Rony Smolar – Israel-uutisviikko 1.12.2025

Israel-uutisviikkojakso tuotti aluksi rohkaisevia uutisia rauhan mahdollisuuksista Lähi-idässä. Mutta ne jäivät pian taka-alalle elämään omaa paikallista elämäänsä, kun uutiset Euroopassa ja Yhdysvalloissa keskittyivät seuraamaan Ukrainan sotaan etsityn tulitaukoehdotuksen, jopa rauhansuunnitelman etenemistä.

Molempien uutislähteinä oli presidentti Donald Trumpin aloitteellisuus sekä perinteisestä sovitteludiplomatiasta poikennut lähestymistapa. Sen alkaminen koettiin kaksi viikkoa sitten kokoontuneessa YK:n Turvallisuusneuvostossa, kun käsittelyyn ja äänestykseen tuli Trumpin hallinnon päätöslauselmaesitys Gazan rauhansuunnitelmaksi.

Sen perustana oli hänen aiemmin syksyllä julkistama suunnitelma, joka nojasi nk rauhanneuvoston perustamiseen sekä kansainvälisten vakautusjoukkojen muodostamiseen. Siten rauhanneuvoston keskeiseksi tehtäväksi tulisi valvoa Gazaan perustettavaa väliaikaista hallintoa.

Päätöslauselma tuli Turvallisuusneuvoston käsittelyyn siitä huolimatta, että tuolloin viisi viikkoa jatkunut Gazan tulitauko oli hauras, mutta Yhdysvallat halusi kuitenkin saada suunnitelmalleen vahvemman selkänojan ja äänestyksen saatteeksi Trump varoittikin neuvoston jäsenmaita ”ikuiseksi jäävän konfliktin” olevan vaaraksi koko Lähi-idälle.

Yhdysvallat oli päätöslauselman hyväksymiseksi viidentoista jäsenmaan neuvostossa sisällyttänyt päätöslauselmaluonnokseen myös maininnan tulevaisuudessa itsenäistyvästä Palestiinan valtiosta, mitä pysyvä jäsenmaa Venäjä oli edellyttänyt

Tuossa muodossa päätöslauselma lopulta hyväksyttiin, kun Venäjä ja Kiina eivät käyttäneet veto-oikeuttaan, vaan jättivät äänestämättä, koska monen arabi- ja muslimimaan tiedettiin etukäteen tukevan Yhdysvaltojen esittämää päätöslauselmaa. ”Onnittelut maailmalle”, kuului presidentti Trumpin reaktio.

Israelin mukaan Trumpin 20-kohtainen rauhansuunnitelma on hyväksyttävissä, kun se päättää vihamielisen Hamasin hallinnon Gazassa, mistä seuraisi Israelin ja sen arabinaapurien lähentyminen sekä toisi Lähi-itään rauhan ja hyvinvoinnin. Pääministeri Benjamin Netanjahu, vaikka pelkäsikin päätöslauselman toimivan oikotienä Palestiinan valtion synnylle, kiitteli vuolaasti presidentti Trumpin johtajuutta, mutta uskalsi kuitenkin torjua itsenäisen Palestiinan valtion synnyn tulevaisuudessa. Tällä hän rauhoitteli hallituksensa laitaoikeistolta odotettavissa ollutta arvostelua.

Länsirannan Ramallahin kaupungissa istuva virallinen palestiinalaishallinto piti suunnitelmaa hyvänä ja vaati sen toimeenpanon välitöntä aloittamista. Myöhemmin palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas lisäsi palestiinalaisten ”vallankumouksen” alkaneen Gazasta, mikä lopulta johtaisi vapauteen ja itsenäistymiseen.

Gazaa vielä hallinoiva terroristijärjestö Hamas ilmoitti kuitenkin, etteivät palestiinalaisten oikeudet ja vaatimukset päätöslauselmassa toteudu, minkä lisäksi järjestö ei suostuisi luopumaan aseitaan.

Presidentti Trumpin seuraava yritys Lähi-idän rauhoittamiseksi koettiin heti Turvallisuusneuvoston äänestyksen jälkeisenä päivänä, kun Valkoisen talon vieraaksi saapui Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman, jolle presidentti Trump järjesti poikkeuksellisen juhlavan vastaanoton mm hävittäjäkoneiden ylilennon sekä marssivan sotilassoittokunnan muodossa.

Lähi-idän yleistilanteeseen vaikuttavaan historialliseen vierailuun oli etukäteen ladattu paljon odotuksia mm yhteistyötä eri aloilla, kuten diplomatiassa, taloudessa sekä turvallisuudessa, kun Yhdysvallat halusi Saudia-Arabiasta itselleen Naton jäsenmaan kaltaisen läheisen liittolaisen torjumaan niin Iranin alueellisen vaikutusvallan leviämistä kuin Kiinan ja Venäjän houkutteluja.

