Rony Smolar – Israel-uutisviikko 20.4.2026

Israel-uutisviikkojaksoon  liittyi odotuksia Iranin sodan päätymisestä, kun ennen ylihuomenna päättyvää tulitauon takarajaa Yhdysvallat ja Iran näyttävät lähipäivinä palaavan neuvottelupöytään Pakistanissa. Sovittelijana toimivan Pakistanin armeijan marsalkka on viime päivinä vauhdittanut neuvotteluja toimimalla viestinviejänä osapuolten välillä.

Presidentti Donald Trump halusi kokousta ennen kuitenkin muistuttaa, että ”jos Iranin kanssa ei tule sopimusta, taistelut jatkuvat”. Arabilehdistö tiesi viikonvaihteessa kuitenkin kertoa osapuolten näkemysten lähentyneen ja siksi tulitaukosopimuksen jatkaminen saattaisi lähipäivinä toteutua.

Hermopelistä kertoo se, että lauantain aikana Iran kertoi sulkeneensa välillä avatun Hormusinsalmen, minkä lisäksi Iranin sotilasjohto ilmoitti jatkavansa strategisesti tärkeän vesiväylän tiukkaa valvontaa. Syynä on Yhdysvaltojen Iranin satamiin kohdistama saarto.

Kun Yhdysvaltain puolelta ei salmen valvonnassa kuitenkaan ollut tapahtunut muutosta, osoittaa se näkemyseroista neuvotteluja käyvän Iranin siviilihallinnon ja maata tiukassa otteessa pitävän vallankumouskaartin välillä.

Ilmapiiriä on kuitenkin kuvattu varovaisen myönteiseksi, koska Iranin myötävaikutuksella sekä Yhdysvaltojen painostuksesta Israel ja Libanonista käsin sotivat Iranin tukemat vihollisjoukot Hizbollah olivat sopineet perjantaina puoliltaöin alkaneesta kymmenen vuorokauden tulitauosta.

Tätä ennen Israelin ja Libanonin Yhdysvalloissa olevat maiden suurlähettiläät olivat kohdanneet isäntänä toimineen ulkoministeri Marco Rubion johdolla Washingtonissa käydyissä keskusteluissa. Niiden kerrottiin suosineen sopimukseen pääsemistä, mikä näkyi myös Israelin ja Libanonin edustajien lehdistössä julkaistussa harvinaisessa yhteiskuvassa, kun maiden edustajat eivät yli kolmeen vuosikymmeneen olleet kohdanneet toisensa.

Jatkona tuolle tapaamiselle presidentti Trump ehdotti puhelinkeskustelua Libanonin presidentin Joseph Aounin ja pääministeri Benjamin Netanjahun välille, mutta Auoun, vaikka hänen tiedettiin olevan suosiollinen suhteiden lämpenemiselle, torjui ehdotuksen. Syynä oli Libanonissa vaikuttava poliittinen ja sotilaallinen järjestö Hizbollah, jolla on maan armeijaa vahvemmat joukot, ja jonka tiedetään vastustavan kaikenlaista lähentymistä Israelin kanssa.

Presidentti Trump ilmaisi kuitenkin tahtonsa ja tulitaukosopimuksen varmistamiseksi kutsui puhelinkeskustelussa presidentti Aounin ja pääministeri Netanjahun luokseen Valkoiseen taloon. Hizbollahille Trumpin viesti oli lyhyt: ”Toivon, että Hizbollah osaa käyttäytyä!” Tulitauon voimaan astuttua hän suuntasi myös liittolaiselleen ukaasin, mikä kieltää Israelia pommittamasta Libanonia muualla, kuin etelän puskurivyöhykkeellä. Israel ei pitänyt tästä.

Ennusteet tulitauon syntymiselle olivat muutenkin heikot, koska Israel oli asettanut Hizbollahille tiukkoja ehtoja sekä varmuuden vuoksi jättänyt joukkojaan Libanonin eteläosiin, minne taisteluja pakoon lähteneitä nähtiin heti perjantaina palaavan.

Mutta Netanjahun hallituksen sotakabinetissa oltiin tyytymättömiä Trumpin tapaan päättää tulitaukosopimuksesta, kun vastausta vaille jäi mm kysymys siitä, kuka sitä valvoisi, Libanonin heikko armeijako? Siksi hallituksen usealla ministerillä oli vaikeata hyväksyä päätöstä, kun se sai Israelin näyttäytymään lähes Yhdysvaltojen ”banaanivaltiolta”.

