2019-06-27 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_18_7414-lauran_blogi.jpg Suomen Ev. Lut. Kirkon ylin hallitus koostuu liberaaliteologeista. Heidän marssijärjestyksensä on antaa kirkolle eli sen jäsenille tarkkaan annosteltua siedätyshoitoa synnissä ja heresiassa. Tätä voi sanoa myös agendaksi, ja sitä on jatkunut jo jonkin aikaa. En usko, että kirkkohallituksessa ollaan... https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/1342/marssijarjestys Patmos article
Laura Seppi
27.6.2019
Laura Seppi

Laura Seppi kirjoittaa Porissa. Hän on eläkkeellä oleva kielen kääntäjä, jonka erikoisena kiinnostuksena ovat Raamatun kielet. Laura kirjoittaa ajankohtaisista asioista. Ajoittain hänen tekstiensä päällisen puolen takana on vasta varsinainen viesti – kannattaa etsiä se esille.

Marssijärjestys?

Suomen Ev. Lut. Kirkon ylin hallitus koostuu liberaaliteologeista. Heidän marssijärjestyksensä on antaa kirkolle eli sen jäsenille tarkkaan annosteltua siedätyshoitoa synnissä ja heresiassa. Tätä voi sanoa myös agendaksi, ja sitä on jatkunut jo jonkin aikaa. En usko, että kirkkohallituksessa ollaan sokeita tai tietämättömiä. 

Lopullinen päämäärä on irroittaa kansankirkkomme Raamatun ohjeellisuudesta ja yhdistää se sitten joskus krislamiin tai vastaavaan maailmanuskontoon, ”suureen Baabeliin”. Länsinaapurissa arkkipiispa jo peittelee ristejä ja maalaa lattiaan nuolia osoittamaan Mekan suuntaa. Meilläkin korkealta kirkolliselta taholta on esitetty, että ”abrahamilaisilla” uskonnoilla on sama jumala, eli juutalaisuudella, kristinuskolla ja islamilla. (Lienevätkö ajatelleet loppuun asti, sillä jos/kun kirkkomme jäsenistä kriittinen massa on joskus islamilaisia, silloin taatusti loppuu sateenkaariväen pyhittäminen.)

Luopumisella on pitkä historia. Raamatussa on Deemas ja Juudan kirje. Katolinen kirkko korvasi Kristuksen armon ostettavilla aneilla, valistus Jumalan viisauden ihmisjärjellä. Lähempänä meidän aikaamme olivat Nietzche, Bultmann, Barth, Robinson, Sponge ja lukemattomat muut. Nykyaikainen ”oonko-Jumala-todella-sanonut?” -teologia alkaa olla huippuunsa viritetty.

”.. Tämän päivän modernismi ei esiinny samassa muodossa, kuin vanha liberalismi, joka avoimesti kielsi kristillisen uskon. On havaittu, että se [vanha liberalismi] ei ole miksikään kirkolliseksi, poliittiseksi tai sosiaaliseksi hyödyksi kirkolle tai yhteisölle. Uusi modernismi on paljon salakähmäisempi. Se tulee kirkkoihin hurskaan puheen ja oikeaoppisen kielenkäytön muodossa, ja sen havaitseminen on siksi paljon vaikeampaa. Nykyajan väärä profeetta voidaan useinkin huomata, ei niinkään siitä, mitä hän sanoo ylevältä kuuluvassa, konservatiivisessa sananparsiasussa, vaan siitä, mitä hän ei sano. Hänen havaitaan jättävän pois paljon positiivista totuutta, minkä hän ilman epäröintiä esittäisi, jos hän olisi Raamattu-uskova evankeliumin palvelija. Hänen todellisesta laadustaan voidaan päästä selville myös siitä, että hän kieltäytyy avoimesti selittämästä, mitä hän sanoillaan tarkoittaa. Käyttämällä tällaista pettävän taitavaa tapaa johtaa Jumalan kansaa harhaan väärä paimen saattaa säilyttää edullisen asemansa kirkkonsa saarnatuolissa. Hänen seurakuntalaisensa pysyvät tietämättöminä siitä, mitä hän todellisuudessa uskoo, ja he ovat nopeita puolustamaan häntä …

… Toteamme siinä erityisesti seuraavat käytännöllisen kristillisyyden kannalta vaaralliset ja turmiolliset ajatukset: ..

Jättäessään teologien ratkaistavaksi, mikä Raamatussa on oikeaa ja luotettavaa, ne tosiasiassa hävittävät sen arvovallan ja panevat sen tilalle teologien inhimillisen arvovallan.

Opettaessaan ulkonaisen kirkon olevan Kristuksen ruumiin ne hävittävät rajan Jumalan valtakunnan (tosiseurakunnan) ja maailman väliltä ja tekevät täten todellisen evankelioimistyön mahdottomaksi.

Kuin osa-liberaaliset teologiset virtaukset näin hävittävät Raamatun arvovallan ja käytännössä tekevät kääntymyksen, uudestisyntymisen, tarpeettomaksi, niiden tuloksena on uudestisyntymätön kirkollisuus, jossa ei ole suurtakaan väliä sillä, mitä ihminen uskoo, kunhan hän on kirkon jäsen ja jollakin tapaa antaa kannatuksensa sen työlle.”

Näin puhui Teol. Tri Uuras Saarnivaara jo niinkin varhain kuin vuonna 1960[i]. - Eipä ole otettu opiksi. (Alleviivaus bloginkirjoittajan)

Koska en usko, että kirkkomme ”latvalaho” enää paranee, maalailen mielessäni seuraavanlaista marssijärjestystä:

Lähdetään pois Baabelista. Mutta otetaan seurakunta mukaan. Eli erotaan seurakuntina, jos mahdollista. Se edellyttää paljoa keskustelua, perustelua, vakuuttamista, raamatunopetusta, ihmisten tapaamista, ehkä myös aikaa ja kirkkovaltuustojen vaihtamista. Jotain tämänkaltaista ehkä tapahtui Lutherin aikaan. Jos joku lähtee yksin, motkottakoon ainakin äänekkäästi – ei kuitenkaan tuomitsevasti.

Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten. Juud. 22



[i]   David Hedegård – Uuras Saarnivaara: Kohti suurta Baabelia, Liberaaliteologia, ekumenia ja Raamattu, Kauniainen 1960, s. 28

 

 

Kommentoi "Marssijärjestys?"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  ____     _    _    _    _     ______   ______   
 |  _ \\  | || | || | |  | ||  /_   _// |      \\ 
 | |_| || | || | || | |/\| ||   -| ||-  |  --  // 
 | .  //  | \\_/ || |  /\  ||   _| ||_  |  --  \\ 
 |_|\_\\   \____//  |_// \_||  /_____// |______// 
 `-` --`    `---`   `-`   `-`  `-----`  `------`  
                                                  
 
 

2 kommenttia "Marssijärjestys?"

Baabelia miettivä 16.7.2019 17.52

Tämä oli erittäin hyvä kirjoitus. Liberaaliteologien lopullinen päämäärä, ev.lut. kirkon yhdistämistavoite krislamiin tai vastaavaan maailmanuskontoon, ”suureen Baabeliin”, on juuri se synkkä ja samalla erittäin tärkeä huolen aihe.

Meidän perheessä harkitaan nyt ja on itse asiassa harkittu jo pitkään, milloin Suomen ev.lut. kirkko on vajonnut niin alhaiselle moraalitasolle, että siitä eroamme. Itse erosin jo yhden kerran, mutta mieheni ei, koska kaikki erot laitettiin silloin lehdistössä liberaaliutta kaipaavien piikkiin, eikä hän halunnut olla siinä joukossa.

Kun tulin liittyneeksi takaisin kirkkoon, niin seuraavan eroni haluan olevan hieman harkitumpi. Toki mielessä se taas kävi heti, kun sain tiedon kirkon Pride-kumppanuudesta. Nyt on sentään tullut ilmi, että päätöksen tehneet kirkkohallituksen johtoryhmä ja kansliapäällikkö ovat saattaneet ylittää toimivaltansa (näin kirjoittaa Oulun piispa Jukka Keskitalo Facebookissa).

Kuinka kauan kirkko pitää päänsä pinnalla - vai uppoaako kohta koko laiva? Kyllä minua ainakin kiinnostaa nimenomaan kirjoituksessa ehdotettu kehoitus: "Lähdetään pois Baabelista. Mutta otetaan seurakunta mukaan. Eli erotaan seurakuntina, jos mahdollista. Se edellyttää paljoa keskustelua, perustelua, vakuuttamista, raamatunopetusta, ihmisten tapaamista, ehkä myös aikaa ja kirkkovaltuustojen vaihtamista." Toivottavasti Radio Patmos ja TV7 ja muut oikeasti kristilliset mediat ottaisivat tästä nyt aiheen, josta lähdettäisiin perusteellisesti keskustelemaan.

