2015-11-14 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_19_5899-TA-kirkon-pihalla.jpg Oli harras iltahetki suomalaisessa maatalossa. Mies luki vanhaa Lutherin saarnakirjaa kotona tuvan pöy­dän ääressä ja perhe kuunteli. Eräässä vaiheessa isäntä keskeytti lukemisensa ja katsoi ulos ikkunasta. Silloin hän sanoi: - Kyllä tuli se rantakoivikko myytyä liian halvalla. Sitten hän taas jatkoi... https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/767/mielenliikutuksia Patmos article
Turkka Aaltonen
14.11.2015
Turkka Aaltonen

Turkka Aaltonen on kirjailija ja evankelista.

Mielenliikutuksia

 

 

Oli harras iltahetki suomalaisessa maatalossa. Mies luki vanhaa Lutherin saarnakirjaa kotona tuvan pöy­dän ääressä ja perhe kuunteli. Eräässä vaiheessa isäntä keskeytti lukemisensa ja katsoi ulos ikkunasta. Silloin hän sanoi: - Kyllä tuli se rantakoivikko myytyä liian halvalla. Sitten hän taas jatkoi lukemistaan. Väki katsoi kyselevästi toisiaan.

 Pyhästä Bernhardista kerrotaan, että hän valitti ystävälleen, miten vaikea on pitää ajatuksensa koossa vaikka vain Isä meidän rukouksen ajan. Siihen toinen vastasi, että se on helppoa. Miehet löivät asiasta vetoa ja Bernhard lupasi ystävälleen hevosen, jos tämä selviäisi rukouksen loppuun ilman ylimääräistä ajatusta. Niin mies aloitti rukouksen, rukoili jonkin matkaa ja rupesi miettimään: - Antaakohan se satulankin hevosen mukana?

Mielemme on kummallinen kokoelma tietoa, tahtoa ja tun­netta ja sitä on vaikea hallita. Uskovinakin olemme joskus niin vah­voissa ihmisyyden siteissä, että hirvittää. Tuntuu kuin olisimme edelleenkin lihamme orjia, vaikka meillä on Jumalan sana ja pelastuksen evankeliumi? Meidän pitäisi olla Jeesuksen pyhit­tämiä, mutta vikamme näkyvät ja kuuluvat sekä sattuvat ympäristöön. Voi, voi!

Kun ihminen ei tarvitse muuta kuin vettä, hän on todella janoissaan. Kun hän joutuu odottamaan muiden apua veden saannissa, hän on aika heikoilla.

Ja Daavidin rupesi tekemään mieli vettä, ja hän sanoi: ’Jospa joku toisi minulle vettä juodakseni Beetlehemin kaivosta, joka on portin edustalla!’ 2.Sam.23:15.

 Veden tarve kuvaa meille Raamatussa Jumalan sanan tar­vetta, jonka Jumala itse herättää meissä. Niin hän tekee meistä itsestään riippuvaisia, emme voi elää ilman Jumalan sanaa. Kärsimme, kun se puuttuu. Ymmärrämme myös sen, että Jumala on viisaudessaan valinnut jonkin ihmisen tai useitakin ihmisiä sanan jakamisen tehtävää varten. Toisen tehtävänä on ammentaa sanaa Jumalan kirjoituksista ja jakaa sitä muille. Toinen saa taas olla vastaanottajana. Joskus nämä osat vaihtuvat päinvastoin.

Kiitos, Jeesus, että jaat elävää vettä edelleenkin, anna sitä minullekin. Mutta auta myös minua mieleni turhuuden voittamisessa, etten kadottaisi sitä hyvää, mitä jaat.

 

Kommentoi "Mielenliikutuksia"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  _  _    __   __    ____       ___      _____   
 | \| ||  \ \\/ //  |  _ \\    / _ \\   / ____|| 
 |  ' ||   \ ` //   | |_| ||  | / \ || / //---`' 
 | .  ||    | ||    | .  //   | \_/ || \ \\___   
 |_|\_||    |_||    |_|\_\\    \___//   \_____|| 
 `-` -`     `-`'    `-` --`    `---`     `----`  
                                                 
 
 

Ei kommentteja "Mielenliikutuksia"