Odotukset olivat molemminpuolisia, sillä Saudi-Arabia halusi Yhdysvaltojen kanssa strategiseen puolustussopimukseen ja saada huippuaseistusta, mm edistyneitä F-35- hävittäjiä sekä satoja panssarivaunuja. Yhdysvallat tarjosi vieraalleen myös taloudellista yhteistyötä eri teollisuuden aloilla, mihin vieras tarttui lupaamalla jopa tuhannen miljardin dollarin edestä kauppoja sekä investointeja.

Niiden edessä jopa Trump nöyrtyi ylistämään vierastaan sivuuttaen maanpaossa eläneen mutta Turkissa seitsemän vuotta sitten raa´asti surmatun sauditaustaisen toimittajan Jamal Khashoggin kohtalon esille ottamisen.

Näin saudivieras säilytti kasvonsa, vaikka vierailua ennen amerikkalaislehdistössä muistutettiin Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n tulleen murhan jälkeen siihen tulokseen, että tuon kansainvälisessä lehdistössä laajasti selostetun murhan oli määrännyt juuri kruununprinssi bin Salman.

Trump ei saudivieraansa seurassa kuitenkaan unohtanut syntyneistä asekaupoista sekä sotilaallisen etumatkansa kaventumisesta Lähi-idässä huolestunutta liittolaistaan Israelia. Nimittäin vastineena suurkaupoille Trumpin tavoitteena oli saada Saudi-Arabia liittymään muutamien arabimaiden jo liittymään Lähi-idän rauhanprosessin, joka tunnetaan Israelin kanssa solmittavana Abraham-sopimuksena.

Tässä Trump joutui kuitenkin pahoin pettymään saudivieraan torjuttua ehdotuksen viittaamalla Gazan sodan seurauksena maansa voimistuneeseen Israelin vastaisuuteen. Amerikkalaislehdistö kuvasi Trumpin silminnähden pettyneen, jopa vihastuneen, mitä seurasi kohtelias mutta kiivas keskustelu vieraan kanssa.

Kruununprinssin matkaa ennen Israelissa ja Yhdysvalloissa oli veikkailtu Saudia-Arabian ottavan ratkaisevan askeleen kohti Abraham-sopimusta, sillä maat olivat jo Gazan sodan syttymistä ennen Yhdysvaltojen ohjauksessa hiljalleen normalisoimassa suhteensa.

Vanhan ja sairastelevan hallitsija-isänsä sijasta todellista valtaa Saudi-Arabiassa käyttävän kruununprinssin kerrottiin todenneen Trumpille, ettei hänellä periaatteessa ole mitään suhteiden normalisointia vastaan, mutta ajankohta ei hänen mukaansa ole nyt sopivin. Kruununprinssin kerrottiin kuitenkin jättäneen oven raolle, vaikka ongelmaksi jäi edelleen Palestiina-kysymyksessä odottava kahden valtion ratkaisu.

Vaikka pääministeri Netanjahu joutui pettymään Valkoisesta talosta kantautuneisiin tietoihin, joutui hän kuitenkin tunnustamaan tuon Saudi-Arabian mukana tulleen muuttuneen strategisen todellisuuden Lähi-idässä. Mutta se ei kuitenkaan muuttaisi Israelissa vallitsevaa käsitystä, ettei turvallisuussyistä palestiinalaisvaltiota Israelin rajoille haluta. Sen osoitti islamistisen terroristijärjestön Hamasin raakalaismainen yllätyshyökkäys Israelin siviilikohteisiin kaksi vuotta sitten.

Netanjahu tosin painotti Saudi-Arabian merkitystä Gazan sodan jälkeisen Lähi-idän rauhan vakauttajana, mikä olisi toivottavaa, mutta ei mihin hintaan hyvänsä.

Mutta Saudi-suhteet eivät juuri nyt ole Israelin suurin huolenaihe, sillä niitä on uudestaan kertynyt Israelin rajoille ja osittain myös rajojen sisäpuolelle. Nimittäin turvallisuushuolet repivät yhä päättymässä olevan Gazan sodan jälkeistä Israelin arkea, kun aiemmin tänä vuonna eri rintamilla kokemiensa tappioiden jälkeen vihollisten on havaittu kokoavan joukkojaan naapureissa uusiin hyökkäysasemiin. Siitä kertovat uudet liittosuhteet, joiden yhteisenä tavoitteena on maksattaa Israelille Gazassa, Iranissa, Jemenissä, Libanonissa sekä Syyriassa koetut tuhot ja tappiot.

Siten terroristijärjestöt Hamas, Hizbollah, islamilainen Jihad sekä Jemenin huthit ovat Iranin aseistamina hakeutuneet asemiin, erityisesti Libanoniin ja Syyriaan, missä paikalliset palestiinalaisryhmät ovat toivottaneet heidät tervetulleiksi. Sinne on Israelin ja Yhdysvaltojen tiedustelutietojen mukaan kulkeutunut Iranista myös satojen miljoonien edestä aseita, mikä on tuonut Iranin uhkaavan lähelle Israelia.

