Israel

2020-01-06 Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10. Hyvää alkanutta vuotta! Parempaa vuotta toivotaan myös Israelissa ja erityisesti juutalaisessa maailmassa, missä... https://www.patmos.fi/israelarkisto/1925/rony_smolar_-_israel-uutisviikko_6_1_2020 Patmos article

Rony Smolar - Israel-uutisviikko 6.1.2020

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

Hyvää alkanutta vuotta!

Parempaa vuotta toivotaan myös Israelissa ja erityisesti juutalaisessa maailmassa, missä kuluneen vuoden aikana koettiin antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden huolestuttavan suuri kasvu.

Ilmiötä on jo ehditty kuvata vakavimmaksi sitten tuhoisan toisen maailmansodan, mikä Euroopassa koitui kuuden miljoonan juutalaisen järjestelmälliseen surmaan.

Kulunut vuosi paljasti juutalaisvastaisen viharikollisuuden viime vuosina selvimmin yleistyneen Yhdysvalloissa sekä Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa.

Muistissa ovat yhä loppuvuoden kaksi kansainvälistä julkisuutta saanutta välikohtausta; lokakuussa kesken Jom Kipppurin hartaustilaisuuden Saksan Hallen kaupungissa kahden hengen vaatinut synagogaisku ja kaksi viikkoa sitten Hanuka-juhliin new yorkilaisen rabbin kotiin tehty veitsi-isku, missä viisi ihmistä haavoittui. Tämä hyökkäys tapahtui vain pari viikkoa sen jälkeen, kun kuusi ihmistä kuoli joukkoammuskelussa New Jerseyssä juutalaisten markkinoilla. Ja uudenvuoden aaton aattona Saksan poliisi pidätti kaksi miestä 40:n juutalaisen hautakiven kaatamisesta.

Vakavin juutalaisvastainen hyökkäys Yhdysvaltain historiassa tapahtui vuonna 2018, kun asemies hyökkäsi synagogaan Pittsburgissa ja tappoi 11 rukoilemassa ollutta ihmistä.

Eurooppa on jo vuosia elänyt juutalaisvastaisen viharikollisuuden kanssa mutta Yhdysvalloissa ilmiö on melko uusi. Siellä monet demokraattipoliitikot ovat syyttäneet ilmapiirin muutoksesta presidentti Donald Trumpia, joka ei ole riittävästi tuominnut valkoista ylivaltaa ajavan äärioikeiston toimintaa.

Euroopassa EU:n perusoikeusviraston mukaan lisääntynyt juutalaisvastaisuus on kytköksissä muuhun suvaitsemattomuuden kasvuun. Mutta tutkijoiden mukaan juutalaisvastaisuutta löytyy kolmesta ryhmästä: äärioikeistosta, Israel-kriittisestä ja kapitalismin vastaisesta poliittisesta vasemmistosta sekä maahanmuuton seurauksena islamilaisista ryhmistä.

Aiemmin viime vuonna raportoin, miten kyselyjen mukaan monet turvattomuutta tuntevat juutalaiset Euroopassa harkitsivat poismuuttoa muualle.

Kulunut vuosi ei juutalaisten turvallisuuden kannalta siis todellakaan ollut hyvä. Tosin, tilanteen toivotaan kohentuvan, kun Euroopan neuvosto joulukuun alussa antoi julkilausuman antisemitismin torjunnasta ja yhteisen turvallisuustoimintamallin kehittämisestä Euroopan juutalaisyhteisöjen ja -instituutioiden suojelemisen parantamiseksi.

Tässä hengessä myös Suomessa hallitus sitoutui Helsingin juutalaiskeskuksen turvallisuuden parantamiseen.

Maapallon juutalaisten kohtalo liittyy läheisesti Israelin arkeen, mikä muutenkin on täynnä haasteita. Niitä on Jerusalemissa toimiva strategian ja turvallisuuden laitos (JISS) vuoden vaihtumisen kynnyksellä tarkastellut. Asiantuntijat vakuuttavat Israelin selviytyvän turvallisuusuhista yksin, mutta huolta aiheuttaa Israelin kannatuksen väheneminen erityisesti Yhdysvaltain demokraattipuolueessa. Lisäksi maan juutalaisten keskuudessa ilmenevä turhautuminen Israelin sisäpolitiikan moniin käänteisiin uhkaa nakertaa poliittista ja taloudellista tukea.

Turvallisuusuhista ydinasetta tavoitteleva Iran ja sen liittolaiset Lähi-idässä muodostavat vakavimman uhan, vaikka vallankumouskaartin komentaja Hossein Salami vastikään vakuutti, ettei Iran hakeudu sotaan mutta ei myöskään kaihda konflikteja.

Mutta viime perjantain vastaisena yönä tapahtunut amerikkalaisisku Bagdadiin ja siellä Iranin vaikutusvaltaisten al-Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin surma saattaa tuoda alueelle uusia jännitteitä, sillä Iran on uhannut kostaa tuon iskun.

Ja Syyrian uskotaan edelleenkin sallivan maaperälleen Iranin vallankumouskaartin asemia, mikä myös jatkossa johtaa Israelin sotilasoperaatioihin. Epävarmaksi jää miten Syyrian ”takuumieheksi” tullut Venäjä tähän jatkossa suhtautuu.

Mutta Israelin suhteet arabimaailmaan uskotaan kehittyvän edelleen suotuisasti; samoin Intiaan ja Brasiliaan, minkä lisäksi useiden maiden uskotaan avaavan diplomaattiset edustustonsa Jerusalemissa.

Suhteet palestiinalaishallintoon pysynevät edelleen etäisinä ja mahdollisesti kärjistyisivät, jos Netanjahu pääministerinä aikoo toteuttaa aiemman vaalilupauksensa liittää Jordanjoen länsirannalla olevat juutalaiset siirtokunnat sekä muita alueita Jordanjoen laaksosta Israeliin. Netanjahun tukena on Yhdysvaltojen muuttunut asenne, minkä mukaan siirtokunnat eivät välttämättä ole laittomia eivätkä ristiriidassa kansainvälisen lainsäädännön kanssa.

Pitkän kriisin yhä jatkuessa palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin lasketaan pysyvän vallassa, minkä lisäksi palestiinalaisalueilla ei edelleenkään järjestetä vaaleja. Yhtenä syynä siihen pidetään eripuraa Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön kanssa, jolla tiedetään olevan paljon kannatusta palestiinalaisten keskuudessa myös Jordanjoen länsirannalla. Lisäksi 84-vuotiaalla Abbasilla on nuorempia suosittuja haastajia.

Mutta monet merkit viittaavat siihen, että tilanne Gazan rajalla voisi rauhoittua. Hamas-järjestön tuore ilmoitus kolmen kuukauden mielenosoitustauosta on otettu Israelissa myönteisesti vastaan, minkä uskotaan näkyvän erilaisina taloudellisina helpotuksina. Esimerkiksi, Israel on alustavasti sitoutunut ostamaan suurimman osan Gazan mansikkasadosta ja lisäksi aikoo myöntää lisää työlupia Israeliin.

Välittäjänä toimivan Egyptin tavoitteena on tulitauon sijasta aikaansaada pitempiaikainen, ainakin viisi vuotta kestävä sopimus, mikä sisältäisi myös Hamasin hallussa olevien israelilaisten luovutuksen.

Israel, joka on aistinut neuvotteluilmapiirin myönteisen muuttumisen, on vastannut antamalla rajanylityslupia mm. uusien linja-autojen sekä kalastusveneiden toimituksille. Lisäksi Israel on valmis vaihtamaan Gazan käytetyt autonrenkaat uusiin, joista siellä on huutava pula. Tällä toimenpiteellä Israel pyrkii torjumaan käytettyjen autonrenkaiden päätymisen mielenosoittajien polttamiksi. Musta ja tiheä savu on jo vuosia haitannut raja-alueella asuvien israelilaisten elämää.

Hamasin muuttunut asenne johtunee aluetta vaivaavasta talousahdingosta, jota helpottamaan on luvassa ulkopuolista apua. Sen lisäksi Yhdysvallat on luvannut rahoittaa uuden sairaalan rakentamisen edellyttäen, että tilanne rannikkokaistalla pysyy rauhallisena.

Viime viikolla uutisoitiin, että Israel oli omalla humanitäärisellä eleellään ratkaissut yhden Gazan asukkaan kohtalon, kun se oli sallinut siellä kasvaneen ja eläneen miehen palata juutalaisen äitinsä luo Israeliin.

Tämä dramaattinen tapahtumasarja oli alkanut kolme vuosikymmentä sitten, jolloin teini-ikäisellä israelilaisnaisella oli ollut suhde palestiinalaismiehen kanssa. Suhteesta syntyi poikalapsi, jonka äidin tietämättä isä sieppasi Gazaan. Äidillä ei lähes 30 vuoteen ollut mitään tietoa poikansa olinpaikasta eikä kohtalosta, kunnes eräs israelilainen avustusjärjestö oli vastannut äidin avunpyyntöön ja ilmoitti mieheksi varttuneen pojan löytyneen Gazasta.

Järjestö selvitti 30-vuotiaan pojan kännykkänumeron, mikä välitettiin tämän äidille Israelissa. Äidin puhuessa vain hepreaa ja Mohammed-niminen poika vain arabiaa, avuksi tuli hepreaa taitanut pojan setä, joka toimi tulkkina ja siitä syntyi kauan kaivattu yhteys. Mohammed opiskeli nopeasti heprean alkeet, kun kävi selväksi, että äiti halusi poikansa palaavan Israeliin.

Siihen antoi juutalaisille säädetty Israelin paluumuuttolaki mahdollisuuden, sillä Mohammed oli syntynyt juutalaisesta äidistä.
Viime viikolla rajan Israeliin ylittänyt Mohammed ilmoitti välittömästi perustavansa kotinsa Israeliin. Hän on ottanut heprealaisen nimen ja saanut Israelin kansalaisuuden mukanaan tuomat oikeudet. ”Haluan vihdoin tulla uudestaan äidiksi”, iloitsi rajalla vastassa ollut onnellinen israelilaisäiti.

Vuoden sisällä kohti kolmansia ennenaikaisia parlamenttivaaleja kulkevat israelilaiset saivat viime viikolla nieltäväkseen uuden ja vaikeasti sulattavan poliittisen palan, kun pääministerinä maaliskuun vaaleihin saakka istuva Benjamin Netanjahu ilmoitti hakevansa syytesuojaa tulevaan korruptio-oikeudenkäyntiinsä.

Israelin oikeuskansleri Avichai Mandelblit nosti Netanhajua vastaan marraskuussa syytteet lahjusrikoksista, petoksesta sekä luottamusaseman väärinkäytöstä.

Välttääkseen joutumasta oikeuteen Netanjahu vakuutti televisioidussa puheessaan, että hänellä on oikeus hakea syytesuojaa, sillä syytteet häntä vastaan olivat poliittisia. Mutta syytesuojan voi myöntää vain parlamentti Knesset, joka poliittisen umpikujan takia ei kuitenkaan ole nyt koolla. Sen lisäksi on hyvin epätodennäköistä, että syytesuojan taakse löytyisi parlamentissa tarvittava enemmistö. Siksi asiasta voidaan päättää vasta vaalien jälkeen, mikä viivästyttää myös oikeudenkäynnin alkamista.

Israelilaiset ovat selvästi kyllästyneet Netanjahun loputtomaan venkoiluun, millä hän myös vaalien mahdollisena voittajana voisi hankkia itselleen syytesuojan. Maa on liian pitkään joutunut seuraamaan Netanjahun poliittista selviytymiskamppailua, minkä takia yhteiskunnan kannalta tärkeät asiat ovat jääneet käsittelemättä.

Oppositiojohtaja ja Netanjahun haastaja Benny Gantz ihmettelikin, miksi Netanjahu pitää israelilaisia panttivankina ja pakenee oikeutta eikä mene sinne osoittamaan syyttömyyttään, mitä hän julkisuudessa jatkuvasti on toistanut. Syytesuoja ei kuitenkaan puhdistaisi hänen syyllisyyttään, totesi Gantz.

Netanjahu on saanut myös kannattajansa hämmästelemään tämän käyttäytymistä, ja mm. tarkkasilmäiset asiantuntijat näkivät televisiossa väsyneen ja peloissaan olevan miehen, joka viimeisillä voimillaan hakee lisäaikaa välttääkseen joutumasta syytettyjen penkille.

Uuden vuosikymmenen taitteessa Israel on julkistanut väestöään koskevat viimeisimmät tilastotietonsa. Ne kertovat väkiluvun olevan 9.1 miljoonaa, mikä on 1.6 miljoonaa enemmän kuin vuosikymmen sitten.

Väestöstä juutalaisia on 6.7 miljoonaa ja arabeja 1.9 miljoonaa. Maassa syntyi viime vuonna kaikkiaan 177.000 lasta ja maahan muutti 34.000 henkilöä.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Israelin väkiluku tavoittaa 10 miljoonan määrän vuoteen 2024 mennessä.

Ei kovin hyvänä tietona ilmenee se, että vuoden 2018 tilastossa Israelissa elää köyhyydessä lähes puoli miljoonaa perhettä ja niissä yli 800.000 lasta.

Tuossa tilastossa Israel lukeutuu taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n häntäpäähän.

Ja lopuksi: Eurovision jokakeväiset laulukilpailut järjestävän Euroopan yleisradioyhtiöiden liiton EBU:n mukaan viime keväänä Tel Avivissa järjestetty viisukilpailu oli vuosikymmenen onnistunein. Tel Avivin viisukilpailua pidettiin järjestelyjen kannalta onnistuneempana kuin 2010-luvulla Portugalissa, Ukrainassa, Ruotsissa, Itävallassa, Tanskassa, Azerbaidzanissa, Saksassa ja Norjassa järjestetyt.

Etukäteen boikottiuhan kohteeksi joutunut Tel Aviv selvisi viisukaupunkina varsin hyvin, vaikka juuri kilpailujen alla Gazan rauhattomuudet uhkasivat jopa Israelin keskiosia. Hyvässä hengessä toteutuneet kilpailut vietiin kuitenkin loppuun ilman välikohtauksia.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar