Idän diasporajuutalaistyön muurinvartijakirje 21.4.2021

”Minun sieluni sanoo: ” Herra on minun osani, sen tähden minä panen toivoni häneen.”
– Valitusvirret 3:24

Tubiäitejä. Keskellä 18-vuotias 1,5-vuotiaan pikkupojan yksinhuoltajaäiti Mihaela, jonka tubihoito on juuri päättynyt. Patmos haluaa tukea häntä opiskelemaan ompelijaksi.

Shalom, rakkaat Muurinvartijat!

Näin kirjoittaa profeetta Jeremia valitusvirressään Jerusalemin ahdistuksen ja tuhon aikana, kaikesta tapahtuneesta huolimatta Herran armo ei ole loppunut: ”Herran armoa on, ettemme ole täysin tuhoutuneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut. Se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.” Erään venäjänkielisen käännöksen mukaan tämä tarkoittaa, että Herra vuodattaa armonsa ja laupeutensa joka aamu uudestaan.

Ajatelkaamme, ystävät – Jumalan armo ja laupeus vuodatetaan joka aamu, jotta voisimme uudistua siinä! Meidän on vain mentävä tähän armon ja laupeuden virtaan luottaen Herraamme ja Hänen tahtoonsa. Miten onnistuisimme siinä? Olkoon Daavidin aamurukous meille avuksi: ”Anna minun aamulla kuulla armonsanasi, sillä sinuun minä turvaan. Ilmoita minulle tie, jota minun tulee kulkea, sillä sinun puoleesi minä ylennän sieluni. Pelasta minut vihollisteni käsistä, Herra. Sinun luoksesi minä kätkeydyn. Opeta minua tekemään sinun tahtosi mukaan, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johtakoon minua tasaista maata. Herra, virvoita minua nimesi tähden, vanhurskaudessasi päästä sieluni ahdistuksesta.” (Ps. 143:8-11)

Ja meillä on lupaus, että Jumala antaa meidän kuulla armostansa, hän ilmoittaa tien, jota meidän tulee kulkea, hän pelastaa meidät vastustajiltamme, hän opettaa meitä elämään hänen tahtonsa mukaan, hän virvoittaa ja päästää ahdistuksesta sielumme. Tähän turvaudumme. Jumala teitä, rakkaat muurinvartijat, siunatkoon!

Kenttien tilannekatsaukset, kiitosaiheet ja rukouspyynnöt:

Ystävät, meillä on edelleen koronapandemiaan liittyviä rukousaiheita. Transnistrian Rybnitsan työntekijämme Mihailin tilanne on hyvin vakava, hänellä on koronan seurauksena keuhkokuume. Mishalle määrätty lääkitys on koko elimistölle hyvin rasittava, mutta lääkäreiden mukaan täysin ehdoton. Jatkakaamme rukoustamme Mishan parantumisen puolesta. Rukoustukeamme tarvitsee myös Mishaa hoitava Irina-puoliso, jolla myös on koronaoireita.

Monilla Kishinevin seurakuntalaisilla on voimakas halu tulla kokouksiin, toiset taas ovat paljon varovaisempia ja jopa pelokkaita, niin kuin Boris ja Jevgeni. Arkadi-veljellä on syöpä, joka yhä pahenee, mutta siitä huolimatta hän käy joka sapattina seurakunnan tilaisuuksissa ja toivoo meidän rukoilevan, että hänen luottamuksensa Jeesukseen vahvistuisi.

Orgejevin työntekijämme Silvia on kiitollinen siitä, että Herra on varjellut heitä ja työ saa jatkua, vaikka ihmiset sairastavatkin. Silvia pyytää rukoilemaan Covidin läpikäyneen ja kasteelle aikovan Jelenan puolesta, jolla on suuri huoli vankilatuomiota kärsivän tyttärensä puolesta. Äidin rukous on, että hänen tyttärensä tulisi uskoon.

Kun Lev ja Alla aikanaan avioituivat, he saivat odottaa lapsensa syntymää 14 vuotta. Nyt heidän poikansa Josef on 15-vuotias, ja hänellä on ongelmia koulussa ja ajoittaista aggressiivisuutta. Lev ja Alla pyytävät Jumalalta vanhempina viisautta poikansa kasvatukseen.

Terveytensä puolesta pyytävät rukoilemaan yksinään asuva Lija ja diabetesta sairastava Emilia.

Tubisairaalaan jo toistamiseen väliaikaiseksi perustettu Covid-osasto on lakkautettu potilaiden määrän vähennyttyä. Karmina-johtaja jatkaa edelleen virassaan. 18-vuotiaan Vadimin Patmoksen tuella suorittamat opinnot autonkuljettajaksi päättyivät maaliskuussa. Kiitos Herralle kaikista teistä tukijoista, kiitos että olette jatkossakin mukana antamassa edes muutamille Moldovan köyhille nuorille mahdollisuuden hankkia itselleen ammatin. Seuraavaksi Patmos haluaa auttaa 18-vuotiasta 1,5-vuotiaan pikkupojan yksinhuoltajaäitiä Mihaelaa, jonka tubihoito on juuri päättynyt, opiskelemaan ompelijan ammatin. Rukoillaan, ystävät, Mihaelan asioiden järjestämisen puolesta.

Kun pienet lapset sairastuvat tubiin, he ovat tubisairaalassa äitiensä kanssa. Niin Anatoli-työntekijämme alkoi pitämään raamattutunteja nuorten ja lapsipotilaiden lisäksi näille äideillekin. Kuinka siunattua!

Rukoillaan edelleen Keski-Aasian työnjatkajan löytymiseksi ja Moskovan, Kishinevin ja Benderin seurakuntien dokumentointiasioiden (tarkemmin kirjoitin edellisessä Muurinvartijat-kirjeessä) ratkaisemisten puolesta.

Kiitos, rakkaat Muurinvartijat, tuestanne ja rukouksistanne. Yhdessä olemme Patmos!

Teitä siunaten,

ANDRES KOSKELAINEN