Israel

2018-11-26 Rony Smolarin Israel - NYT –uutisraportti Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin ja torstaisin klo 8:50. Uutisraportit uusitaan klo 15:05 ja 21:10. Tilanne Israelin rajoilla on vähä vähältä kehittymässä kohti sotilaallista yhteenottoa. Näin arvioivat... https://www.patmos.fi/israelarkisto/1676/rony_smolarin_israel_-_nyt_maanantai_26_11_2018 Patmos article

Rony Smolarin Israel - NYT maanantai 26.11.2018

Rony Smolarin Israel - NYT –uutisraportti Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin ja torstaisin klo 8:50. Uutisraportit uusitaan klo 15:05 ja 21:10.

Tilanne Israelin rajoilla on vähä vähältä kehittymässä kohti sotilaallista yhteenottoa. Näin arvioivat sotilasasiantuntijat Israelissa.

Siksi Israel harjoittaa paraikaa kommandojoukkojaan kahdella rintamalla samanaikaisesti käytävään sotaan.

Tiedossahan on, että Gazan muodollisesti tulitauossa oleva tilanne sekä tuon rannikkokaistan tulevaisuus ovat ratkaisematta ja paineet Libanonin vastaisella pohjoisrajalla kasvavat, kun siellä toimivat Hizbollahin joukot ovat jatkaneet aseistautumistaan.

Lisäksi Syyrian sisäiset levottomuudet sekä Israelin valtaaman Golanin ylänköalueen kansanvälisoikeudellisen aseman ratkaisemattomuus voivat helposti toimia sytykkeinä uudelle sodalle.

Kaiken tämän jännityksen taustalla vaikuttaa alueellista vaikutusvaltaansa kasvattava Iran, joka Israelin rajoilla toimivien liittolaistensa kautta on todettu jo nyt käyvän sotaa Israelia vastaan.

Israel, joka on varoittanut Libanonin hallitusta Iranin tukeman Hizbollahin voimistumisen johtavan maata tuhoavaan sotaan, onnitteli armeijansa tiedottajan Twitter-tilin kautta viime torstaina itsenäisyyspäiväänsä viettäneitä libanonilaisia.

”Onnittelut pohjoiselle naapurillemme. Toivomme, että pian vapaudutte Iranin imperialismista sekä Hizbollahin terrorismista”, luki Israelin viestissä.

Yleensä maltillisena pidetty Iranin presidentti Hassan Rouhani vastasi viikonlopulla kuvaamalla Israelia länsimaiden, toisen maailmasodan seurauksena synnyttämäksi syöpäkasvaimeksi, josta tulisi päästä eroon.

Netanjahulta tuli pikainen vastaus, kun hän sanoi Israelin kykenevän puolustautumaan Iranin kaltaista terroristivaltiota vastaan.

Tuo valtiojohtajien välinen retoriikka ei lupaa hyvää, sillä menneinä vuosikymmeninä tämän tapainen puhe on johtanut sotiin.

EU:n puheenjohtajamaan Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz tuomitsi heti voimakkain sanoin Iranin presidentin puheet: ”Israelin olemassaolon kyseenalaistaminen ja maan tuhoamisvaatimukset eivät mitenkään ole hyväksyttävissä”, sanoi liittokansleri Kurz ja hän vielä lisäsi Itävallalla olevan historiallinen vastuu taistella antisemitismiä vastaan sekä samalla tukea Israelia.

Iran näyttää kuitenkin pelaavan uhkapeliä Israelin tuntumassa, kun se tukee poliittisesti ja sotilaallisesti Syyriaa ja aseistaa terroristijärjestöksi julistettua Hizbollahia. Ja tuorein esimerkki Hamasin ja muiden radikaalijärjestöjen tukemisesta Gazassa on muutama päivän takaa, kun Egypti pysäytti Gazan puoleisella rajallaan Iranista lähteneen asekuljetuksen.

Asiasta kertoneen kuwaitilaislehden al-Jaridan mukaan kuljetuksesta löytyi mm. venäläisvalmisteisia Kornet-ohjuksia ja muuta GPS-paikannusteknologiaa käyttävää aseistusta.

Kornet on vaarallisen tehokas panssaritorjuntaohjus ja Israel on uhannut rajulla vastaiskulla, jos Gazasta sellainen ammuttaisiin.

Kornetin tuhovoima koettiin Israelissa kaksi viikkoa sitten, kun ensimmäisen kerran Gazasta lautaistu ohjus tuhosi matkustajista juuri tyhjentyneen linja-auton.

Iran on myös aikaisemmin yrittänyt salaa viedä aseita Gazaan, ja Israel on menneinä vuosina pysäyttänyt Punaisella merellä useita aselasteissa olleita aluksia.

Turvallisuussyistä sekä Israel että Egypti valvovat Hamasin hallitseman Gazan rajoja. Kuten on nähty, niin Israelilla on omat huolensa Gazan kanssa, ja myös Egypti käy pienimuotoista sotaa Hamasin tukemaa radikaali-islamilaista jihad-järjestöä vastaan Siinain niemimaalla.

Tämän seurauksena lähes kaksi miljoonaa asukasta elää Gazassa muusta maailmasta eristyksessä.

Etäämpänä Israelin rajoilta myös monet muut merkit viittaavat laajemman yhteenoton syttymiseen Lähi-idässä. Tosin, Israel liittyy myös niihin, mutta paineita on syntynyt myös Persianlahdella, sillä ei sielläkään arabivaltiot salli ei-arabialaisen Iranin voimistuvan.

Jännittyneessä ilmapiirissä sivustakatsojan osaan jäänyt palestiinalaiskysymys ei näytä ratkeavan lähiaikoina. Siihen vaikuttavat mm. Jerusalemin asemassa tapahtuneet muutokset, kuten Yhdysvaltojen tunnustus Israelin pääkaupunkina sekä sitä seurannut lähetystön siirto Tel Avivista.

Lisäksi yritykset rauhanneuvottelujen uudelleen aloittamiseksi Israelin kanssa ovat täysin jäissä, kun viive on johtanut palestiinalaishallintojen keskinäiseen eripuraan, mitä Iran omilla toimillaan ruokkii. Lisäksi presidentti Donald Trumpin loppuvuodeksi odotettu ”vuosisadan rauhanaloitteeksi” nimetty ehdotus siirtynee kuukausia eteenpäin.

Palestiinalaisten eripuran lisäksi viiveeseen vaikuttavat Israelin ennenaikaisia vaaleja kohti kulkeva sisäpoliittinen tilanne sekä Lähi-idän epävarma tulevaisuus.

Israelin oikeusministeri on jo ehtinyt kuvata amerikkalaisaloitetta ajanhukaksi eikä muusta vakavasta rauhanehdotuksesta ole tietoa.

Samanaikaisesti Israeliin yleensä kielteisesti suhtautuvassa, mutta palestiinalaisongelman ratkaisuodotuksiin kyllästyneessä muslimivaltioiden rintamassa on syntymässä repeämiä.

Se näkyy siinä, että muutamien Persianlahden arabivaltioiden lisäksi myös muutamat Afrikan muslimienemmistöiset valtiot ovat hakeutumassa yhteistyöhön Israelin kanssa.

Tuorein osoitus tästä on Tsadin presidentin Idriss Debyn eilen alkanut Israelin-vierailu, siitä huolimatta, ettei maiden välillä ole diplomaattisuhteita.

Ja lopuksi: Asiantuntijat ovat viime päivinä ryhtyneet tutkimaan Gazan rajan tuntumassa asuvia israelilaislapsia, jotka viime keväästä lähtien ovat joutuneet elämään rakettien, hälytyssireenien sekä väestösuojien todellisuudessa.

Vastapainona lapset ovat yrittäneet irrottautua vaaratilanteista ja rakettien paukkeista ja elää lasten elämää, myös tuntikaupalla vietetyissä pommisuojissa.

Niissä lapset ovat rajoitetun tilan ja pitkästyttävä ajan puitteissa eläneet omaa elämää piirtäen ja leikkien.

Asiantuntijat ovat nyt kiinnostuneet erityisesti syntyneistä piirustuksista, joissa lapset ovat ilmaisseet tunteitaan. Siksi eri-ikäisten piirustuksia on tutkimusten alkuvaiheessa ryhdytty tutkimaan ja tulkitsemaan.

Alle neljävuotiaiden havaittiin piirtäneen luontoa, lähinnä värikkäitä kukkia, lintuja ja auringon, jotka asiantuntijoiden mielestä on tulkittu toimivan lasten kotien turvana.

Eräs viisivuotias piirsi suuren käden, joka suojeli kotia raketeilta, mutta jo kuusivuotiaan piirustuksessa näkyi kypäräpäinen sotilas ja ase, millä hän suojeli kotitaloa lentäviltä kranaateilta.

Seitsemänvuotias piirsi pommisuojan ja siellä olevat vanhemmat sekä ilmahälytyksestä kuvaavia ääniä. Lisäksi taivaalle hän oli piirtänyt lentäviä kranaatteja.

Kahdeksanvuotias piirsi pienten ihmisten yläpuolelle pelottavan ison mustan kranaatin ja vähän sinistä taivasta.

Tutkimus on vasta alullaan, mutta piirustukset on jo nyt tulkittu kuvastavan sitä pelkotilaa, missä lapset ovat rauhattomalla raja-alueella pitkään joutuneet elämään.

Lastenpsykologit aikovat omalta osaltaan tutkia lasten sodasta kokemia traumoja, pelkotiloja ja käytöshäiriöitä ja kaikesta on vuoden sisällä tarkoitus antaa laaja tutkimustulos, minkä taustalla on saada lapsi tuntemaan olonsa turvatuksi ja kaikissa olosuhteissa suojelluksi.

Tässä tämänkertainen uutisraportti.

Rony Smolar