Idän diasporajuutalaistyön Muurinvartijat-kirje 7.9.2022

”Me rakastamme, koska hän on ensin rakastanut meitä.” (1. Joh. 4:19.)

Shalom uvracha, rakkaat muurinvartijat, rauhaa ja siunausta teille!

Mietitäänpä, onko rakastaminen helppoa. Kyllä varmasti, jos on rakastunut. Ei ole myöskään vaikeaa rakastaa sellaista ihmistä, joka rakastaa sinua. Oletko kenties pyytänyt Jumalalta rakkauden armolahjaa ja ihmetellyt missä se rakkaus viipyy, kun kohtaat sellaisia ihmisiä, joiden rakastaminen tuntuu kovin ylivoimaiselta? Jospa onkin niin, että Taivaallinen Isämme johdattaakin meitä vaikeisiin kohtaamisiin silloin, kun haluamme oppia rakastamaan, sallii vaikeuksien tulla osaksemme, kun pyydämme kärsivällisyyttä, ja antaa meidän kohdata pelkoja silloin, kun rukoilemme Herralta rohkeutta. On lohdullista ja rohkaisevaa tietää, että Taivaallinen Isämme rakastaa meitä. Hän on rakastanut meitä jo silloin, kun emme vielä tunteneet Häntä. Jeesus sanoi, että se, jonka paljot synnit on annettu anteeksi, myös rakastaa paljon.

Rakkaat ystävät, kiitos rakkaudestanne, jonka Idän diasporajuutalaisemme ovat saaneet tuntea jo vuosikymmenien ajan. Itse Jumalan rakastamina, jaatte tuota ehdotonta Jeesuksen rakkautta eteenpäin.

Suru-uutinen Rybnitsasta

Viikko sitten saimme suru-uutisen Transnistriasta. Rybnitsan työntekijämme Irinan rakas Lidia-äiti on siirtynyt Taivaan kotiin. Lidia on ollut aktiivisesti mukana auttamassa pastori Mishaa ja Irinaaa ja tekemässä kotikäyntejä seurakuntalaisten luona sekä ollut jakamassa humanitaarista apua ja rukoilemassa. Irinalla oli hyvin läheinen suhde äitiinsä, joten Irinan ja Mishan kaipaus ja suru ovat suuria. Itse sain tutustua Lidiaan vuonna 2020 puhelimitse. Tammikuussa 2022 sain tavata hänet vierailleessani Rybnitsassa. Muistan, kuinka Lidia piti huolta siitä, että meillä suomalaisilla vierailla olisi mukavat olot lyhyen vierailumme aikana. Sisar Lidian ruumis siunattiin hautaan lepoon viime torstaina syyskuun ensimmäisenä päivänä. Pastori Mishan oma äiti on nyt sairaalassa Valko-Venäjällä. Kätkekäämme, rakkaat ystävät, Irinaa ja Mishaa rukouksiimme. Laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala antakoon heille lohdutuksen heidän kaipuuseensa ja suruunsa!

Jatketaan myös rukousta Rybnitsan seurakunnan uusien kokoontumistilojen löytymiseksi.

Patmos-tuella jopa sata lasta pääsi kesäleireille

Tänä kesänä saimme yhdessä teidän kanssanne jälleen kerran osoittaa Jumalan rakkautta Moldovan ja Transnistrian lapsille antamalla heille mahdollisuuden osallistua kesäleireille. Juutalaisperheiden lasten lisäksi kesäleireille osallistuivat Beltsin orpokodin 31 lasta. Igor kirjoitti: ”Siunattu on Herramme, joka on antanut meidän järjestää kuuden päivän pituisen kesäleirin sekä juutalaisperheiden että erityis- ja orpokodin lapsille. Kiitos siitä kaikille Patmos-ystäville! Leirit olivat hienoa aikaa. Lapsia tuli uskoon Jeesus-Messiaaseen. Rukoillaan, että tämä lasten sydämiin kylvetty uskon siemen saisi aikaiseksi elävän hedelmän Jeesuksessa”.  Minulla ei ole vielä tarkkoja lukuja Benderin kesäleireistä, mutta jo nyt voidaan todeta ainakin sadan lapsen käyneen leireillä Patmoksen leirituella. Tämä on suuri kiitosaihe Herrallemme!

Kastejuhla Kishinevissä

Olen kertonut teille jo aiemmin valmistelevamme Kishineviin kastejuhlaa. Kiitos Herrallemme, 6. syyskuuta saimme sen toteutettua. Koen, että olemme rukoustemme kautta osallisia kastejuhlan toteuttamiseen. Vaikeuksiakin kyllä valmisteluvaiheessa on nähty. Ihan viimeiseen saakka emme tienneet, montako kastettavaa tulee. Vanhin kasteelle menijä oli jo yli 80-vuotias sisar, sitten oli yli 70-vuotiaita ja vähän nuorempia, alle 30-vuotiaitakin. Tiraspolista oli yksi, Benderista viisi, Orgejevista kaksi sekä Kishinevista yksi – yhteensä yhdeksän kastettavaa.

Zinaida odotti tätä 20 vuotta – hyvältä tuntuu!
Onnelliset isoäiti ja lastenlapsi.

Zinaidaan ja hänen lastenlapseensa Nastjaan olen tutustunut viime tammikuun vierailuni aikana. Zinaida on ollut seurakuntalaisena 20 vuotta, Nastja on käynyt jo lapsena pyhäkoulussa. Aikuistuttuaan Nastjan tie erkani seurakunnasta, hän avioitui ja synnytti lapsen. Nastjan avioliitto on ollut vaikea ja vaikeuksien tultua nuori nainen tuli takaisin seurakuntaan. Nastja sanoi tilaisuuden alussa olevansa jännittynyt. Zinaidankin elämässä oli paljon vaikeuksia, tätä päivää hän sai odottaa 20 vuotta. Nyt isoäiti ja lapsenlapsi menivät kasteelle samana päivänä.

Iloa oli myös Tiraspolin pastori Jurin sekä hänen puolisonsa Veran silmissä, kun heidän nuorin tyttärensä Ljuba oli yksi kastettavista. ”Yllätykseksemme rajalla oli pitkä jono ajoneuvoja ja passien tarkastuksessa kesti epätavallisen pitkään, siksi myöhästyimme. Mutta kiitos Herralle, kastejuhla oli kaikin puolin siunattu. Saimme kyydin järjestettyä ja meistä pidettiin hyvää huolta”, sanoi Juri liikuttuneena.

Jumalan sanaa ennen kasteosuutta, etualalla pastorit Mihail ja Juri.
Leena Metsämäki ja Andres Koskelainen tuomassa Patmos-ystävien tervehdyksen kastejuhlaan.

Minä, sekä Patmos Lähetyssäätiön lähetysjohtaja Leena Metsämäki saimme Zoomin kautta tuoda tervehdyksemme juhlaan. Kastejuhlassa vallinnut Pyhän Hengen läsnäolo oli aistittavissa jopa videon välityksellä. Mikä valtava siunaus saada olla osana suurenmoista Jumalan työtä.

Ukrainan sota lisää haasteita

Suurena työhömme liittyvänä rukousaiheena on edelleen Ukrainan sota ja siitä johtuva tilanne Moldovassa, Transnistriassa ja Venäjällä. Transnistrian eläkeläiset saavat eläkkeensä Venäjältä ja koko alue on taloudellisesti riippuvainen Venäjästä. Transnistrian johtajat ovat jokseenkin venäjämielisiä, kun taas Moldova suuntaa katseensa länteen. Hintojen nousu tuo hämmennystä ja pelkoa ja tämä on veljiemme suurena huolenaiheena. Ihmiset tarvitsevat tukea, toivoa ja rohkaisua. Olemme useasti puhuneet veljiemme kanssa siitä, kuinka paljon me tarvitsemme Herralta Pyhän Hengen voitelua voidaksemme vastata luoksemme tulevien ihmisten kysymyksiin ja kyetäksemme osoittamaan heille, että ainoa turva ja toivo on Messiaassa Jeesuksessa. Hän on Tie, Totuus ja Elämä.

Venäjällä viime aikoina valitettavasti monet asiat ovat vaikeutuneet. Olemme kiitollisia Herrallemme, että seurakuntamme saa edelleen kokoontua omassa rukoushuoneessa. Tukemme perille toimittaminen on edelleen haasteellista, joten pyydän, että otatte tämänkin asiaan rukouksiinne. Venäjällä on viime aikoina otettu käyttöön monia uusia ihmisoikeuksia ja vapauksia rajoittavia lainsäädäntöjä, ja on seurakuntia ja henkilöitä, jotka ovat jo omalla kohdallaan saaneet kokea näiden lakipäivitysten seurauksia. Tämä on surullista ja hälyttävää. On hyvä palauttaa mieleemme, kuinka kristityt aikoinaan rukoilivat Neuvostoliiton aikaisen rautaesiripun murtumisen puolesta, ja lisätä rukoustamme Venäjän nykytilanteen puolesta.

Samalla tavalla kuin jo kahdesti tänä kesänä, mainitsen rukoiltavaksemme ja siunattavaksemme kaikkien Idän diasporajuutalaistyöntekijöidemme nimet. Muistetaan jokaista veljeä ja sisarta rukouksissamme – Kishinevin Jura, Petr, Sergei, Valentina, Ljuda, Jefim, Konstantin, Sergei M, Juri, Orgejevin Silvia, Beltsin Igor, Ljudmila ja Dina, Benderin Misha, Sergei, Lena, Nikolai ja Galja,

Tiraspolin Juri ja Vera, Rybnitsan Misha ja IIrina, Moskovan Nonna, Olga, Galina, Masha ja Marina, Alesja, Aleksei, Sasha, Bukarestin Dorina ja Vasile, Dimitru, Sonja ja tubityöntekijämme Anatoli. Rukoillaan heille Pyhän Hengen johdatusta ja voimia työhön sekä heidän perheillensä siunausta.

Siunausta alkaneen syksyyn, kalliit sisaret ja veljet!

ANDRES KOSKELAINEN