Rony Smolar – Israel-uutisviikko 12.1.2026

Israel-uutisviikkojakson alkupäivinä hallitsi pääministeri Benjamin Netanjahun vierailu presidentti Donald Trumpin luona. Mutta heti perään maapalloa kuohutti Yhdysvaltain operaatio Venezuelassa ja kaiken tämän päälle uuden vuoden alkajaiseksi uutisjakso peri Lähi-idässä joukon pitkäikäisiä uutistapahtumia, jotka kuitenkin peittyivät ajankohtaisemmaksi muuttuneeseen Iranin sisäiseen kuohuntaan.

Aluksi israelilaisia kuitenkin kiinnosti Netanjahun käymät neuvottelut presidentti Trumpin luona Floridassa, koska matkatuomisena toivottiin yhteisiä näkemyksiä Lähi-idän monimuotoisiin kriiseihin. Näin osittain tapahtuikin, vaikka etukäteen oli tiedossa, että Trump halusi erityisesti kiirehtiä Gazan rauhanhankkeen etenemistä kakkosvaiheeseen. Myös se tiedettiin, ettei Netanjahu ollut siihen suostuvainen ennen kuin viimeisen israelilaisen panttivangin ruumis on palautettu.

Netanjahu oli lisäksi ilmoittanut, ettei Israel suostuisi vetämään joukkojaan Gazasta ennen kuin Hamas on luovuttanut aseensa perustettaville monikansallisille valvontajoukoille. Myös sitä joudutaan odottamaan, sillä Hamas on Israelin yllätykseksi viime aikoina kasvattanut joukkojaan ja nähty aseistavan niitä maanalaisiin varastoihin piilotetuilla aseilla. Siksi Gazassa on viime viikkoina käyty tulitaisteluja, joiden Israelin lehdistön mukaan ovat vaarassa johtaa uuteen yhteenottoon.

Gazan rauhansuunnitelman etenemisen tiellä on myös muita esteitä, kuten alueelle suunnitellun valvontajoukon kokoaminen, sillä Israel ei Trumpin harmiksi suostu Lähi-idän tapahtumiin kovasti pyrkivän Turkin osallistuvan niihin. Koska Trumpin ja Turkin johtajan suhteiden tiedetään hyvin lämpimiksi, Israelissa oltiin varauduttu Trumpin painostukseen, mutta ongelmaan löytyikin ratkaisu, kun Trump ehdotti Turkille osallistumista Jordaniasta ja Egyptistä johdettuun Gazan monikansalliseen huolto-operaatioiden valvontaan. Turkki ei kuitenkaan vielä ole tähän vastannut.

Netanjahun ja Trumpin virallisten neuvottelujen sekä yhdessä vietettyjen tapaamisten kerrottiin neljän päivän aikana sujuneen vihjailuista huolimatta kuitenkin hyvässä hengessä ja siten Netanjahu saattoi lehdistön edessä julistaa Trumpin Israelin parhaimmaksi ystäväksi.

Tapaamisen sinetöi myös uutinen, minkä mukaan Yhdysvallat oli luvannut Israelille 25:n F-15-hävittäjäkoneen hankintarahoituksen, mihin vuosikymmen lopulla kuuluu vielä 25:n koneen lisäoptio. Tällä Yhdysvallat halusi jatkossa varmistaa liittolaisensa ilmaherruuden Lähi-idässä.

Ongelmaksi kuitenkin jäi Nato-liittolaisen mutta Israeliin nykyään hyvin vihamielisesti suhtautuvan Turkin halukkuus hankkia amerikkalaisia F-35- hävittäjiä. Kauppa saattaisi kuitenkin kaatua, koska Israel pitää sitä uhkana turvallisuudelleen, minkä lisäksi Yhdysvallat edellyttää Turkin ensin luopuvan tämän vuosikymmenen alussa hankkimastaan venäläisvalmisteisesta S-400-ilmapuolustusjärjestelmästä.

Varmuuden vuoksi Netanjahun ja Trumpin tapaamisesta haluttiin medialle huomauttaa, ettei ”mitään painostusta ollut tapahtunut, vaan että media oli olemattomista erimielisyyksistä tehnyt otsikoita”. Tiedossa kuitenkin oli, ettei Trump ollut tyytyväinen Israelin politiikkaan palestiinalaisten asuttamalla Jordanjoen länsirannalla ja oli vaatinut Netanjahua levottomuuksien estämiseksi sitä muuttamaan.

Nimittäin amerikkalaishallinnon mielestä pelättävissä on, että tilanteen kärjistyminen tuolla epävakaalla alueella saattaisi pahimmillaan kaataa koko Gazan rauhansuunnitelman.

Netanjahun ja Trumpin tapaamisen jälkeen huomio kiinnittyi asiaa, mikä todennäköisesti jäi käsittelemättä, kun siitä ei tiedotettu. Nimittäin muutama viikko Netanjahun matkaa ennen ainakin Israelissa uutisoitiin Yhdysvaltojen vaatineen Israelia raivaamaan sekä poiskuljettamaan sodan seurauksena syntyneen rakennusjätteen Gazasta. Myös siitä syntyvät kustannukset tulisivat Israelin maksettaviksi. Varovaisten arvioiden mukaan tuon useita vuosia kestävän urakan kustannuksiksi on laskettu yli miljardi dollaria.

Tuo on kokoluokaltaan sekä kestoltaan sen suuruinen, ettei turvallisuushuoliensa kanssa kamppaileva Israel yksin kykenisi siitä selviytymään, vaan siihen tarvitaan alueen jälleenrakentamista rahoittavien maiden sekä muiden tahojen osallistumista.

Asia on nähty niin arkaluontoisena, ettei sen tässä Lähi-idän rauhan etsikkoaikana kovin helpolla uskota toteutuvan. Sen verran asia on käytännön tasolla kuitenkin edennyt, että Israel raivaa paraikaa Gazan eteläosassa sijaitsevan Rafahin kaupungin aluetta ja pyrkii amerikkalaiskannustimin korjaaman sen malliksi Gazan tulevalle jälleenrakentamiselle.

Netanjahun ja Trumpin yhteisenä huolen aiheena oli kuitenkin Iranissa vuodenvaihteessa kärjistynyt tilanne, kun lähes sadan miljoonan asukkaan kansa on maan talousvaikeuksista alkaneissa mielenilmaisuissa lähtenyt kaduille osoittamaan tyytymättömyyttään maan pappisjohtoista hallintoa vastaan. Vaikka turvajoukkojen kanssa käydyissä yhteenotoissa on viimeisimpien tietojen mukaan jopa satoja ihmistä saanut eri puolilla maata surmansa, eivätkä rajut mielenilmaisut ole ottaneet laantuakseen. Viranomaiset ovat lisäksi katkaisseet maan puhelin- ja internet yhteydet.

Yhdysvallat näkee viime päivien tapahtumat Lähi-idän yleistilannetta uhkaavina, jos kansan tyytymättömyys johtaisi ahtaalle joutuneen Iranin johdon päätökseen pelastaa asemansa viemällä huomion muualle, kuten esimerkiksi ohjushyökkäyksiin Israeliin.

Iranin korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein kuultiin perjantain rukoustilaisuudessa uhanneen Israelin lisäksi myös Yhdysvaltoja vastatoimilla, jos jompikumpi maa iskisi Iraniin. Huolestuneena tilanteen kehittymistä seuraava presidentti Trump on viime aikoina ilmoittanut muutamaan otteeseen harkitsevansa iranilaisten auttamista.

”Olemme lähtövalmiina rientämään apuun, jos Iranin johto ampuu kaduilla mieltään osoittavia tyytymättömiä kansalaisiaan”, hän totesi jo mielenilmaisujen alkupäivinä ja sen jälkeen tilanne Iranissa on vain pahentunut.

Jotain tuntuu olevan nyt tekeillä, kun ulkoministeri Marco Rubio viikonvaihteessa soitti pääministeri Netanjahulle, joka on toistanut, ettei Israel vallitsevassa tilanteessa uhkaa Irania eikä siten halua antaa selviytymiskamppailua käyvälle Iranin johdolle tekosyyn hyökätä. Israel on viime päivinä kuitenkin kohottanut puolustusvalmiuttaan, minkä lisäksi hallituksen turvallisuuskabinetti on toistuvasti ollut koolla.

Netanjahu oli pian Yhdysvalloista palattuaan soittanut myös Iranin liittolaiselle Venäjän presidentti Putinille vakuuttaakseen, ettei Israelilla ole aikeita käyttää Iranin epävakautta hyväkseen, vaikka Trumpin kerrottiin antaneen Netanjahulle vapaat kädet toimia. Netanjahu oli Putinin kautta kuitenkin varoittanut Iranin maksavan kalliisti, jos se hyökkäisi Israelia vastaan. Iranin johtaja torjui kuitenkin nopeasti Israelin uhkauksen.

Samalla kun vuonna 1979 syrjäytetyn Iranin entisen hallitsijan eli shaahin maanpaossa elävä poika Mohammed Reza Pahlavi on yhä näkyvämmin asettunut kannustamaan mielenosoittajia, ovat Iranin oppositiolähteet kertoneet ajatollah Khomeneilla olevan pakosuunnitelma Moskovaan.

Mielenosoittajia on kannustanut myös Israelin radion Iraniin suuntaamat farsinkieliset lähetykset, joissa toistuvasti on muistutettu maan aseman Lähi-idässä viime aikoina ratkaisevasti heikentyneen. Siitä kertovat mm viime kesänä Israelin kanssa käydyssä lyhyestä sodasta koituneet mittavat tappiot ja tuhot, minkä lisäksi Iranin liittolaisjoukot Hamas, Hizbollah sekä Jemenin Huthit joutuivat altavastaajiksi yhteenotoissa Israelin kanssa.

