Jeesus nousi ihan oikeasti kuolleista, Jumala antaa Hänen tähtensä jokaiselle katuvalle ihan oikeasti synnit anteeksi. Myös ulkokultaisuuden. Sitä – jos emme halua teeskennellä ja olla ulkokultaisia – löytyy ripaus meistä kaikista.  

 

Kommentoi "Kristityt teeskentelijät"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 _    _     _____    _    _    __   __  __    __  
| || | ||  |  ___|| | \  / ||  \ \\/ // \ \\ / // 
| || | ||  | ||__   |  \/  ||   \ ` //   \ \/ //  
| \\_/ ||  | ||__   | .  . ||    | ||     \  //   
 \____//   |_____|| |_|\/|_||    |_||      \//    
  `---`    `-----`  `-`  `-`     `-`'       `     
                                                  
 
 

15 kommenttia "Kristityt teeskentelijät"

Sivu 1/2

Eino Heikkinen 13.11.2018 11.27

Hyvä kirjoitus !

Inna 13.11.2018 17.52

"Särkyneiden majatalo":

Ei täällä asu sankareita
Hävinneitä on niin monta
Kerjäläisiä vain, uupuneita,
Jotka tullessaan, tuovat muistojaan
Riekaleita ihmiselämän

Ei täällä asu uljas kansa
Ei ketään löydy tahratonta
Monet unohtivat unelmansa
Kivikatuihin tämän kaupungin
Jossa Juudas pettää ystävän

He etsivät tietä valoon
Maassa kyyneleiden
He saapuvat majataloon särkyneiden

Me tarvitsemme ystävyyttä
Vailla yhtään vaatimusta
Me pelkäämme niin menneisyyttä
Joka varjoineen, aina uudelleen
Uhkaa uskon viedä huomiseen

Me ikävöimme olkapäätä
Ihmiskäden kosketusta
Vaikka olisikin sydän jäätä
Lämpö rakkauden sulattaa voi sen
Tuoda kevään sielun kylmyyteen

He etsivät tietä valoon
Maassa kyyneleiden
He saapuvat majataloon särkyneiden.

©Pekka Simojoki

Janne Antero 14.11.2018 15.27

höpö, höpö.
Kukaan _oikea_ kristitty ei ole ulkokultainen. ;)

Annikki Salo 14.11.2018 15.27

Aamuisin lukien Sanaa rukoilen, että saan vaeltaa valkeudessa Jeesusta seuraten. Valkeudessa näemme viat, virheet ja epäaitouden. On aina hyvä muistaa, että Jumala tahtoo meissä totuutta sydämen salatuimpaan saakka. Tarvitsemme tämän maailman valheiden ja epäaitouden keskellä henkien erottamisen armolahjaa, ja sen Jumala tahtoo meille antaa. Sanan tuntemus on tärkeä, että Sanan pohjalla voimme arvioida mediaa ja muuta informaatiota.

Marja-Liisa Wilska 14.11.2018 15.27

Hyvä kirjoitus

Raija Kaukojärvi 14.11.2018 15.27

Teeskentely, mitä se oikeasti on? Sitä käyttävät haluavat usein näyttää ja toimia paremmin kuin toimivat ns .vapaassa olossa. Tarkemmin sanottuna se on oman itsetunnon kohottamista. Sitä esiintyy: ei kristityillä, mutta ikävä kyllä myöskin kristityillä ja epäilempä, että hyvin moni meistä on syyllistynyt siihen syntiin ja olemme teeskennelleet esim. työyhteisöissä, jotta näyttäisimme paremmilta kuin todellisuudessa olemme esim. kotona! Rukoillaaan kaikki, että meidän rakas Vapahtamme antaa anteeksi ja muistuttaa mieleemme asian, "teeskentely ei sovi kristitylle"!

Sar Kasti 15.11.2018 9.13

Tiedän ainakin yhden pastorin joka ei myönnä olevansa ulkokultainen. Hän ei kuulemma myönnä tehneensä syntiäkään. Hän pystyy omien sanojensa mukaan olemaan ajattelemattakaan mitään synnillistä.

Kyseinen henkilö on ollut johtavassa asemassa isossa yhteisössä vuosikymmeniä.

Mark 15.11.2018 9.13

Hyvä kirjoitus! Pitäisi muistaa nämö vertaukset, silloin kun joutuu puolustamaan kristinuskoa.

seppä 16.11.2018 10.54

Pari uutta näkökulmaa ulkokultaisuuteen. Perus ongelma eli vanhemmuus - äitiys, isyys. Vanhempia kannustetaan olemaan esimerkillisiä vanhempia. Ihailun ja samastumisen aiheita lapsille. Sananlaskuissa 22:6 "Totuta lapsi oikealle tielle, niin hän ei vanhanakaan siltä poikkea".
Jotta lapsi löytäisi suunnan, lapsen tähden moni vanhempi joutuu teeskennellä parempaa kuin on. "Ei kukaan ole täydellinen vanhempi" - toppuuttelevat toisetkin.

Tähän ongelmaan ratkaisu olisi juurisyyn korjaaminen, sisäinen parannuksen teko.

Rönsynä tähän aiheeseen, ihmisten, jotka asuvat siellä Suomen vaarallisimmassa paikassa, kohdussa, abortointeja pyritään ehkäisemään kampanjoimalla: "synnyttäkää ja kasvattakaa lapsenne, vaikka teillä ei olisi sellaiseen resursseja ja nyt ei olisi paras hetki saada lapsia". Sen sijaan, että juurisyystä, irtoseksin harrastelusta, yliseksualisaatiosta, puhuttaisiin missään, edes seurakunnissa. Vaikka on päivänselvää, ettei aborttiongelma voi korjaantua, ellei tämä juurisyy korjaannu. Sen sijaan miten kävikään: Keski-Euroopassa aikanaan näytettiin telkkarissa pornoa parhaaseen katseluaikaan, koska luultiin, että porno=seksiä enemmän=lapsia=korkeampi syntyvyys. Tämäkin on ulkokultaisuutta. Ymmärtämättömyys nähdä juurisyitä. Metsää puilta. Pintapuolisuus. Tämä yhteiskunnallinen sisäisen parannuksen paikka on kautta vuosikymmenien ollut rauhoitettu eläin. Kun joku puhujapöydän takana, jolta soisi kuulevan aarteita pimeän peitosta, rupeaa luettelemaan ongelmia, mutta ei tätä juuriongelmaa, mitä se on. Kuritonta puhetta.

Seuraavat esimerkit ikävä kyllä tekevät monet surulliseksi, mutta ulkokultaisuudesta kun puhutaan, niin tässä pari näkökulmaa.

RadioPatmos on todella toivottu, siunauksellinen kanava, koska se on evankelioiva, levittää evankeliumia sellaisella mykistävän kätevällä tavalla, että ihan kuka tahansa, kuinka pelokas ja yksinäinen suomalainen onkaan, pystyy melkein missä tahansa, löytää sen ilmaiseksi. Evankeliumi on maksutonta, kuten kuuluu ollakin. No, mitä olikaan viime viikolla etterissä: "kyllä tämä meidän Radio Patmos on kyllä niin hyvä kanava, että ellet ole köyhä, eikä sinulla ole varaa, niin ystävät harkitkaa vakavasti viidenkympin kuukausimaksun maksamista RadioPatmoksen kuuntelemisesta. Radiolupamaksun tarkastajatkin aikanaan kuuntelivat oven takana, että kuunneltiinko talossa radiota, ja jos kuunneltiin, mutta ilman radiolupamaksun maksamista, niin radio takavarikoitiin".

Entä tuo liekkimerikuva nettisivuillanne, vaikka sen edessä on rivi sotilaita, niin se on peltokulo, yksi henkilö traktorin ja perälevyn kanssa sammuttaa sen! Kyllä kirjoitat Pasi hyvin gazalaisten mediapropagandasta, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.

jukka Lappalainen 16.11.2018 10.57

Kolminaisuusoppi on muotomenoja ja ihmisoppia. Se oikein kuvastaa kuinka kuinka ulkokullatut fariseukset tuovat esiin valheen sanaa ,koska eivät ole syntyneet uudestiylhäältä. Ja eksyttävät opillaan jopa aidosti uskoon tulleet.

Jukka 19.11.2018 10.23

Hieno kirjoitus. Taistelua ulkokultaisuutta vastaa käymme joka päivä ja joudumme miettimään millainen on meidän oma todistuksemme. Tarvitaan nöyryyttä, mutta myös hyvää itsetuntoa elää vajavaisena, mutta kuitenkin aarteen omistajana ihmisten keskuudessa. Onneksi paine toisten uskovien taholta ei ole enää niin kova kuin muinoin, kun tukan ja helman pituuskin merkitsi mittavasti sydämen tilaa. Harmi, ettei Jeesuksen seurustelusta syntisten kanssa ole säilynyt enempää kertomuksia. Toisaalta eri kulttuureissa erilainen käytös asettaa omat haasteensa. Kun on lapsena tullut uskoon ei todistus ole niin kovin räväkkää, sitä joutuu etsimään tapoja, ja väärän kontrastin etsiminen maailman kanssa saattaa johtaa suohon. Muistetaan kuitenkin, että Daavid, Pietari ja monet muut lankesivatkin, mutta heidän elämänsä todistaavat vieläkin voimallisesti ja jotkut ottavat tuon todistuksen vastaa ja toiset taasen eivät. Vaatii viisautta olla todellinen ja aito, ja samalla kuitenkin pitää määrätyt rajat ulkomaailmaan ja suojella sisintään liian uteliailta katseilta. Tsemppiä kaikille ja muistakaa, että kaikki lähtee siitä, että voimme mennä luottavaisin mielin Isän eteen juuri sellaisina kuin olemme ja Hän haluaa ensisijaisesti tukea meitä, huolehtia ja johdattaa arkipäivässämme, eikä meidän tarvitse olla masokisteja palvellaksemme Häntä.

Mira Laakso 27.11.2018 8.33

Ihmisen tulisi kasvaa pienemmäksi ja Kristuksen suuremmaksi. Joskushan Jumala leikkaa kovemmin ja kovinkin kipeästi. Ei meissä mitään hyvää ole. Siltikin tulee rakastaa itseänsä ja lähimmäistä kuten itseään. On tietysti ikävä homma pettyä itseensä ja muihin. Tai katkeroitua tai sulautua joukkoon tai olla niinkuin ei olisikaan. Mutta, kun on ja on tunteetkin. Ja jumala on. Eikä asiat kiertelemällä ja kaartelemalla muuksi muutu. On päästävä lähemmäksi. Makso mitä makso. Kyllä rohkeutta tarvitaan olla aito ja olla ihminen- tässäkin maailmanajassa. Pieni, heikko ja tarvitseva kaikkinensa päiviensä. Puhtaudesta ja pyhyydestä vielä; miten se sitten näkyy jos yksi plus yksi on kumminkin yksi. Jumala on!q

stv 27.11.2018 9.16

Noita teeskentelijöitä saattaa olla ihan lähelläsi. Ne ovat näitä, jotka sanovat mene Kelan ja sossun luukulle kun köyhä uskova pyytää apua ja on jo sillä luukulla. Lisäksi ne sanovat anna elämäsi Jeesukselle vaikka elämä on jo annettu Jeesukselle. Nuo teeskentelijät kaivavat pastorinkin menneisyyttä jatkuvasti ja levittävät sitä muillekin. Älä mene sen pastorin kokoukseen, sehän teki 10 vuotta sitten sitä ja tätä jne. Noita juttuja saatat kuulla vaikka kuinka Jumala todistaisi syytetyn uskosta jne. Eli sokeita teeskentelijöitä on.valitettavasti...

Nuo teeskentelijät eivät ymmärrä Jeesuksen veren armoa...

stv 6.1.2019 23.11

Noita teeskentelijöitä saattaa olla ihan lähelläsi. Ne ovat näitä, jotka sanovat mene Kelan ja sossun luukulle kun köyhä uskova pyytää apua ja on jo sillä luukulla. Lisäksi ne sanovat anna elämäsi Jeesukselle vaikka elämä on jo annettu Jeesukselle. Nuo teeskentelijät kaivavat pastorinkin menneisyyttä jatkuvasti ja levittävät sitä muillekin. Älä mene sen pastorin kokoukseen, sehän teki 10 vuotta sitten sitä ja tätä jne. Noita juttuja saatat kuulla vaikka kuinka Jumala todistaisi syytetyn uskosta jne. Eli sokeita teeskentelijöitä on.valitettavasti...

Nuo teeskentelijät eivät ymmärrä Jeesuksen veren armoa...

Ribaldinho 6.1.2019 23.11

Itse olen kyllästynyt ulkokultaisuuden perussyyhyn: "Voi kunpa minusta tulisi enemmän Jeesuksen kaltainen/Kunpa minusta välittyisi enemmän Jumalan rakkaus" -haaveisiin. Sanon nyt varmaan neljännentoista kerran: tuollainen ajattelu on täysin vierasta Paavalille. Paavalin mukaan me olemme täydellisiä Kristuksessa, ja hän ihan tosiaan tarkoittaa, mitä sanoo. Minä en oikein käsitä, kuinka joku, joka on jo Kristus-ykseytensä perusteella täydellinen, haluaa TULLA enemmän Kristuksen kaltaiseksi. Kuinka sellainen on mahdollista? Tuollainen ajatus edellyttää joka a) sitä, ettei usko olevansa täydellinen Kristuksessa eli ei usko Kristuksen täytettyyn ristintyöhön tai b) on luonut Kristus-ykseydestään huolimatta mielikujvituksessaan jonkin ylimääräisen kiiltokuva-Jeesus-hahmon, jonka kaltaiseksi haluaa sitten tulla. Mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Se on yhtä typerää kuin se, että viiiniköynnöksen oksa haaveilisi tulevansa enemmän mielikuvituksessaan luomansa viiniköynnöksen oksan kaltaiseksi tai ihmisen sormi haaveilisi tulevansa enemmän mielikuvituksessaan luomansa ihmisen sormen kaltaiseksi.Tätä "Jeesuksen kaltaiseksi tulemisen" mielipuolista (ja anti-paavalilaista) haaveilua voi kritisoida toisestakin näkövinkkelistä. Ensinnäkin se on umpifarisealaista, koska se täyttää Paavalin farisealaisuuden keskeisen kriteerin: "He vertailevat itseään omaan itseensä." Paavali sanoi, ettei hän tuomitse edes itseään. Toinen kritikki voisi kuulua seuraavasti, vaikka se edellyttääkin mielettämyyttä (eli sitä, että kuvittelee kyseisen mielettömän "ongelman" oleva mielekäs) : Onko olemassa itsekeskeisempää haavetta kuin haave "Kristuksen kaltaiseksi tulemisesta"? Voiko sellaisesta muka haaveilla haaveilematta samalla siitä, että toiset sitten aikanaaan näkisivät tämän ihmeellisen Kristuksen kaltaisuuteni? Ja miksi minun tulisi haaveilla sitä ITSELLENI? Miksi en haaveile sitä toisille, vaikka kaikille tuttavilleni ja puolitutuilleni ja vihamiehilleni? Miksi haaveilen ITSELLENI tällaista "hengellistä lottovoitoa"? Eikö olisi parempi, että satakaksikymmentä tuttuani ja puolituttuani saisivat tämän lottovoiton ja "tulisivat Kristuksen kaltaiseksi" ja välittäisivät sitten tuota ihmeellistä Kristus-siunausta ihmisten elämään?
Käärme huiputti ihmistä paratiisissa sanomalla: Te TULETTE niin kuin Jumala..." Se oli valhe; ihminen OLI niin kuin Jumala - ihminen oli tismalleen sellainen kuin Jumaala halusi hänen olevan. Nyt kun Jeesus Kristus on ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan TEHNYT meistä tismalleen sellaisia kuin Hän meidän haluaa olevan, niin johan alkaa kuulua sieltä täältä: "Min haluaisin nin kovasti TULLA Jumalan kaltaiseksi." Kuulostaako tutulta?...