Kristus ei kysy ”onkos täällä kilttejä lapsia?”
Päinvastoin. Hän uhrasi itsensä puolestamme, kun vielä olimme synneissämme Jumalan vihollisia.
Joulu lähestyy. Muistan vieläkin, miten pienenä lapsena oli kiehtovan jännittävää tehdä lahjatoivelistoja ennen joulua. Selasin lelukuvastoja ja mietin, mitä toivoisin lahjaksi. Sen jälkeen jännitin aina aattoiltaan asti, mitä paketista paljastuisi. Ja sitä odotustahan riitti. Ensin syötiin, sitten tiskattiin tiskit ja vasta lopuksi oli lahjojen vuoro. Niiden avaamista ei pienenä poikana olisi millään malttanut odottaa.
Joka vuosi ne lahjat olivat jotenkin mystisesti ilmestyneet joulusaunan aikaan kuusen juurelle. Kumma kyllä, isä tuli aina joulusaunaan vähän myöhässä tai lähti etuajassa ennen meitä. En muista, että joulupukki olisi vieraillut kodissamme. En myöskään muista, että lapsuudenkodissani olisin koskaan törmännyt lauseeseen ”onkos täällä kilttejä lapsia?”. Tuo leikkimieliseksikin tarkoitettu tokaisu saattoi silti herättää monessa lapsessa jopa pelkoa. Kysymyksiä siitä, että olenko minä ansainnut lahjoja vai jäänkö peräti ilman niitä.
Joskus tuo pelko iskostuu meihin aikuisiinkin ja näkyy hengellisessä elämässäkin. Saatamme tulkita Taivaan Isää väärin ja ajatella, että Jumala ehdollistaa rakkautensa. Aivan kuin Taivaan Isäkin kysyisi meiltä ”onkos täällä kilttejä lapsia?” ja jos ei ole, on vaarana jäädä Hänen rakkauttaan ja lahjojaan vaille. Se tuntuu pelottavalta. Mielessä saattaa herätä ajatus siitä, että jos en ole onnistunut mielestäni riittävän hyvin uskovana, saatan jäädä jopa kokonaan Jumalan sivuuttamaksi. Hän jakelee lahjoja auliisti muille, mutta minä en niitä ansaitse, koska en ole ollut riittävän hyvä ja kiltti.
Älä yritä ansaita itse jotakin, joka annetaan sinulle ilmaiseksi
Jumala ei kuitenkaan kysy meiltä ”onkos täällä kilttejä lapsia?” Hän ei ehdollista rakkauttaan sen mukaan, miten hyvin minä olen onnistunut. Päinvastoin. Rakkaudessaan Hän tuli etsimään nimenomaan niitä lapsia, jotka eivät ole kilttejä. Niitä lapsia, joiden hän jo tiesi rikkoneen säännöksiään. Rikkoneen Häntä itseään ja toisia ihmisiä vastaan. Jokainen meistä kuuluu tuohon ryhmään. Jumala tietää, että me olemme kaikki syntisiä ja itsessämme kaikkea muuta kuin kilttejä. Siitä huolimatta – tai oikeastaan juuri siksi – Hän tulikin etsimään meitä itsessämme kadotettuja.
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta. Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut. (Room.5:8-10)
Tärkeintä ei ole se, miten hyvin olemme onnistuneet, vaan kenelle kuulumme ja kenen lapsia olemme
Olipa elämäntilanteesi tänä jouluna mikä tahansa, Kristus haluaa rakkaudellaan lähestyä sinua. Lähestyä jokaista, joka kokee olevansa aivan yksin. Jokaista, joka kokee olevansa niin läpeensä epäonnistunut elämässään. Jokaista, joka kokee tuhonneensa kaiken. Jokaista, joka tiedostaa sen, että ei ole ollut kiltti eikä itsessään ansaitsisi joulun lahjaa. Älä pelkää jääväsi ilman maailman suurinta joululahjaa, Kristusta. Kristus tarjoaa itsensä meille ilmaiseksi. Yksin armosta. Hänen uhrinsa on paras joululahja ja se tuo ilon ihmisen sisimpään riippumatta siitä, miten hyvin olemme itse onnistuneet tai kokeneet onnistuneemme.
Kristuksen rakkaus on tarjolla jokaiselle ihmiselle tänäkin jouluna. Hän ei kysy ”onkos täällä kilttejä lapsia” vaan kuka on valmis ottamaan Hänen tarjoamansa joululahjan vastaan yksin armosta, ilman ansioita, yksinomaan siksi, että Hänen rakkautensa meitä kohtaan on niin mittaamattoman suuri. Olethan jo ottanut omassa elämässäsi vastaan sen suurimman joululahjan, Kristuksen?
Siunattua joulua Sinulle
Lue ohjeet kommentoinnille
20.12.2025 07:18
Kiitos tästä kauniista ja koskettavasta blogista. Tämä resonoi minussa vahvasti kun itse sain kokea uskon lahjan joulun aikaan v.-96. Vaikka uskossa on vierähtänyt kohta kolmekymmentä vuotta, niin helposti sitä alkaa suorittamaan uskoa vaikka sitten ”kiltteyden” kautta. Siunattua joulun aikaa kaikille ja Jeesuksen läsnäoloa kaikkiin koteihin tänäkin jouluna 2025.
18.12.2025 16:02
Jouni Lallukka: ”Jumala ei kuitenkaan kysy meiltä ”onkos täällä kilttejä lapsia?” Hän ei ehdollista rakkauttaan sen mukaan, miten hyvin minä olen onnistunut.”
Olen Jounin kanssa eri mieltä. Jeesus nimenomaan ehdollisti rakkauden ja myös syntien anteeksisaamisen:
”Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.” (Joh 15:10)
Jumalan armo ei ole tarkoitettu sitä varten, että voisi jatkaa syntien tekemistä. Jeesus vaati parannuksen tekoa synnin tekemisestä. Armo antaa syntiselle puhtaan alun elämälle, mutta armon alta joutuu pois, jos ei noudata käskyjä.
Raamatussa on hyvin hätkähdyttävä kohta, jossa ilmoitetaan, ettei uskonsa tunnustaneet eikä edes ihmeitä Jeesuksen nimessä tehneet pelastu, jos he eivät tee taivaallisen Isän tahtoa. Tämä on se syy, miksi niin harva kristitty pelastuu.
”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.” (Matt 7:21-23)
23.12.2025 11:42
Raamattu sanoo: ”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” Siinä ei ole mitään ehtoja.
On myös syytä muistaa, miten fariseus ja publikaani rukoilivat temppelissä. Fariseus kiitteli onnistumistaan Jumalan edessä verrattuna publikaaniin. Ja tuo publikaani rukoili vain: ”Ole minulle syntiselle armollinen.” Jeesuksen mukaan publikaani oli vanhurskas, fariseus ei.
Kun on ymmärtänyt oman syvän pahuutensa ja Jumalan valtavan pyhyyden, niin ei jää jäljelle muuta toivoa kuin ihana armo Jeesuksen ansiosta.
Armo ei tietenkään tarkoita, että voin tieten tahtoen tehdä syntiä ja kuitata sen armolla. Mutta jopa Paavalikin tuskaili Roomalaiskirjeessä omaa viheliäisyyttään. Sitä, että hän tekee syntiä, vaikka pitäisi tehdä hyvää. Hänellekään ei jäänyt muuta vaihtoehtoa pelastua kuin armo, joka todellakin on ilmainen lahja!
28.12.2025 19:55
Jussi kommentoi: ”Raamattu sanoo: ”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” Siinä ei ole mitään ehtoja.”
Kyllä on ehtoja.
Siteeraus on Joelin kirjasta, joka sanoo:
Joel 3:5: ”Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin Herra on luvannut. Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat.”
Herra valitsee ne, jotka pelastuvat, kuten jakeen lopussa lukee. Jeesus selitti, ettei kaikki ne, jotka sanovat hänelle ”Herra, Herra” pelastu, vaan ainoastaan ne, jota noudattavat Jumalan käskyjä.
Seurakunnissa opetetaan yleisesti halpaa armoa heidän korvasyyhyynsä, jossa synneissään tuskailevalle ihmiselle ei jäisi mitään muuta kuin armo. Totuus on, että vain harva armoa anova saa armoa, koska Jumala edellyttää parannuksen tekoa ja elämän pyhittämistä.
Hepr 12:14: Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.