Tunne on vahva, että Baabeliksi tunnistettavasta puljusta olisi lähdettävä ajoissa pois. Tässä ollaan kuin lähtöviivalla juoksukengät jalassa lähtölaukausta odotellessa; mutta vielä koitetaan kammeta kirkkoa yhdessä ylös pienellä porukalla ja tekohengittää - vaarana vain on mukana uppoaminen. Virran viemäksi ei kannattaisi joutua. Maailman tuulet näyttävät horjuttavan kirkkoa aina vaan kovemmin.

Mietityttää se, että puhdistetaanko kirkko sellaiseksi kuin sen kuuluisi olla (Jumalahan silloin sen järjestäisi) vai onko todellakin ev.lut. kirkko oleva osa ns. porttokirkkoa. Rappio on ainakin ilmeinen ja käynnissä kaikkialla länsimaissa, muualla rappion tiellä ollaan jopa pitemmällä kuin meillä.

Saksan evankelisessa kirkossa on mm. osallistuttu workshoppiin, jossa maalattiin kuvia naisen alapäästä - tälle löytyi tekosyy tutusta agendasta avainsanoina positiivisen ruumiinkuvan kehitys yms. https://www.welt.de/vermischtes/article195597945/Evangelischer-Kirchentag-erntet-Spott-fuer-Workshop-Vulven-malen.html?wtmc=socialmedia.facebook.shared.web&fbclid=IwAR3252PIQQ71WbJsek8A00EnRmrN3Tw83h-4DLoCqE1gPuO-UqXtxZRxI64/

Sari 16.7.2019 17.52

Tämä uusi salakavalampi modernismi on tosiaan huolestuttavaa. Seuraava kirjoituksen osa herätti paljon ajatuksia, ja kyllä meidän kaikkien rivijäsenten olisi syytä asiaa kunnolla miettiä: "Nykyajan väärä profeetta voidaan useinkin huomata, ei niinkään siitä, mitä hän sanoo ylevältä kuuluvassa, konservatiivisessa sananparsiasussa, vaan siitä, mitä hän ei sano. Hänen havaitaan jättävän pois paljon positiivista totuutta, minkä hän ilman epäröintiä esittäisi, jos hän olisi Raamattu-uskova evankeliumin palvelija. Hänen todellisesta laadustaan voidaan päästä selville myös siitä, että hän kieltäytyy avoimesti selittämästä, mitä hän sanoillaan tarkoittaa. Käyttämällä tällaista pettävän taitavaa tapaa johtaa Jumalan kansaa harhaan väärä paimen saattaa säilyttää edullisen asemansa kirkkonsa saarnatuolissa. Hänen seurakuntalaisensa pysyvät tietämättöminä siitä, mitä hän todellisuudessa uskoo, ja he ovat nopeita puolustamaan häntä…"

Kirkkoon ujuttautuu ja soluttautuu aina vain ateistisempaa ja raamattuvastaisempaa viranhaltijaa ja aina vain korkeampiin kirkollisiin virkoihin. He ovat kuin susia lammasten vaatteissa ja puhuvat ikään kuin hyvät paimenet: kaiken he naamioivat rakkauden ja suvaitsevaisuuden kaapuun.

Aikain merkit ovat melkoiset, mutta osaammeko lukea niitä? Joko voimme alkaa sanoa, että vapautuksen aika alkaa olla lähellä? Ainakin konservatiivikristittyjen vainojen aika jopa Pohjoismaissa näyttää aina vain todennäköisemmälle. Ainahan meno vain pahenee, ennen kuin lopullisesti paranee. Tuomiohan alkaa Herran huoneesta, seurakunnasta. Täytyy vain ihmetellä, kuinka pitkämielinen ja kärsivällinen Herra on aina vaan, mutta niinhän Hän oli Raamatun aikaisemmissa esimerkeissäkin.

Täytyypi itseni myös kiireesti alkaa perehtyä lopunajan profetioihin ja siihen kuuluisaan Baabeliin syvemmin. Tapahtumat tuntuvat kiihtyvän niin, että kaikenlainen empimisen aika voi kokonaan loppua kesken...