Asiantuntijoiden mielestä ei olisi yllätys, jos Lähi-idässä syttyisi uusi sota varsinkin, kun Iranin ydinaseuhka leijuu edelleen Israelin yllä. Sotilasasiantuntijat ovat Israelissa arvioineet Israelin ja Yhdysvaltojen iskevän Iraniin vielä toistamiseen, jotta maan salainen ydinaseohjelma tuhottaisiin.

Israelin sotilastiedustelu Lähi-idän yllä on toistaiseksi keskittynyt Hamasin yllätyshyökkäyksestä viisastuneena tarkkailemaan ilmasta käsin naapureissa tapahtuvaa liikehdintää ja siksi tehnyt niihin ennaltaehkäiseviä iskuja. Myös viime viikkoina harjoitelleet maajoukot ovat sodan syttymisen varalta nyt valmiudessa, kun sodan uskotaan alkavan Libanonin vastaiselta rajalta sekä Syyriaan rajoittuvalta Golanin ylänköalueelta, mistä yhteenotot saattavat levitä laajemmille alueille, ennen kuin Lähi-idässä vaikutusvaltaansa käyttävät Ranska ja Yhdysvallat tulisivat väliin.

Yhdysvaltojen vuosi sitten kätilöimä tulitauko Israelin ja Hizbollahin välillä näyttää juuri nyt niin hauraalta, että Libanonin johto on presidenttiä ja pääministeriä myöten arvostellut Hizbollahia maan muuttamisesta takaisin sotanäyttämöksi. Syynä on se, ettei Hizbollah sopimuksen mukaisesti ole suostunut luovuttamaan aseitaan Libanonin armeijalle eikä alueella toimiville YK:n rauhanturvajoukoille.

Päinvastoin Hizbollahin ja sen liittolaisten on nähty perustaneen eri puolille eteläistä Libanonia uusia asemia, rakettien laukaisualustoja sekä asevarastoja, jopa tunneleita. Siksi Israel on tarkkaillut Libanonia ja viikko sitten se otti tähtäimeensä Hizbollahin sotilaskomentajan, joka sai surmansa pääkaupunkiin Beirutiin tehdyssä ilmaiskussa.

Israel on tarkkaillut myös Syyriaa, jonka maaperällä toimii maan viranomaisten lepsun valvonnan seurauksena useita edellisen hallinnon aikaisia aseellisia joukkoja, jotka toimivat Iranin ja nyt myös Turkin varjon alla. Israel on erityisesti pettynyt Syyrian vallankumouksen jälkeiseen uuteen johtajaan, presidentti Trumpin ylistämään Ahmed al-Sharaan, joka vielä muutama kuukausi sitten ilmaisi maansa tavoitteena olevan sovinto Israelin kanssa.

Turvattomuutta löytyy myös aivan israelilaisten kotiovilta, kun Hamas on siirtänyt osan aseellisesta toiminnastaan Jordanjoen länsirannalle, mistä lähimmät naapurit Israelin puolella löytyvät vain vajaan kilometrin eli rynnäkkökiväärin kantaman päässä.

Siellä ovat jännitystä lisänneet alueella olevien israelilaisten siirtokuntien kansallismieliset nuoret, jotka turvallisuusjoukkojen lähes estämättä ovat tehneet hävitysretkiä palestiinalaiskyliin. Viranomaiset olivat pitkään ummistaneet tästä silmänsä, kunnes pääministeri Netanjahu viime viikolla tuomitsi nuorten toiminnan terrorismina, jota tukahduttamaan lähetettiin laajennetuin valtuuksin olevia poliisivoimia.

Mutta israelilaiset kokivat myös jotain myönteistä, mistä uutisissa eniten näkyvyyttä sai Hamasin pitkästä ja julmasta panttivankeudesta runsas kuukausi sitten vapautuneiden sekä heidän omaistensa vierailu presidentti Trumpin kutsumina Valkoisessa talossa. Tilaisuus oli koskettava ja presidentti keskusteli lämminhenkisesti kaikkien vieraidensa kanssa. Kohokohtana oli Trumpin julistama näkemys, etteivät vieraat olleet vapautuneita vankeja vaan sankareita. Osalla heistä oli Israelin ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalaisuus. Tilaisuudessa myös muistutettiin kahden panttivangiksi otetun jäänteiden olevan yhä luovuttamatta.

Viime viikolla koettiin naapuruussuhteissa myös myönteinen kehityssuunta, kun akuutista vesipulasta kärsivä Jordania ehdotti aurinkoenergialla tuottamaansa sähkön vaihtamista Israelista juoksutettavaan veteen. Tämä ei kuitenkaan ollut uutta maiden suhteissa, vaan siinä palattiin Gazan sotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin maat jakoivat yhteisen energiasopimuksen Arabiemiraattien kanssa.

Mutta varsinainen uutispommi kuultiin tämän uutisjaksoni päätteeksi eilen, kun vallan väärinkäytöstä ja korruptiosta jo vuosia oikeutta käynyt pääministeri Netanjahu anoi armahdusta Israelin presidentiltä. Se avasi Israelissa kiivaan poliittisen väittelyn, mistä riittänee uutisoitavaa vielä viikoiksi eteenpäin.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar