Israel

2019-07-22 Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10. Israelin kuluneella uutisviikolla tapahtui melkoinen käänne, kun uusien parlamenttivaalien kynnyksellä yltynyt... https://www.patmos.fi/israelarkisto/1815/rony_smolar_-_israel-uutisviikko_22_7_2019 Patmos article

Rony Smolar - Israel-uutisviikko 22.7.2019

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

Israelin kuluneella uutisviikolla tapahtui melkoinen käänne, kun uusien parlamenttivaalien kynnyksellä yltynyt sisäpoliittinen kuohunta jäi muilta uutisotsikoilta hetkeksi sivuun.

Nimittäin, israelilaisia hellittiin useilla hyvin kulttuuripitoisilla uutisilla, jotka sen lisäksi, että ne toivat hieman vaihtelua kaikin puolin kuumaan arkeen, niin ne avasivat arvokasta arkeologista tietoa Jerusalemin ja koko maan menneisyyteen.

Niistä merkittävin oli 9000 vuotta vanhan, esihistorialliselta ajalta tehdyn ainutlaatuisen ja laajan arkeologisen löydön uutisointi, kun Jerusalemin tuntumaan rakennettavan uuden tieliittymän yhteydessä oli läheltä maan pintaa tehty arkeologisesti suuri löytö.

Jopa kansainvälisesti merkittävä löytö osoittautui muutaman tuhannen asukkaan esihistorialliseksi, jopa Egyptin pyramideja huomattavasti vanhemmaksi taajamayhteisöksi. Arkeologit pitävät sitä vanhimpana Israelissa milloinkaan tehtynä löytönä. Samalla se kumoaa myös tähän asti vallinneen käsityksen, minkä mukaan Jordanjoen länsipuolella oleva Juudean alue olisi esihistoriallisella kaudella ollut asumaton.

Kaivaukset toivat nyt kuitenkin päivänvaloon muinaisen, melko kehittyneen taajama-asutuksen, missä oli ollut suurikokoisia, osittain laastilla rapattuja rakennuksia asuinhuoneineen, ja missä oli myös eri tarkoituksiin käytettyjä julkisia tiloja. Lisäksi rakennusten välissä kulki teitä, mikä kertoo yhteisön kehittyneestä suunnittelutaidosta.

Rakennusten läheisyydestä löytyi myös kalmistoja, joissa esinelöytöjen perusteella oli suoritettu erilaisia uhrimenoja. Esineistä on myös pystytty päättelemään, että yhteisöllä oli ollut yhteyksiä muihin sivistyksiin, kuten Välimeren ja Punaisenmeren äärellä asuviin kansoihin, sillä kaivauksista löytyi erilaisia ja erityylisiä helmi- ja simpukkakoristeisia koruja, ja taas laavalasista tehdyt esineet viittaavat yhteyksistä vähä-Aasiaan.

Yhteisön kehittyneisyydestä kertoo myös se, että vaikka paikalta löytyi metsästykseen viittaavia nuolenkärkiä, niin löytyneistä luista päätellen karjanhoito oli vähitellen korvannut metsästyksen. Lisäksi ravinnonsaantiin viittaavat myös varastoraunioista löytyneet linssit, pavut ja erilaiset siemenet sekä viljankeruuseen käytetyt välineet.

Nyt paljastunut löytö, kautta vuosituhansien hämmästyttävän hyvin säilyneen esineistön kera, on tarkoitus dokumentoida tarkoin, minkä lisäksi koko ympäröivä alue valmistetaan vastaanottamaan kiinnostuneita kävijöitä.

Viikko sitten arkeologisista löydöistä aloittamani uutisointi sai viime viikolla vielä jatkoa, kun seuraavaksi kerrottiin Jerusalemin vanhan kaupungin muuria ympäröineen muinaisen vallihaudan löytymisestä. Arkeologien mukaan vallihauta on lähes vuosituhannen takaa, jolloin muslimivalloittajat neljän vuosisadan ajan hallitsivat Israelia.

Muuria ympäröinyt vallihauta on arkeologien mukaan neljä metriä syvä ja se oli kaivettu Jerusalemin puolustamiseksi siten, etteivät hyökkääjät voineet pystyttää muuria vasten tuolloin käytettyjä hyökkäystorneja. Sen lisäksi vallihauta vaikeutti myös hyökkääjien etenemistä.

Asiantuntijat arvioivat vallihaudan olevan perua shiia-islamilaisen fatimidien kalifaatin ajoilta, joka noihin aikoihin hallitsi laajoja alueita Pohjois-Afrikasta aina Lähi-itään. Yli 900 vuotta sitten kaivettu vallihauta oli tehty torjumaan Ristiretkeläisten hyökkäykset Jerusalemia vastaan.

