2009-11-13 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_1_7180-PASI_BLOGI_FINAL.jpg ”Jerusalem on sivilisaatioiden taistelukenttä, mutta myös toivon paikka,” totesi Juutalaisen kansallisrahaston (Jewish National Fund, JNF) johtaja Russell F. Robinson torstaina Jerusalem Post –lehdessä. Kaikille nettisivujemme lukijoille toivotan ”shabbat shalom” Jerusalemista näin auringon... https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/151/jerusalem_-_sivilisaatioiden_taistelukentta_ja_toivon_paikka Patmos article
Pasi Turunen
13.11.2009
Pasi Turunen

Pasi Turunen (TM) on toimittaja, raamatunopettaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.

Jerusalem - sivilisaatioiden taistelukenttä ja toivon paikka

”Jerusalem on sivilisaatioiden taistelukenttä, mutta myös toivon paikka,” totesi Juutalaisen kansallisrahaston (Jewish National Fund, JNF) johtaja Russell F. Robinson torstaina Jerusalem Post –lehdessä. 

Kaikille nettisivujemme lukijoille toivotan ”shabbat shalom” Jerusalemista näin auringon laskettua. On ollut kiva huomata miten monet ovat seuranneet videoblogin merkintöjämme matkapäivien ajalta, kun olemme lähetysjohtaja Pirkko Säilän johtaman matkaryhmän kanssa kulkeneet eri puolilla Israelia. Olemme kuvanneet aineistoa Patmoksen televisio-ohjelmia varten, tehneet radio-ohjelmaa ja käyneet tutustumassa Patmoksen työkohteisiin matkaryhmäläisten kanssa.

Muutamien täällä tähän mennessä vietettyjen päivien aikana olen seurannut paikallisia lehtiä, joista ihan lyhyesti kommentoin eräitä otsikoissa esiintyneitä ajankohtaisia juttuja. Asiat Israelin uutisten takana ovat toki paljon moniulotteisempia kuin mihin näin lyhyessä blogitekstissä on mahdollista mennä. Olisi niin paljon mistä kirjoittaa. Mutta kuitenkin lyhyt välähdys siihen mistä lehdissä täällä on puhuttu viime päivinä.

Otsikoissa on ollut esillä muun muassa pääministeri Netanjahun salamyhkäinen tapaaminen presidentti Obaman kanssa. Tapaamiseen liittyy parikin ihmeteltävää asiaa: Viimeiseen saakka oli epäselvää suostuuko Obama tapaamiseen Netanjahun kanssa. ”Tie tapaamisen järjestämiseen oli kivikkoinen ja nöyryyttävä Netanjahulle ja vaikutti, että amerikkalaiset halusivat antaa sille mahdollisimman alhaisen diplomaattisen sekä media huomion”, totesi Haaretz. Lopulta tapaaminen saatiin aikaan, mutta tiukasti suljettujen ovien takana kahden johtajan kesken. Valokuvia tai lehtijuttuja tapaamisesta ei vuotanut. Vain Valkoisen talon tiedote, jossa tapaamista ei edes kuvailtu ”positiiviseksi” tai ”hyväksi”. Johtajien sanottiin vain lakonisesti keskustelleen kahdenvälisistä suhteista. Valkoinen talo on samaan aikaan kovasti vakuutellut olevansa Israelin vankka tukija ja ystävä, mutta Obaman nihkeältä ja etäiseltä tuntuva suhtautuminen - kuten tämän tapaamisen järjestelyissä - ei ole ollut omiaan hälventämään Israelissa koettavaa valtavaa epäluuloisuutta Obaman hallintoa kohtaan. Kukaan ei halua myöntää maiden suhteiden olevan kriisissä - ja ehkä he ovat oikeassa riippuen siitä mitä kriisillä tarkoitetaan - mutta pinnan alla väreillee epäluuloisuus.

Samaan aikaan lehdissä on luonnollisesti jatkuvasti paljon puhetta rauhanneuvotteluista, joiden käynnistämistä odotetaan kuin kuuta nousevaa. Netanjahu on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan neuvottelut ilman ennakoehtoja. Toisin on ollut Abbasin suhteen, joka on jäänyt kiinni vaatimukseen juutalaissiirtokuntien laajentumisen täydellisestä pysäyttämisestä. Abbasin viimeinen veto oli ilmoittaa, ettei hän aio enää asettua ehdoille tammikuuksi kaavailtuihin palestiinalaisten presidentinvaaleihin protestina sille, että Israel ei ole suostunut siirtokuntien rakentamisen täyteen pysäyttämiseen neuvottelujen alkamisen ehtona. Tämä sai aikaan sen reaktion, että Israel, Yhdysvallat, Euroopan Unioni ja – mielenkiintoista – jopa Arabiliitto ovat hädissään vedonneet Abbasiin, ettei hän jättäisi paikkaansa koska palestiinalaishallinnon pelätään tyystin hajoavan sen seurauksena.

Tänään kerrottiin, että tammikuun presidentinvaaleja ei ehkä järjestetä lainkaan ja näin Abbas saattaisi jatkaa virassaan ja siten myös rauhanneuvottelut voisivat jatkua.  Sarkastisesti voisi ajatella, että kansainvälinen yhteisö äänesti näin palestiinalaisten puolesta Abbasin jatkokaudesta. Ongelmana vain on, että Abbasin asema suurten valtojen silmissä ei välttämättä vastaa hänen asemaansa palestiinalaisten silmissä. Ellei hän aidosti edusta palestiinalaisten tahtoa arabikadut ja eri ryhmittymät voivat helposti irtisanoutua ulkovaltojen avulla runnotuista sopimuksista tai leimata Abbasin ulkovaltojen sätkynykeksi. Tämä taas johtaa siihen, että Abbasin on yritettävä esiintyä peräänantamattomana israelin suuntaan. Näin hän ajaa itsensä tilanteisiin - kuten nyt siirtokuntakysymyksessä - joissa hän voi ajattelemattomuudellaan menettää kasvonsa ja luottamuksensa palestiinalaisten silmissä mikäli antaisi periksi asettamastaan ehdosta. Samalla hän kuitenkin on monimutkaistanut neuvotteluiden aloittamista asettamalla ehdoksi jotain mikä ei ole estänyt palestiinalaisia istumasta samassa neuvottelupöydässä kuluneet 16 vuotta israelilaisten kanssa. Kenties Obaman virkaanastujaispuhe herätti Abbasissa liian suuria ja epärealistisia odotuksia. Netanjahu on asettanut 9 kuukauden rakennuskiellon siirtokunnille, jonka aikana ei ole määrä aloittaa uusia projekteja. Hänen hallituskaudellaan on myös helpotettu palestiinalaisten liikkuvuutta Länsirannalla merkittävästi poistamalla lähes kaikki Länsirannan sisäiset tiesulut. Länsirannan talous on lisäksi lähtenyt nousuun. Abbasilta on odotettu vastaan tulemista näihin hyvän tahdon eleisiin, mutta hän on sitonut arvovaltansa kiinni siirtokuntakysymykseen, minkä vuoksi neuvottelujen alkaminen on antanut odottaa itseään.

Otsikoissa on myös ollut varsin näkyvästi ja paljon puhetta mahdollisten neuvotteluiden avaamisesta Syyrian suuntaan. Sillä sarallahan ei vuosikausiin ole tapahtunut juuri mitään. Israelin ja arabien välisen konfliktin rauhanhieronnan historia 1980-luvun lopulta saakka osoittaa, että neuvotteluiden hyytyessä palestiinalaisten kanssa niitä pyritään aktivoimaan Syyrian suunnalla. Ja päinvastoin. Tämä kuuluu siis ”tanssin askeliin” ja näin luodaan neuvottelupaineita palestiinalaisten suuntaan, jotka historiallisesti ovat olleet huolissaan siitä, että rauhansopimus Israelin ja Syyrian välillä voi merkitä, ettei Israelilla ole sen jälkeen aivan samanlaista tarvetta kiirehtiä palestiinalaisten kanssa. Tämä voi siis olla osaltaan vastavetoa Abbasin eroilmoitukselle. Neuvotteluita ei näet Lähi-idässä aina käydä yksinomaan neuvottelupöydässä, vaan myös epäsuorasti median välityksellä, jossa osapuolet ilmoittavat aikeistaan milloin minkäkin asian suhteen.

Eivät kaikki uutiset suinkaan käsittele vain konflikteja. On paljon kaunista ja hyvää, joka kotisuomessakin jää helposti uutispimentoon. Kuten uutinen tämän päivän lehdessä palestiinalaislapsista, joita tuodaan Länsirannalta Israeliin sairaalaan dialyysihoitoon.

Paikallisia lehtiä lukiessa voi todellakin yhtyä alussa mainitsemaani Robinsonin ajatukseen Jerusalemista sivilisaatioiden taistelukenttänä, mutta myös paikkana, jossa elää toivo. Jerusalemin ensimmäinen Raamatussa mainittu kuningas oli Melkisedek, jonka nimi merkitsee ”Saalemin kuningas”, se on ”rauhan kuningas” (Hebr. 7:2). Hän oli esikuva Messiaasta Jeesuksesta, joka on Jumalan lähettämä Israelin kuningas. Vain Hän voi tuoda todellisen ja kestävän rauhan sivilisaatioiden taistelukentälle. Hän on Israelin toivo. Jerusalem on suuren Kuninkaan kaupunki. Mutta Kuningas ei ole täällä. Ei vielä. Siksi rauhan kaupunki, on sitä vasta toivossa. Kun Jeesus tulee takaisin ja perustaa tuhatvuotisen rauhan valtakunnan, silloin Israelin toivo on todellisuutta. Siksi rukoile Israelin ja Jerusalemin puolesta, että sen asukkaat löytäisivät Vapahtajan elämäänsä ja valmistaisivat siten tietä Messiaansa paluulle.

Kun vierailimme matkaryhmäläisten kanssa Länsirannalla sijaitsevassa muinaisen Siilon (Shilo) kaupungissa - paikassa, jossa kerran oli Herran pyhäkkö ja liiton arkki, ja jossa profeetta Samuel syntyi - eräs matkaryhmäläisistämme pani merkille näköalatornissa liehuvassa lipussa kuin profeetallisen merkin: Valon ja varjon leikkinä Daavidin tähden viereen piirtyi tuulessa hulmuavaan lippuun risti. Mikä pysähdyttävä näky. Voit katsoa itse videoblogilta Siilosta kuvatun videopäiväkirjamerkinnän, joka päättyy tähän näkymään. Anna Hengen puhua sisimpääsi ja rukoile Kristuksen kirkastumista tälle kansalle, jolta olemme saaneet Messiaan ja Pyhät Kirjoitukset.

Siunausta Sinulle Jerusalemista – shabbat shalom.

Kommentoi "Jerusalem - sivilisaatioiden taistelukenttä ja toivon paikka"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  _  _    __   __             __   __    ____    
 | \| ||  \ \\/ //   ____     \ \\/ //  |  _ \\  
 |  ' ||   \ ` //   |    \\    \ ` //   | |_| || 
 | .  ||    | ||    | [] ||     | ||    | .  //  
 |_|\_||    |_||    |  __//     |_||    |_|\_\\  
 `-` -`     `-`'    |_|`-`      `-`'    `-` --`  
                    `-`                          
 
 

Yksi kommentti "Jerusalem - sivilisaatioiden taistelukenttä ja toivon paikka

Muurinvartija 21.11.2009 2.34

Shabbat Shalom!

No meidän Suomenmaan siniristi lipun ristihän se Daavidin tähteen piirtyi, koska profeetalliset merkit ja monenlaiset tutkimukset näyttävät viittaavaan muutenkin vahvasti siihen, että 2/3 Suomen kansasta saattaisi olla (pohjois-)Israelin kadonneiden heimojen jälkeläisiä.

Juuda ja Israelhan palaavat Raamatun mukaan yhdessä pohjoisesta maasta (Suomi ja Venäjä) Hyvän Paimenen sauvan alitse luvattuun maahan uuden liitoin sitein Yeshuassa Messiaassa.

Eli vain Yeshuaan (Jeesukseen) uskovalla Israelin jäännöksellä on oikeus palata luvattuun maahan eli tehdä "aliyat". Sitä mieltä on Israelin Jumala -> Hes. 20:37-38

YHWH siunatkoon Israelin kaikkia sukukuntia rauhan evankeliumilla ja pelastuksen armolla Messiaassa Yeshuassa!