Idän diasporajuutalaistyön Muurinvartijat -kirje 26.1.2022

”Kuule, Israel! HERRA, meidän Jumalamme, HERRA on yksi. Rakasta HERRAA, sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja kaikella voimallasi.”  – 5 Moos. 6:4-5

Shalom uvracha, rakkaat muurinvartijat, rauhaa ja siunausta teille!

Tällä viikolla,  27. tammikuuta vietetään kansainvälistä holokaustissa menehtyneiden muistopäivää. Tätä ajatellessa muistelen äskeistä Moldovan matkaani ja pysähtymistäni Kishinevin juutalaisvainojen muistomerkeillä. Ensimmäinen muistomerkki on pystytetty paikalle, jossa kulki Kishinevin gheton raja. Sieltä ajoimme sitä samaa noin kahden kilometrin reittiä, jota juutalaiset kulkivat kävellen teloituspaikalle kuolemaansa, johon on pystytetty toinen muistomerkki. Molemmat muistomerkit jo itsessään ovat erittäin puhuttelevia ja koskettavia. Muistomerkillä kerrotaan ghetossa menehtyneiden juutalaisten määrän olleen 14 000, mutta todellista uhrien määrää tuskin edes tiedetään. Kun puna-armeija saapui Kishineviin, kaupungissa oli enää vain kuusi juutalaista. Bessarabian alueella, johon Moldova kuuluu, 1.7. – 31.8.1941, kahden kuukauden aikana ammuttiin yli 150 000 juutalaista. Pastori Jura Majevski kertoi juutalaisiin kohdistuneesta vertahyytävästä erityisestä julmuudesta, ei ainoastaan saksalaisten vaan myös romanialaisten ja moldovalaisten toimesta. Monet kuolivat tuo Kuule, Israel -tunnustus huulillaan. Muistomerkin äärellä saimme hiljentyä rukoukseen ja siunata Israelia ja juutalaisia Jeshuan nimeen. Samalla tavalla torstaina 27. tammikuuta kunnioitamme holokaustissa menehtyneiden muistoa hiljentymällä ja siunaamalla Israelia ja juutalaisia.

Pastori Jura Majevski, Leena Metsämäki ja Andres Koskelainen Kishinevin gheton muistomerkillä.

Edellisessä Muurinvartijat -kirjeessäni kerroin Moldovan matkamme ensimmäisistä kolmesta päivästä. Loppuviikko meni myös vierailuihin messiaanisissa seurakunnissamme sekä Tyrnovon tubilaitoksessa.

Kun saavuimme Tyrnovoon, meitä jo odottivat saliin kokoontuneet toista sataa lasta. Lapset esittivät meille lyhyen ohjelman, jonka jälkeen saimme kertoa heille jouluevankeliumin ja totta kai jaoimme heille joulupaketteja. Tubityöntekijällämme Anatolilla oli tuttuun tapaan mukana myös banaaneja lapsille.  Saimme monia kiitoksia lähettämistämme lahjoista ja näimme, miten lasten silmät loistivat ilosta. Ja kun poikien lahjapaketeista sattui löytymään pallo, niin hetken päästä pihalla oli jo futispeli käynnissä. Sillä aikaa, kun tubilaitoksen johtajan Veronican kanssa olimme tutustumiskierroksella, monilla lapsilla oli asiaa Anatolille, joka on lapsille sekä ystävä että sielunhoitaja.

Vielä yksi kokonainen päivä kului vieraillessamme Orgejevissa ja Rybnitsassa, joissa paikalliset helluntaiseurakunnat avasivat meille ystävällisesti ovensa, ja näin kokoukseemme sai tulla kerralla enemmän seurakuntalaisia, noin neljäkymmentä henkeä Orgejevissa ja runsaat kaksikymmentä Rybnitsassa.

Kun saavuimme Beltsiin hiukan myöhässä, oli siellä nelisenkymmentä juutalaista jo odottamassa meitä. Tällä kertaa kokous pidettiin paikallisen helluntaiseurakunnan isommassa salissa, jotta turvavälejä oli mahdollista noudattaa.

Kaikki tapaamisemme seurakuntalaisten kanssa olivat hyvin lämminhenkisiä ja tunteikkaita. Saimme vastaanottaa paljon kiitoksia, jotka välitän saman tien teille, rakkaat ystävämme. Monesti veljemme ja sisaremme ovat korostaneet, etteivät he olisi selvinneet ilman suomalaisten apua. Samalla oli koskettavaa huomata, kuinka seurakuntalaiset välittävät ja pitävät huolta myös toisistaan. Tämän sain todistaa kaikissa Moldovan ja Transnistrian messiaanisissa seurakunnissamme. Joka seurakunnassa saimme rohkaista sisariamme ja veljiämme nostamaan päätään ja olemaan vahvoja uskossaan, sillä olemme vaeltamassa Herramme Jeesuksen valossa kohti taivaan Jerusalemia. Matkallamme emme ole yksin, vaan meillä on toisemme ja Jumala on kanssamme. Oli minullekin rohkaisevaa saada keskustella työmme alusta asti seurakuntien yhteydessä uskollisesti olleiden juutalaisten kanssa. Ystävämme ovat pyytäneet meitä tulemaan pian uudelleen. He kaikki lähettivät erityisen rakkaudelliset kiitoksensa Hannele ja Hannu Suortille.

Matkamme viimeisen päivän kruunasi Patmoksen Idän diasporajuutalaistyön työntekijöiden kokous. Kishineviin saapuivat myös Moskovasta Nonna Borisova ja Bukarestista Dorina Iacob ja Dimitriu Batausu.Tästä kokouksesta olen erityisen kiitollinen Herralle, sillä saimme näin koolle kaikki vastuutyöntekijämme ensimmäisen kerran runsaan kahden vuoden tauon jälkeen.

Kenttien tilannekatsaukset, kiitosaiheet ja rukouspyynnöt:

Vierailuamme seuraavalla viikolla useat Kishinevin työntekijämme ovat sairastuneet flunssaan, mutta onneksi heidän sairastumisensa ei ollut tätä vakavampaa ja nyt he ovat jo palanneet riveihin. Siitä kiitos Herrallemme! Silti monet sisaremme ja veljemme tarvitsevat rukouksiamme. Rukoillaan Ljudmilan puolesta, jolle jouduttiin kesken sapattikokouksen hälyttämään ambulanssi, joka lopulta ensiavun jälkeen vei Ljudmilaa kotiinsa. Rukoillaan Anatolin, Marinan ja Jurin terveyden puolesta sekä keuhkokuumetta potevan Boriksen ja aivohalvauksesta toipuvan Irinan puolesta.

Benderistä samanlainen rukouspyyntö aivohalvauksesta toipuvan 65-vuotiaan Doran puolesta, jonka tila on vielä hyvin heikko. Lisäksi Doralla on munuaisten lääkitys meneillään. Rukoillaan Svetlanan ja Irinan puolesta, jotka keräävät voimia sairastettuaan koronan sekä kipeytyneestä lonkasta kärsivän Fiman puolesta. Benderin seurakunta tekee aktiivisesti lapsi- ja nuorisotyötä ja siksi meitä pyydetään aina muistamaan rukouksin lapsia ja nuoria. Työntekijämme pyytävät rukoilemaan myös koko Transnistrian poliittisen ja taloudellisen vakauden puolesta ja ennen kaikkea Jumalan valtakunnan ja hänen tahtonsa toteuttamisesta.

Orgejevin Silvialta kiitosaihe Herralle rukousvastauksesta Svetlanalle. Lisäksi Silvia pyytää rukoilemaan synagogan entisen esimiehen Mihailin ja Ellan puolesta, jotta heille avautuisi kuka Jeesus on, sekä 68-vuotiaan ortodoksikristillisyydestä kiinnostuneen Silvian puolesta.

Beltsin Igor-pastorimme puoliso Ljudmila on sairastunut koronaan. Igorilla ei tässä vaiheessa ole tartuntaa. Muistetaan rakkaitamme rukouksin.

Kiitos, rakkaat ystävät, että olette rukoilleet juuri päättyneen Patmoksen humanitaarisen talvikeräyksen puolesta! Ja kiitos teille, jotka olette osallistuneet keräykseen. Romanian rekan saimme jo lähettää matkaan ja paraikaa pakkaamme Moldovan kuormaa.

Teitä siunaten,

ANDRES KOSKELAINEN