Kuten historiasta tiedämme, niin Ristiretkeläiset lopulta valloittivat kaupungin vuonna 1099, mikä johti siellä melkoiseen verilöylyyn.

Kaivauksista on noilta ajoilta löytynyt myös erilaisia esineitä, kuten kivilinkoja, nuolen päitä sekä ristiriipuksia, myös muslimiaikaisia esineitä, kuten kulta- ja helmikoruja.

Yli 10 vuotta sitten alkaneet kaivaukset ovat amerikkalaisen pohjois-Carolinan yliopiston ja israelilaisen arkeologisen laitoksen yhteisprojekti.

Vallihautaa on tähän mennessä löytynyt noin 200 metrin matkalta ja arkeologien mukaan on hyvin todennäköistä, että hautaa löytyy Jerusalemin muurin ympäriltä vielä lisää.

Merkittävänä kulttuuriuutisena voi pitää myös israelilaisten suuresti rakastaman ja Israelin maineikkaan filharmonisen orkesterin kapellimestarina pitkään toimineen Zubin Mehtan nyt jäämistä eläkkeelle.

Orkesterin kotipaikkana oleva Tel Avivin kaupunki järjesti 83-vuotiaalle intialaissyntyiselle kapellimestarille sekä kymmenille tuhansille hänen ihailijoilleen unohtumattoman läksiäistilaisuuden kaupungin keskuspuistossa.

Puheessaan kaupunginjohtaja Ron Huldai totesi puoli vuosisadan Israelissa toimineen ja myös kansainvälisesti arvostetun maestron kuuluvan nyky-Israelin historiaan ja kuvasi häntä jopa maan kulttuurielämän kruununjalokiveksi.

Itsekin häntä tavanneena, saatoin tuntea hänen poikkeuksellisen lämpimän suhtautumisen juutalaisvaltiota kohtaan. Jopa Israelia uhanneiden sotien ja vakavien kriisien aikana hän saattoi muuttaa omia kansainvälisiä sitoumuksiaan ja lentää Israeliin ollakseen siellä ystäviensä joukossa.

Zubin Mehtan johtama Israelin filharmoninen orkesteri konsertoi joitakin vuosia sitten Tampere-talossa, missä minulla oli mahdollisuus keskustella hänen kanssaan ja missä hän lämmöllä muisteli yhteistyötään huippusopraanomme Soile Isokosken kanssa.

Tel Avivin läksiäiskonsertissa Mehta johti viimeisen kerran orkesteriaan, joka hänen ehdottomana vaatimuksenaan aloitti soittamalla Israelin kansallishymnin, Hatikvan eli Toivon.

Sen jälkeen konsertissa esiintyi joukko amerikkalaisia ja venäläisiä solisteja. Tilaisuus päättyi suureen ilotulitukseen.

Kuten alussa mainitsin, niin kulunut uutisviikko Israelissa oli hyvin kulttuurivoittoinen ja palaan vielä Tel Aviviin, tuohon nyt keväällä 110 vuotta täyttäneeseen Israelin suurimpaan kaupunkiin.

Kevään kukkulaa tarkoittava kaupunki perustettiin alun alkaen Välimeren rannalle hiekkadyynien keskelle, missä se on kasvanut maan talouskeskukseksi ja vastapainona Jerusalemille, on vapaamielisyydessään muuttunut suureksi huvittelukeskittymäksi.

Mutta korkeiden lasipintaisten liikerakennusten ympäröimiksi on jäänyt kortteleita, jotka Tel Avivin sisällä muodostavat nk. Valkoisen kaupungin ja jonka YK:n kasvatus-, tiede ja kulttuurijärjestö UNSCO on nimennyt maailmaperintökohteeksi. Alueella on useita funktionalistiseen Bauhaus-tyylisuuntaan rakennettuja valkoisia pyöreänurkkaisia taloja, useissa myös kaarevat parvekkeet, jotka kauneudellaan vetävät matkailijoita puoleensa.

Tel Aviv on maapallolla Bauhaus-tyylisten rakennusten keskittymä, sillä kaupungissa niitä lasketaan olevan kaikkiaan 4000.
Myös Bauhaus-tyylisuunta viettää nyt juhlavuotta, sillä Walter Gropiuksen Saksassa perustaman koulukunnan syntysanat lausuttiin keväällä 1919. Ryhmä arkkitehteja, joukossa myös juutalaisia innostui tuolloin kovasti uudesta tyylistä, joka lähti kukoistamaan 1920-luvulla.

Mutta 1933 tapahtunut natsien valtaantulo ja Bauhaus-tyylisuunnan leimautuminen rappiotaiteeksi lopetti koulukunnan ja sai juutalaiset arkkitehdit muuttamaan pois maasta, pääasiassa brittivallan aikaiseen Palestiinaan. Siellä ilmasto-olosuhteet huomioiden innostuneet arkkitehdit pian ryhtyivät toteuttamaan Bauhaus-rakennusaatettaan. Siitä sai alkunsa Tel Avivin nykyinen tunnettavuus Valkoisena kaupunkina.

Ja merkkivuosista puheenollen, niin toissapäivänä lauantaina oli kulunut tasan 70 vuotta Israelin itsenäisyyssodan päättymisestä.

Kuten hyvin tiedämme, niin Israel itsenäistyi brittihallinnon alaisuudesta toukokuun 14. päivän iltana 1948, mikä muutama tunti myöhemmin johti seitsemän arabiarmeijan, Egyptin, Irakin, Jemenin, Jordanian, Libanonin, Saudi Arabian ja Syyrian yhteiseen hyökkäykseen tavoitteena pienen juutalaisvaltion tuhoaminen.

Vihollisjoukot onnistuivat kaikilla rintamilla tunkeutumaan jonkin matkaa, joissain kohdin jopa melko syvälle, Israelin puolelle ja taistelut vihollisten takaisin lyömiseksi jatkuivat lyhyitä tulitaukoja lukuunottamatta kiivaina lähes vuoden ajan.

Lopulta YK:n välittämänä ensimmäinen tulitaukosopimus syntyi Israelin ja vihollisista suurimman ja voimakkaimman eli Egyptin kanssa helmikuussa 1949. Sitä seurasivat eri aikaiset tulitaukosopimukset kolmen muun vihollismaan, Jordanian, Libanonin ja Syyrian kanssa siten, että viimeinen allekirjoitettiin Israelin ja Syyrian välillä heinäkuun 20. päivänä 70 vuotta sitten. Sopimuksia ei syntynyt Jemenin, Irakin eikä Saudi Arabian kanssa, jotka teknisesti yhä ovat sotatilassa Israelin kanssa.

Pitkä konflikti ei kuitenkaan tuolloin ollut ohi ja ”Vihreäksi linjaksi” kutsutuista tulitaukorajoista on rauhansopimuksiin päätyneitä Egyptiä ja Jordaniaa lukuunottamatta, on vihanpito jatkunut Libanonin, Syyrian ja erityisesti palestiinalaisten kanssa aina meidän päiviimme saakka.

Useiden mielestä Israel käy Lähi-idän vihamielisessä ilmapiirissä yhä edelleen itsenäisyyssotaansa, kun vihollisten kuullaan jopa aivan viime päivinä julistavan juutalaisvaltion tuhoamista. Lisäksi Israelin siviiliväestöön kohdistuu jatkuvia uhkia mm. rajojen alta kaivettujen hyökkäystunnelien, raketti-iskujen sekä pommi- ja polttopulloviritteisten ilmapallojen muodossa.

Kuten viikko sitten toisesta merkkipaalusta ennakkoon totesin, niin Benjamin Netanjahu teki toissapäivänä lauantaina historiaa ohittamalla Israelin perustajaisänä pidetyn David Ben-Gurionin maan pisimpään istuneena pääministerinä.

Kahdessa eri jaksossa nyt yli 13 vuotta pääministerinä toiminutta Netanjahua on viime päivinä arvioitu eri lähtökohdista. Yleisesti häntä on arvostettu poliittisena selviytyjänä sekä kiistattomana johtajana, joka onnistuneesti on osannut markkinoida Israelia maailmalla ja joka tinkimättömästi, jopa uhmakkaasti, on ylläpitänyt Israelin oikeutta kaikin keinoin puolustautua vihollisia vastaan.

Toisaalta, Netanjahua on moitittu siitä, ettei sovintoa palestiinalaisten kanssa ole hänen pääministerikaudellaan syntynyt.
Netanjahu on myös liitetty useisiin kohuihin, viimeksi korruptioon, ja maan talouskehityksestä huolimatta häntä on moitittu vastakkainasettelun syvenemisestä niin eri väestönosien kuin poliittisten puolueiden välillä.

Netanjahun poliittisena kohtalonhetkenä pidetään tulevan syyskuun 17. päivänä pidettäviä ennenaikaisia parlamenttivaaleja.
Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar