Patmos-blogi

Likaisenakin arvokas

Reijo Telaranta Patmos Lähetyssäätiön hallituksen puheenjohtaja, talousneuvos Reijo Telaranta on ollut toimittajana ja päätoimittajana useissa isoissa lehtitaloissa. Vuonna 2005 hän jäi eläkkeelle Kotimaa-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on myös toiminut Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen puheenjohtajana. Reijon verkkosivut löytyvät osoitteesta www.reijotelaranta.fi
Julkaistu:

Paikkakunnalle saapunut julistaja aloitti puheensa kaivamalla lompakostaan sileän 20 euron setelin. Salissa istuvat ihmiset tuijottivat ihmetellen puhujaa ja seteliä, jota hän heilutteli kädessään. Tuollaista rahoilla leveilevää saarnamiestä ei täällä ole ennen nähty!

Kuulijoitaan hetken katseltuaan puhuja teki yllättävän tarjouksen: ”Aion antaa tämän 20 euron setelin jollekin teistä. Voidakseni tehdä niin, minun on saatava selville, kuka teistä haluaa tämän saada. Jos juuri sinä haluat saada tämän setelin, niin nosta rohkeasti kättäsi!”

Tuskin puhuja ennätti sanoa lausettaan loppuun, kun kaikki paikalla olevat nostivat innokkaasti kätensä.

”Hienoa, että nostit kätesi”, puhuja sanoi. ”Ennen kuin annan tämän sinulle, salli minun hieman käsitellä tätä seteliä”, mies jatkoi ja puristi setelin käsissään pieneksi ryppyiseksi palloksi.

”Kuka yhä haluaa saada tämän setelin?” mies kysyi näyttäen rutistamaansa seteliä. Jälleen kaikkien salissa olevien kädet nousivat innokkaina.

”Mainiota!” puhuja huudahti. Sitten hän pudotti setelin lattialle ja hieraisi sitä kengällään. Tämän tehtyään puhuja poimi setelin lattialta, näytti sitä kuulijoilleen ja kysyi: ”Onko täällä yhä joku, joka haluaa saada omakseen tämän ryppyisen ja likaisen setelin?”

Kaikkien kädet nousivat jälleen ylös ilman pienintäkään epäröintiä.

”Rakkaat ystävät”, mies sanoi hymyillen. ”Te olette juuri todistaneet tärkeän asian, josta tulin tänne teille puhumaan. Teinpä setelille mitä tahansa, niin se on aina yhtä arvokas. Ryppyisenäkin sen arvo on yhä 20 euroa. Kenkäni alla likaantuneena tai jopa katuojasta nostettunakin sen arvo on edelleen tasan 20 euroa. Ei senttiäkään vähempää!”

Miksi tämän ymmärtäminen on meille niin tärkeää? Siksi, että Jumalan silmissä me jokainen olemme rypistyneitä ja monella tavalla likaantuneita seteleitä.

Jumala loi ihmisen sileäksi ja puhtaaksi. Paratiisissa ihminen kuitenkin luotti enemmän kavalan käärmeen sanoihin kuin Jumalan varoituksiin. Aatami ja Eeva olivat tottelemattomia. He lankesivat synnin ansaan. Se, mikä oli ollut puhdasta, likaantui. Heistä sekä kaiken lisäksi myös kaikista meistä heidän jälkeläisistään tuli ryppyisiä ja pahoin likaantuneita seteleitä.

Syntiin langennut maailma ei käsittele ihmistä silkkihansikkain. Jokaista meistä rutistetaan, painetaan, liataan ja rypistetään monin tavoin. Vaikeudet, väsymys, surut ja menetykset musertavat ja murjovat meitä. Me lankeamme, epäonnistumme, kadehdimme parempiosaisia, ahnehdimme ja olemme itsekkäitä. Meidän syntimme likaavat meidät monella tavalla.

Me emme välttämättä kiinnitä kovin suurta huomiota omaan likaantumiseemme ja rypistymiseemme. Me olemme taitavia sulkemaan silmämme omilta virheiltämme. Tai, jos me ne huomaamme, meillä on heti valmiina omalta kannaltamme hyvä selitys asialle. Toisten vikojen ja syntien havaitsemiseen silmämme sitä vastoin ovat tarkat ja nopeat.

Jumala näkee asiat toisin. Hänen edessään me olemme samalla viivalla, samalla tavalla rypistyneitä ja likaisia. Hän huomaa jokaisen ryppymme ja tahramme. Hänen silmiltään me emme voi piilottaa edes kaikkein pienimpiä virheitämme. Emme edes salaisia ajatuksiamme, luvattomia katseitamme tai sopimattomia haaveitamme.

Apostoli Paavali kuvaa surkeaa tilaamme Roomalaiskirjeen 3. luvun jakeessa 23: “Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.” Hieman myöhemmin 6. luvun jakeessa 23 Paavali ilmoittaa, millainen on syntisen kohtalo. Hän ei kuitenkaan jätä meitä epätoivoon vaan julistaa heti sen perään parhaan mahdollisen uutisen:

”Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room.6:23)

Rakas ystävä, vaikka olisit miten rypistynyt, kulunut ja likainen, niin Jumala näkee sinut äärettömän arvokkaana. Mikään kokemasi tai tekemäsi ei ole rahtustakaan vähentänyt sinun arvoasi Jumalan silmissä.

Olet kaikkine vikoinesi ja synteinesi Jumalalle niin kallisarvoinen, että hän oli valmis jopa antamaan oman rakkaan Poikansa kuolemaan sinun puolestasi ristillä. Kärsimisellään ja kuolemallaan Jeesus on silittänyt sinun ryppysi, pessyt pois saastaisuutesi ja vapauttanut sinut rangaistukselta. Jeesus on avannut jokaiselle häneen turvautuvalle tien kotiin taivaallisen Isän luo.

Rakkaat ystävät, tällaisen rakastavan Isän ja suurenmoisen Vapahtajan käsiin me kaikki ryppyiset ja usein omaa arvoammekin epäilevät setelit saamme luottavaisin mielin jättää koko elämämme.

 

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *