Rony Smolar – Israel-uutisviikko 10.7.2023

Rony Smolarin Israel-uutisviikon Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Viikko sitten käynnistynyt Israelin sotilasoperaatio Länsirannan pohjoisosassa sijaitsevaan Jeninin palestiinalaiskaupunkiin kesti lopulta kaksi päivää, kun tavoitteena oli iskeä voimalla israelilaisia terrorisoineisiin palestiinalaispesäkkeisiin. Operaation arveltiin olleen Länsirannalla kahteen vuosikymmeneen suurin, kun siihen kerrottiin osallistuneen tuhat sotilasta sekä raskasta kalustoa.

Iskun keskeinen kohde oli tiheästi asuttu vajaan 20.000 asukkaan pakolaisleiri, joka vuodesta 1953 lähtien on kasvanut palestiinalaishallintoon kuuluvan Jeninin kaupungin kylkeen.

Israelilaisjoukot saivat ahtailla kujilla vastaansa kiivasta tulitusta, polttopulloja sekä räjähteitä mutta talo talolta tehdyt etsinnät ja katutaistelut ajoivat sekä taistelijoita että siviilejä leiristä. Yhteenotoissa kerrottiin kolmentoista palestiinalaistaistelijan sekä yhden israelilaissotilaan saaneen surmansa. Lisäksi lähes sadan Jeninin asukkaan kerrottiin haavoittuneen. Operaatiossa Israel myös pidätti toistasataa palestiinalaista.

Operaatio paljasti myös palestiinalaisten salaiset asekätköt, joita löytyi lattian alta mm moskeijoissa sekä koulujen ja sairaaloiden läheisyydestä. Jopa YK:n palestiinalaisapujärjestön UNRWA:n paikallisosaston naapurista löytyi tällainen varasto. Israelin uutiskuvissa näkyi aseiden ja räjähteiden suuri määrä, mikä samalla paljasti niiden laadullisen osaamisen. Osan aseista Israel vei mukanaan ja osa tuhottiin.

Kuten Gazan selkkaukset aikaisemmin olivat osoittaneet, palestiinalaiset pyrkivät varastoimaan aseita ja ammuksia sekä perustamaan asemiaan siviilikohteiden välittömään läheisyyteen, sillä se rajoittaisi tai estäisi Israelin iskut.

Samalla kun Jeninin asukkaat juhlivat nk.”voittoaan” kahden päivä operaatiosta vetäytyneistä israelilaisjoukoista, pääministeri Benjamin Netanjahu kiitti joukkoja toteamalla, ettei Israel sallisi Jeninin palata terroristien turvapaikaksi.

Mutta Israelille lähes yhtä ongelmallinen on Jeninin eteläpuolella sijaitseva Nablusin kaupunki, minne Israelin erikoisjoukko perjantaiaamuna tunkeutui pidättämään kahta israelilaisia siviilejä kohti ampunutta miestä. Tapahtuma eteni tulitaisteluksi, missä miehet saivat surmansa.

Israel on nyt jättänyt Länsirannan ongelma-alueiden läheisyyteen valmiusjoukkoja, että uusia taisteluja puhkeaisi.

Israelissa on Länsirannan yhteenottojen jatkuessa arvailtu, pysyisikö Gazaa hallitseva islamistinen Hamas taistelujen ulkopuolella. Onhan Hamas saanut paljon kannatusta Länsirannalla ja monet israelilaisjoukkojen surmaamat ovat olleet juuri Hamasin taistelijoita. Odotettavissa oli, että Gazasta vastattaisiin raketein Jeninin operaation kestäessä, mutta se tapahtui vasta, kun israelilaisjoukot olivat jo vetäytyneet kaupungista.

Nimittäin keskiviikkoaamuna Gazasta ammuttiin raketteja kohti Israelia, joihin Israel vastasi tulittamalla Gazan pohjoisosaa. Tämä lyhyeksi jäänyt yhteenotto osoitti, ettei Hamas halua kärjistää suhteellisen rauhallisena säilynyttä tilannetta rajalla, mistä Gazan väestö on viime kuukausina voinut hyötyä.

Tulevaisuus ei kuitenkaan takaa rauhallisia naapuruussuhteita, kun Gazan nuorille on myös tänä vuonna järjestetty kesäleirejä, joissa opetetaan mm aseenkäyttöä ja erilaisia taistelutilanteita, joissa vihollisena on ”sionistinen Israel”.

Tuossa hengessä palestiinalaisten kostoiskut jatkuivat viime viikolla Tel Avivissa, kun Länsirannalta kotoisin ollut palestiinalaismies törmäsi varastetulla ajoneuvolla ensin bussipysäkillä olleisiin ihmisiin, minkä jälkeen hän vielä puukottamalla haavoitti seitsemää. Hyökkääjä ammuttiin tapahtumapaikalla.

Toisessa kostoiskussa Länsirannalla tarkastuspisteelle tullut palestiinalaismies ampui lähietäisyydeltä kuolettavasti israelilaismiehen, minkä jälkeen apuun rientänyt sotilas eliminoi ampujan.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ilmaisi ”syvän huolensa” Israelin ja palestiinalaisten lisääntyneestä väkivallasta ja vaati kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista. Samalla hän kehotti Israelia hillitsemään sotilaallista voimaansa, vaikka hän näkikin Israelilla olevan oikeus puolustautua. Saman sisältöisen viestin Israelille lähetti myös presidentti Joe Bidenin hallinto.

Vaikka Israelin kerrottiin operaation alkaessa tiedottaneen palestiinalaisjohdolle aikeistaan tuhota Jeniniin keskittyneen terrorin infrastruktuurin, palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas syytti Israelia sotarikoksista ilmoittaen samalla   katkaisevansa turvallisuusjoukkojensa koordinoinnin Israelin kanssa.  Näin hän on väkivaltaisuuksien vuoksi tehnyt myös aikaisemmin.

Israelissa arvioidaan Jeninin operaation entisestään heikentävän Abbasin hallinnon otetta Länsirannan palestiinalaisista ja vastaavasti vahvistavan kilpailijan Hamasin paikallista suosiota. Koska se olisi vastoin Israelin etuja, on Netanjahun hallituksen pohdittavana vaihtoehtoja, miten tukea Abbasin hallintoa. Eilisessä hallituksen istunnossa oli esillä mm Hebronin alueen palestiinalaisten toimeliaisuutta helpottamaan rakennettava yrittäjä- ja kauppakeskittymä sekä energiariippuvaisen Gazan ulkopuolelle rannikolle perustettava kaasuvarasto. Israel ei turvallisuussyistä kuitenkaan ole aikeissa lisätä päivittäin Israeliin töihin tulevien määrää. Istunnossa kävi samalla ilmi, että hallituksen äärioikeisto vastusti näitä Netanjahun ajamia helpotuksia.

Kaikesta edellä kertomastani olen pannut merkille, ettei tämä keskikesän väkivallan kierre ole uutta, vaan sitä on aikaisemminkin ilmennyt juuri kuumimman sään vallitessa eikä siihen juurikaan ole tarvinnut etsiä syitä eikä sijaintia. Huolta aiheuttaa kuitenkin nyt se, että väkivalta ja yhteenotot ovat nopeasti levinneet Jordanjoen länsirannalta Israeliin ja edelleen pohjoiseen Libanonin rajalle sekä Syyriaan.

Poikkeuksellista oli Libanonin puolelta rajalle viime viikolla ammuttu kranaatti, mihin Israel vastasi tykistöllään. Tällä kertaa välikohtaus jäi tähän, vaikka Libanonin eteläosaa hallitsevien iranilaismielisten Hizbollahin joukkojen tiedetään etsivän tekosyitä tulittaakseen Israelia ohjuksin, mitä se toistuvasti on uhannut tehdä.

Hyvin poikkeuksellista viime viikolla oli myös se, että Israelin ilmahyökkäystä torjuneen Syyrian ilmapuolustuksen ohjuksesta lensi osia pitkälle Israelin eteläosaan beduiinien asuttamalle alueelle, missä ne aiheuttivat aineellista vahinkoa. Israel vastasi tähän tulittamalla Syyriassa olevia liittolaisen Iranin kohteita.

Vaikka armeija on tässä syttymisherkässä tilanteessa varuillaan, on Israelissa kuulunut viranomaisten kehotuksia, että aseenkantoluvan omistavat israelilaiset kantaisivat mukanaan käsiasetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että siviilit korvaisivat turvallisuusviranomaiset, vaan jos osuisivat terrori-iskun tapahtuessa paikalle, niin voisivat käyttää asettaan. Näin tapahtui mm toissa viikolla.

Muun väkivaltaisuuden myötä myös lakiuudistuksia vastustavat joukkokokoontumiset näyttävät muuttuneen väkivaltaisemmiksi, ei niinkään hallituksen ja opposition vastakkainasettelun takia, vaan siksi, että äärioikeistolainen poliisiministeri on antanut poliisille määräyksen turvautua kovempiin otteisiin mielenosoittajia vastaan. Se johtuu siitä, että jopa useamman kerran viikossa eri puolilla maata tapahtuneet kokoontumiset ovat suuresti häirinneet israelilaisten elämää.

Mm viime viikolla Tel Avivin kansainväliselle lentokentälle johtava tieliittymä sekä lähtöhalli täyttyivät äänekkäistä ja poliisin kanssa rimpuilevista mielenosoittajista. Poliisin oli käytettävä kovia otteita lentoliikenteen turvaamiseksi ja siksi paikalla näkyi loukkaantuneita mielenosoittajia. Viranomaiset varoittivat Israelin olevan jopa matkalla kohti hallitsematonta anarkiaa, kun jopa kuusi tuntia etuajassa lennoille pyrkineiden nähtiin kilometrikaupalla jalan kantavan ja raahaavan matkalaukkujaan.

Mutta osittainen syy tilanteen kärjistymiseen on poliisin, jonka johto on poliittisista syistä riitaantunut äkkivääräksi kuvatun ministerinsä kanssa, joka nimittelee mielenosoittajia terroristeiksi. Sen seurauksena sekä maan poliisikomentaja että suurkaupungin Tel Avivin poliisipäällikkö ovat eroamassa. Kun heidät korvannee ministerin tahtoa myötäilevät uudet päälliköt, ei tilanne rauhoitu, ellei Netanjahu itse tule väliin ja palauta luottamusta poliisiin.

Poliisia ja israelilaisia koetellaan myös lähipäivinä, sillä oikeuslaitoksen uudistusta koskeva lakialoite tulee tänään parlamentin ensimmäiseen äänestykseen, missä se todennäköisesti hyväksytään. Jos niin käy, ovat mielenosoitusten järjestäjät ilmoittaneet Israelin joutuvan lähipäivinä kokemaan ennennäkemättömiä järjestyshäiriöitä sekä kapinointia. Jopa suuret työnantajat ja liikekeskukset kautta maan aikovat lakkoilla ja ovat antaneet työntekijöilleen vapaata osallistuakseen mielenilmaisuihin. Lainvalvojat ja myös hallitus suhtautuvat uhkaukseen hyvin vakavasti ja mm presidentti Herzog on varoittanut veren vuodattamisesta Israelin kaduilla.

Jotta tämä raporttini ei kuvaisi vain synkkiä ja väkivaltaisia tapahtumia, niin viikkoon mahtui myös muuta, kuten hallituksen päätös perustaa pohjois-Israelin Galileaan uusi Arbel-nimisen taajaman. Paikalla on toisen Temppelin aikana asunut arbelilaisina tunnettuja juutalaisia ja päätös on jatkoa nykyhallituksen politiikalle perustaa uusia ja vahvistaa nykyisiä pieniä yhdyskuntia eri puolille maata.

Siinä hengessä hallitus päätti myös lisätä ja kehittää rakennuskantaa druusi- ja tserkessivähemmistöjen asuinalueilla Galilleassa sekä Golanilla. Druusien osalta päätös oli odotettu hyvitys, sen jälkeen kun he muutama viikko sitten olivat väkivaltaisesti vastustaneet hallituksen päätöstä rakentaa Golanille tuulipuiston.

Ja Ukrainasta tulleen tiedon mukaan pääministeri Netanjahu suunnittelee paraikaa matkaa presidentti Volodymyr Zelenkyin luo Kiovaan.  Netanjahun tiedetään saaneen useita kutsuja vierailla Ukrainassa, mutta Israelin erityissuhde Venäjään on ollut esteenä varsinkin, kun Ukrainan tiedetään vaatineen Israelilta ohjuspuolustusjärjestelmää sekä muuta aseistusta.

Ukrainaa aseistavat läntiset maat ovatkin arvostelleet Israelia sodassa väärällä puolella olemisesta. Israel on kuitenkin toimittanut Ukrainaan humanitääristä apua.

Israel seuraa tiiviisti Putinin nyt kolhuja saanutta asemaa pitäen samalla mielessä, että Venäjällä asuu ainakin puoli miljoonaa juutalaista, jotka ainakin toistaiseksi elävät turvassa. Israelissa on kuitenkin jo valmisteltu hetkeä, jolloin sota ja mahdolliset levottomuudet ajaisivat suurimman osan Ukrainan ja Venäjän juutalaiset maasta Israeliin, missä nykyisin asuu yli miljoona venäjän- ja ukrainan kielistä.

Ja lopuksi: Lähi-idässä vallitsevasta jännityksestä huolimatta suunnitteilla on Persialahtea ja Välimerta yhdistävä maantieyhteys Arabian niemimaan poikki, mikä on hiljalleen edennyt. Tuo maantieyhteys on tarkoitettu yhdistämään Persianlahdella sijaitsevan Emiirikuntien Dubain sataman itäisen Välimeren satamakaupunkiin Israelin Haifaan.

Yhdysvallat on suunnitelmassa mukana myös Israelin takia, sillä ratkaiseva läpikulkumaa on Saudi Arabia, jonka kanssa Israelilla ei vielä ole virallistettua suhdetta. Tavaraliikenne Persianlahdelta Haifaan on laskettu vievän vain vajaan viikon ja tulisi merkittävästi edullisemmaksi kuin laivakuljetus Suezin kanavan kautta. Haifan satamasta rahti jatkaisi sitten Välimeren lähimmän rantavaltion, kuten Kreikan tai Italian satamiin ja edelleen Eurooppaan.

Aloite on tullut Israelilta mutta Yhdysvallat on tarttunut siihen täydellä vakavuudella, sillä maantieyhteys nähdään alueella rauhaa edistävänä projektina, josta monet valtiot hyötyisivät.

RONY SMOLAR