Myös vallan vaihtuminen toissa vuonna entisessä liittolaismaassa Syyriassa oli Iranille kova takaisku, mikä omiaan heikensi sen strategista asemaa Lähi-idässä. Takaiskuna voi pitää myös Iranin kanssa läheisissä suhteissa olleen Venezuelan presidentin Nicolas Maduron äskeistä sieppausta Yhdysvaltoihin.

Mutta Israel on ollut aktiivinen myös muualla, mikä näkyi juuri ennen vuodenvaihdetta, kun se ensimmäisenä valtiona maailmassa tunnusti Afrikan sarvessa sijaitsevan kuuden miljoonan asukkaan Somalimaan tasavallan.

Huomio johtui siitä, ettei mikään muu maa ollut suostunut tunnustamaan tätä Somaliasta irtautunutta ja vuonna 1991 itsenäistynyttä valtiota. Somalimaalla on kuitenkin itsenäisen valtion tunnusmerkit, kuten oma hallinto, oikeuslaitos, armeija sekä rahayksikkö.

Israelin diplomaattinen ele tuomittiin eri puolilla Lähi-itää ja Afrikkaa, koska uusien suhteiden katsotaan tuovan sille merkittävää strategista etua mm Suezin kanavaan johtavan laivaväylän varrella sekä Intian valtameren ja Adeninlahden läheisyydessä.

Israelin ja Somalimaan suhteet ovat nopeasti edenneet, kun Israelin ulkoministeri Gideon Saar valtuuskuntineen kävi viime viikolla vierailulla. Harvinaiset vieraat saivat innostuneen vastaanoton ja uutiskuvissa näkyi Israelin lippuja kaduilla heiluttaneita iloisia ihmisiä, jotka Israelin televisiolle totesivat odottavansa paljon uusilta suhteilta.

Vieraat tapasivat myös maan presidentin Mohammed Abdullahin, jolla 90-luvulla Vantaalla asuneena pakolaisena on Suomen kaksoiskansalaisuus.

Myös pääministeri Netanjahu soitti tervehdyksensä presidentti Abdullahille ja kutsui tämän vierailulle Isaeliin.

Israel ja Somalimaan ovat sopineet suurlähettiläiden nimittämisestä sekä suurlähetystöjen avaamisesta molemmissa maissa. Israelin uskotaan jatkossa antavan uudelle kumppanilleen eri aloilla asiantuntija-apua, kuten maataloudessa sekä kastelutekniikassa.

Pitkä ja kansaa raskaasti kuluttanut sotiminen näkyy Israelissa juuri julkaistuissa vuotuisissa väestöä koskevissa tilastoissa, joissa tiedot eivät näyttäydy kovin mairittelevilta.

Kuluneen vuoden loppupuoliskolla 10 miljoonan asukkaan rajan ylittäneen Israelin väestönkasvu oli viime vuonna maan itsenäisyysajan alhaisimpia. Vuodesta 1950 lähtien vuotuinen väestönkasvu on kahta poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut päälle puoltoista prosenttia, mutta nyt se jää alle prosentin.

Taustalla on ikääntyvässä väestössä tapahtunut kuolleisuuden kohoaminen, hedelmällisyysluvun lasku sekä maahanmuuttoa suurempi maasta poismuutto. Pitkäaikaista laskusuhdannetta väestönkasvussa on asiantuntijoiden mielestä vaikeata ennakoida, mutta menneiden vuosien tasoille ei uskota lähivuosina enää päästävän.

Erityisesti maastamuutto on viime vuosina ollut poikkeuksellisen korkea, viime vuonna sodan takia 70.000:n jättäessä Israelin, kun korkeasti koulutetut ja kielitaitoiset ovat hakeutuneet muualle, erityisesti Pohjois-Amerikkaan. Samanaikaisesti maahan muutti 25.000 uutta asukasta ja 20.000 ulkomaille muuttanutta israelilaista palasi takaisin.

Alavireisten numeroiden taustalta löytyy myös mm maan poliittinen ja eripurainen ilmapiiri sekä yli kaksi vuotta jatkuneesta sodasta johtunut yhteiskunnan jännitys. Myös arjen epävarmuus sekä pitkän rintamalla olon fyysiset ja henkiset koettelemukset on todettu rasittaneen erityisesti alle 40-vuotiaita miehiä.

Näillä kokemuksilla on ollut niin suuri vaikutus israelilaisten henkiseen tilaan, että marraskuussa tehdyssä otannassa kolmasosa sanoi tarvitsevansa mielenterveysongelmiinsa ammatillista apua.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikkojakso.

Rony Smolar