Tosin tiedossa ei vielä tuolloin ollut, että Trumpin päätöksen takana oli Iranin lupaus pitää tulitauon ajaksi Hormusinsalmi auki laivaliikenteelle, mitä tosin Yhdysvaltojen laivasto Iranin merisaarron ylläpitämiseksi valvoo.

Mutta presidentti Trumpin viikonvaihteessa esittämät vakuuttelut sodan pikaisesta päättymisestä herättivät Israelissa muutenkin oudoksuntaa, kun Yhdysvaltojen pelättiin myöntyvän sellaiseen yhteisesti asetettuun sodan lopputulokseen, mikä ei poistaisi Israelin akuutimmat turvallisuushuolet.

Siksi Israelissa katsottiin lähimmän liittolaisen saattavan sodan loppumiselle esittää sellaiset ehdot, joita se ei oman turvallisuutensa takia voisi hyväksyä. Israelissa vallitseekin henki, minkä mukaan sotaa ollaan jopa valmiita jatkamaan, vaikka edessä olisi maalle ja sen väestölle ennestään kasvavia vaikeuksia.

Nyt näyttääkin siltä, että vaikka Israel ja Yhdysvallat helmikuun lopulla yhdessä hyökkäsivät Iraniin, on Israel neuvottelutilanteessa jätetty sivusta seuraajaksi, vaikka sodan yhtenä päätavoitteena oli Israelin turvallisuuden varmistaminen. Siten varmaa tietoa ei Israelilla tällä hetkellä ole, onnistuuko Yhdysvallat saamaan haltuunsa Iranin rikastetun uraanin ja miten valvotaan Iranin ballististen ohjusten valmistuskieltoa sekä niiden nykyisiä varastoja. Sodasta huolimatta Iranilla uskotaan olevan vielä puolet aseistuksestaan jäljellä.

Israelia suuresti kiinnostaa myös, miten aiotaan estää Iranin tukemien liittolaisjoukkojen, kuten Hamasin, Hizbollahin ja Jemenin huthien aseellinen toiminta Israelia vastaan. Tiedossa kun on, että Iran on aseavun lisäksi syytänyt niille vuositasolla miljardeja dollareita.

Ja juuri näiden kysymysten valossa on käynyt ilmi, että tulitaukoon päättyneen yli kahden vuoden sotimisen jälkeen tilanteen rauhoittamistavoitteet ovat Gazassa jääneet keskeneräisiksi. Sitä Hamas näyttää siellä hiljalleen hyödyntävän, kun sen on kerrottu koonneen joukkonsa uudelleen sekä kasvattanut miesmääräänsä 25.000. Samalla Hamas on viime päivinä ilmoittanut, ettei se suostu sopimuksen mukaiseen aseriisuntaan, minkä lisäksi se vaatii Trumpin kokoamaa kansainvälistä rauhanneuvostoa muuttamaan viime lokakuussa Israelin kanssa sovittuja tulitaukoehtoja. Siksi se ei ole valmis etenemään alueelle määrätyn tulitaukosopimuksen kakkosvaiheeseen.

Gazan sodan jälkitilanteessa Yhdysvalloilla on kuitenkin ollut ohjakset ja on selvää, että huomion ollessa nyt Iranissa sekä Persianlahdella, Hamas näyttää hyödyntävän tilannetta. Vastaavasti Israel on painottanut pitävänsä joukkonsa Gazassa sovitulla vetäytymisalueella, mikä on helpottanut humanitaaristen avustuskuljetusten kulun.

Israelissa huolestunut huomio on pääasiassa ollut ”Karjuvaksi leijonaksi” nimetyssä Iranin sodassa sekä erityisesti Libanonin rintamalla sovitussa mutta rikkonaisessa tulitauossa.

Rauhoittavaa noissa kummassakin tulitaukopäätöksissä on se, että niiden ajoitus sopii Israelille hyvin, kun ne hengähdystaukona kattavat tänä iltana käynnistyvän maan 78. itsenäisyyspäivän perinteiset tapahtumat. Ne alkavat illalla vuorokauden kestävänä sekä maata pysäyttävänä kaatuneiden muistopäivänä, jolloin sankarihautojen äärelle kokoonnutaan muistamaan kaikkia niitä itsenäistymisestä lähtien, lähes 13.000 miestä ja naista, jotka ovat antaneet henkensä maansa puolustamisessa. Samana aikana yli 5.000 siviiliä on surmattu eri terrori-iskuissa.

Tuoreessa muistissa on myös Hamasin hyökkäyksestä Israelin rajakyliin lokakuun 7. 2023 alkanut ja siitä edelleen Irania vastaan jatkuva kahden ja puolen vuoden sotajakso, mikä on jättänyt lähes 400 sotaleskeä, pääsiassa nuorten lasten äitejä sekä lähes tuhat orpolasta.

Mutta vuorokauden vaihduttua keskiviikoksi tunnelma yleensä muuttuu lähes riehakkaaksi itsenäisyyspäivän juhlinnaksi, millä pyritään hetkeksi unohtamaan sotimisesta seuranneet poikkeusolot, kuten arkielämän monet rajoitukset sekä vuorokauden eri aikoina tapahtuneet ilmahälytykset ja pommisuojissa vietetyt ajat.

Itsenäisyyspäivänä on myös tapana palkita maan kansalaisia ja myös muita, mutta korkea-arvoisimpana pidetään valtion myöntämää Israel-palkintoa, joka jaetaan presidentin, pääministerin, parlamentin Knessetin puhemiehen sekä korkeimman oikeuden presidentin läsnä ollessa. Tänä vuonna Israel-palkinnon saajien harvassa joukossa on myös liittolaismaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump, jolle palkinto luovutetaan hänen lähiaikoina tapahtuvaksi suunnitellun vierailun yhteydessä, mikäli turvallisuustilanne sen sallii.

Itsenäisyyspäivänä Israelin valtiolla on ollut tapana tehdä katsaus erityisesti maan talouden näkymiin. Ymmärrettävää on, etteivät luvut sodasta johtuen näytä kovin hyviltä. Esimerkiksi käsillä olevaan tulitaukoon mennessä sodan 40 päivää on laskettu maksaneen maan taloudelle lähes 12 miljardia dollaria. Sen lisäksi tuottavuus on pitkän sotimisen seurauksena jatkanut viime vuoden laskuaan, kun työvoimasta suuri osa on ollut rintamilla, minkä lisäksi poikkeusolot ovat supistaneet kulutusta.

Myös ulkomaanvienti on laskenut mm toimitusvaikeuksien sekä työvoimapulan takia. Niillä lasketaan olevan merkittävän kielteinen vaikutus maan pitkäaikavälin talousnäkymiin. Kun myös Israelin luottoluokitus on vaarassa laskea, ei valtiolta liikene varoja kansalaisten hyvinvointiin ja niin maa joutuu mukautumaan sotatalouden niukkuuteen.

Israelin pelastukseksi, kuten aiempien sotien jälkeen on käynyt, maan tuottavuusluvuilla on taipumus lähteä jyrkkään nousuun, mikä nopeasti houkuttelee myös ulkoa tulevia investointeja. Israel tunnetaan entuudestaan maapallon korkean teknologian keskittymänä, missä nykyisen maailmantilan seurauksena erityisesti maan aseteollisuuden viennin uskotaan toimivan merkittävänä vauhdittaja. Uutena lisänä ennustetaan puolustusteollisuuden kenttäkäytössä hyviksi koetut innovatiiviset teknologiaratkaisut, joiden varaan monet start-up eli kasvuhakuiset yritykset jatkossa nojaavat.

Ja lopuksi: Israelissa naiset, niin juutalaiset kuin arabit, ovat viime vuosina työllistyneet poikkeuksellisen hyvin maan työmarkkinoille. Merkittävin kehitys on tapahtunut työikäisissä arabinaisissa, joista puolet on nykyisin työllistetty. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten vastaava määrä oli vain viidennes.

Tämä osoittaa kotiin jäävissä arabinaisissa tapahtunutta selvää kulttuurin muutosta ja ero maan juutalaisnaisiin on selvästi kaventunut, kun heidän osuutensa on 65 prosenttia. Sen on todettu olevan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön eli OECD-maiden korkeimpia.

Israelissa naiset ovat työvoimana merkittävässä asemassa erityisesti sotatilanteessa, jolloin suuri määrä miehiä on reservistä kutsuttu aseisiin. Myös tässä Iranin sodassa naiset ovat täyttäneet miestyövoiman jättämät työpaikat. Naisten onkin sota-aikana todettu eri aloilla pitävän pyörät pyörimässä.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikkojakso.

Rony Smolar