Israel

2018-08-27 Rony Smolarin Israel - NYT –uutisraportti Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin ja torstaisin klo 8:50. Uutisraportit uusitaan klo 15:05 ja 21:10. Meidän pohjoisilla leveysasteillamme kävi viime viikolla harvinainen vieras, kun Baltia sai vieraakseen... https://www.patmos.fi/israelarkisto/1597/rony_smolarin_israel_-_nyt_maanantai_27_8_2018 Patmos article

Rony Smolarin Israel - NYT maanantai 27.8.2018

Rony Smolarin Israel - NYT –uutisraportti Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin ja torstaisin klo 8:50. Uutisraportit uusitaan klo 15:05 ja 21:10.

Meidän pohjoisilla leveysasteillamme kävi viime viikolla harvinainen vieras, kun Baltia sai vieraakseen Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun, joka saapui nelipäiväiselle vierailulle Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan.

Virallisen vierailunsa lisäksi Netanjahu piti myös mini-huippukokousta kolmen Baltian maan, Latvian, Liettuan sekä Viron edustajien kanssa, joita Israel pitää ystävällismielisinä kumppaneina muuten niin kylmäkiskoisesti suhtautuvan EU:n sisällä.

Netanjahu toivoikin Baltian maiden voivan vaikuttaa EU:n ja Israelin välisiin poliittisiin suhteisiin, jotka eivät aina ole olleet parhaat mahdolliset. Israel on todennut, ettei se saa oikeudenmukaista käsittelyä Brysselissä.

Vilnaa ennen Netanjahu on samasta syystä tavannut itäisestä Euroopasta Puolan, Slovakian, Tsekin ja Unkarin johtoa ja käynyt keskusteluja myös Välimeren EU-maiden Kreikan ja Kyproksen kanssa.

Netanjahu jatkaa tätä tapaamispolitiikkaansa myös Balkanin valtioiden kanssa, kun hän lähiviikkoina vierailee Kroatiassa.

Tällä lähestymisellään Netanjahu on onnistunut lyömään kiilaa EU-maiden Israel-kriittiseen rintamaan, jonka päätöksenteon perustana on yksimielisyysperiaate.

Vilnassa Netanjahu mm. kiitti Liettuan pääministeriä Saulius Skverelisiä rohkeudesta pitäytyä totuudessa suhteessa Israeliin ja sen tapahtumiin.

Pääministeri Skverelis vastasi ymmärtävänsä kokouksen jälkeen nyt paremmin Israelin huolia ja toivoi jatkossa tiiviimpää vuoropuhelua.

Hyvässä hengessä sujuneiden neuvottelujen jälkeen Netanjahu totesi Israelin olevan kiinnostunut lisäämään kauppaa ja yhteis-työtä Baltian maiden kanssa mm. kyberturvallisuuden sekä terrorismin vastaisessa toiminnassa.

Tämä oli ensimmäinen Israelin pääministeritason vierailu Liettuaan, missä ennen toista maailmansotaa asui maapallon suurimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin kuulunut juutalaisväestö. Pääkaupunki Vilnaa jopa pidettiin pohjoisen pallonpuoliskon Jerusalemina, sillä siellä vaikutti moni tunnettu rabbi ja juutalainen ajattelija.

Lähes koko 200.000:n jäsenen juutalaisyhteisö hävitettiin natsien ja niiden kanssa yhteistyötä tehneiden toimesta toisessa maailmansodassa.

Netanjahu, jonka omat sukujuuret ovat juuri Liettuassa, tutustui vierailunsa aikana myös maan juutalaiseen menneisyyteen ja kävi muistomerkillä Vilnan ulkopuolella Ponaryn metsässä, missä holokaustin aikana surmattiin 75.000 juutalaista.

Palestiinalaisten puolella kiehuu ja monestakin syystä.

Ensinnäkin, 82-vuotiaan presidentti Mahmud Abbasin seuraajasta käydään tiukkaa kädenvääntöä, kun nuoremmat ehdokkaat kärsimättöminä odottavat häneltä eroilmoitusta. Keskinäisen kilpailun pelätään johtavan jopa aseelliseen välienselvittelyyn, sillä kärkiehdokkaat ovat lehtitiejoen mukaan haalineet itselleen aseellisia turvajoukkoja.

Uudelleen valintaa pitkään väistäneen ja 13 vuotta vallassa olevan Abbasin oma asema ei ole uhattuna, niin kauan kuin hän aikoo pysyä virassa.

Mutta ajan myötä hänelle on kasaantunut ongelmia. Hänen suhteensa Gazaa hallitsevaan Hamasin johtoon on huono eivätkä monet sovintoyritykset ole tuoneet tulosta. Suhteet ovat viime aikoina entisestään huonontuneet, kun Abbas ei ole suostunut siirtämään varoja palkkojen maksamiseksi Gazan virkamiehille.

Abbasia kiusaa myös se, että Hamas on itsenäisesti päätymässä pitkäaikaiseen tulitaukosopimukseen Israelin kanssa.

Abbasille suuri takaisku on myös tulla sivuutetuksi Yhdysvaltojen työstämästä Lähi-idän rauhansuunnitelmasta.

Se on hinta, mistä Abbas joutuu maksamaan kielteisestä suhtautumisestaan presidentti Trumpin hallintoon.

Ehkä kallein hinta on kuitenkin se, että Yhdysvallat on leikannut sadoilla miljoonilla palestiinalaisille maksettuja avustuksia. Sen seurauksena palestiinalaishallinnon on väitetty olevan lähes romahduksen partaalla.

Presidentti Trump on toistuvasti ilmoittanut, ettei Yhdysvallat ole saanut mitään vastinetta avustuksilleen. Tällä hän tarkoitti juuri Abbasin torjuvaa suhtautumista sekä haluttomuutta tavata amerikkalaisia rauhantunnustelijoita.

Suolaa palestiinalaisten haavoihin lisää arvailut, että rauhan edellytyksiä etsivä Yhdysvallat saattaisi jo ensi kuussa ilmoittaa vastustavansa palestiinalaisten keskeistä vaatimusta sallia kaikille palestiinalaisille pakolaisille paluumuutto-oikeuden Israelin alueelle.

Perustuen amerikkalaislähteisiin israelilainen televisiokanava uutisoi tästä lauantai-iltana.

Jos väite pitää paikkansa, niin se on aiemmin Israelin hyväksi tapahtuneen Jerusalemin aseman muuttumisen jälkeen seuraava merkittävä takaisku palestiinalaisille.

Nimittäin, palestiinalaiset ovat pitäneet lähes kansallistarinana näkemystä, että Israelin perustamista seurannut pakolaisuus voi päättyä ainoastaan paluuseen entisille kotiseuduille nyky-Israeliin.

Tämä epärealistisena elätetty toivo käsittäisi palestiinalaisten mukaan arviolta jopa viisi miljoonaa pakolaista, mukaan lukien myös heidän jälkeläisiään useammassa polvessa.

Israel torjuu tämän jyrkästi, sillä nuo luvut tuhoaisivat maan juutalaisena valtiona ja muuttaisivat sen luonnetta, minkä lisäksi se toisi uusia turvallisuusuhkia.

Yhdysvaltain laskelmien mukaan alkuperäisiä palestiinalaispakolaisia on noin puoli miljoonaa eikä heidän jälkeläisilleen sallittai-si periytyvää pakolaisten asemaa.

Israelin väestöstä noin viidesosa eli noin 1.8 miljoonaa on arabeja, ts. palestiinalaisia, jotka maan itsenäistyttyä eivät lähteneet pakolaisuuteen.

Israelin tilastokeskuksen, maan muslimeja koskevien tietojen mukaan, muslimiväestö kasvoi viime vuonna 2.5%, kun taas juutalaisten kasvuluku 1.7%.

Puolet maan muslimeista asuu Israelin pohjoisosissa, viidesosa Jerusalemissa, kymmenesosa maan keskiosassa ja noin viidesosa etelässä.

Eniten muslimeja asuu Jerusalemissa, noin 330.000 ja esimerkiksi Nasaretissa 55.000.

Musliminaisilla on Israelissa keskimäärin 3.3 lasta, mikä on neljänneksi eniten Lähi-idässä. Esim. Turkissa vastaava luku on 2.1 ja Libanonissa 1.7.

Israelissa syntyi viime vuonna 40.000 muslimilasta, mikä on lähes viidesosa kaikista maassa syntyneistä.

Tiedot työllistymisestä kertoo koko muslimiväestöstä hieman yli 40%:n olleen työllistettynä, mutta naisista vain neljännes.

Työttömyysprosentti muslimiväestössä oli 5% kun se juutalaisvä-estössä oli 4%.

Tilaston mukaan Israelin muslimit työllistyivät pääasiassa viidellä eri sektorilla: rakennusalalla, kaupassa sekä huolto- ja korjaa-moissa, opetustoimessa, teollisuudessa sekä terveydenhuollossa, kuten sairaaloissa hoitajina.

Israel julkaisi nämä tilastotiedot muslimien pyhiinvaellusviikon päättäneen Id-al-Adha-pyhän merkeissä.

Tässä tämänkertainen uutisraportti.

Rony Smolar