Rony Smolar – Israel-uutisviikko 17.11.2025

Israel-uutisviikkojakso tällä kertaa kertoo Gazan sodanjälkeisen arkitodellisuuden vaiheittaisesta asettumisesta Israelin arkeen sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump rauhansuunnitelmansa vanavedessä kuukausi sitten julisti uuden aikakauden Lähi-idässä alkavaksi.

Rauhantilaa toivovien israelilaisten korvissa tuo kuulosti lupaavalta varsinkin, kun Trumpin hallinnon ulkopolitiikkaa johtavat diplomaatit yksi toisensa perään olivat käyneet viitoittamassa polkua kohti laajempaa rauhantilaa. Tavoitteena on aluksi ollut Gazan sodan päättäminen, israelilaisten panttivankien vapauttaminen sekä uuden hallinnon tieltä tapahtuva Hamasin terroristijärjestön riisuminen aseista.

Nuo ovat kuitenkin edelleen vaiheessa, sillä monikansallisia rauhanturvajoukkoja odotellessa Israel pitää yhä oman turvallisuutensa takia joukkoja osassa Gazaa, mikä on johtanut ajoittaisiin yhteenottoihin. Hamas ei aseleposopimuksen mukaisesti liioin ole luovuttanut kaikkia Israelista sieppaamiensa ruumiita.

Tilanteen rauhoittamiseen paljon panostanut Yhdysvallat onkin huolestunut aseleposopimuksen nykytilasta, kun osapuolet näyttävät kaivautuneen poteroihinsa ja siten Trumpin suunnitelma on vaarassa kaatua. Myös monissa rauhansuunnitelmaan sitoutuneissa kumppanuusmaissa on jo epäilty sopimuksen toteutumista.

Viimeaikaisia uutisia on kuitenkin hallinnut Gazan eteläosassa Rafahin rajakaupungin alla olevaan tunneliverkostoon loukkuun jääneen arviolta kahdensadan Hamasin taistelijan kohtalo, kun Israel ja Yhdysvallat ovat asiasta olleet erimielisiä.

Aluetta yhä hallitsevat israelilaisjoukot ja erityisesti pääministeri Benjamin Netanjahu ovat vaatineet vihollistaistelijoiden ehdotonta antautumista, kun taas Yhdysvallat sallisi heidän aseensa laskeneina poistua turvallisesti Gazasta. Israel ei myöskään niele Trumpin varoitusta loukussa olevien surmaamisesta, vaikka juuri Hamas oli käyttäytynyt samoin tunneliverkostossa pitämiään israelilaisia panttivankeja kohtaan.

Koska amerikkalaisnäkemyksen mukaan käsillä on nyt rauhansuunnitelman pitävyyden kannalta ennakkotapaus, Trump lisäsi Israeliin kohdistunutta painostusta lähettämällä vävynsä Jared Kushnerin viime viikolla Israeliin tavoitteena 20-kohtaisen rauhansuunnitelman pelastaminen.

Ratkaisuksi tuli, etteivät loukkuun jääneet antautuisi israelilaisjoukoille, vaan että heille turvattaisiin poispääsy Gazasta, mihin Yhdysvallat sitoutuisi. Mutta ongelma ei ratkennut, kun mikään valtio ei tähän mennessä ole suostunut ottamaan vastaan Hamasin taistelijoita.

Amerikkalaisten sopimusneuvottelijoiden Kushnerin ja hänen seurakseen tulleen erityislähettilään Steve Witkoffin pöydälle jäi myös toinen ongelma, kun aseleposopimuksen seuraavasta vaiheesta eli monikansallisten rauhanturvajoukkojen perustamisesta ei olla päästy sopimukseen. Esteenä on ollut karu todellisuus, kun Trumpin rauhansuunnitelmaan sitoutuneet muslimivaltiot eivät ole suostuneet osallistumaan Hamasia aseista riisuviin joukkoihin.

Esteitä löytyy myös siitä, ettei Israel turvallisuushuoliinsa vedoten suostu Hamasiin myötämielisesti suhtautuvien Turkin ja Qatarin joukkojen asettumisen Gazan rajoille. Myös Persianlahdella sijaitseva Arabiemiraatit ilmoitti, ettei se aikoisi osallistua kansainvälisiin joukkoihin peläten radikaalin islamilaisjärjestön Muslimiveljeskunnan vaikutuksen leviävän Turkin ja Qatarin myötävaikutuksella Lähi-idässä.

Yhdysvallat oli suunnitellut monikansallisten vakauttamisjoukkojen selkärangaksi juuri Egyptiä, Turkkia sekä Qataria, mikä viime viikolla oli esillä myös Washingtonissa, missä Lähi-itää käsiteltiin arabinäkökulmasta, kun presidentti Trump isännöi jihadistisesta ISIS:n taistelijasta vajaa vuosi sitten Syyrian presidentiksi noussutta Ahmed al-Sharaa.

Tapaaminen oli historiallinen, sillä al-Sharaa oli ensimmäinen Valkoisessa talossa vieraillut syyrialaisjohtaja maan itsenäistyttyä Ranskan vallasta vuonna 1946.

Uutiskuvissa Trump osoitti tulevansa vieraansa kanssa hyvin toimeen tarjoten tälle erityistä ystävällisyyttä sekä ilmoittamalla Yhdysvaltojen keskeyttävän aluksi puoleksi vuodeksi Syyriaa vastaan asetetut kovimmat pakotteet. Muita pakotteita Trump oli poistanut keväällä sen jälkeen, kun hän oli tavannut syyrialaispresidentin Saudi-Arabiassa.

Osaan Al-Sharaan ja Trumpin tapaamiseen kutsuttiin myös Turkin ulkoministeri, mitä Israelissa ei katsottu hyvällä, kun keskusteluista ilmeni, ettei Turkin vaikutusvaltaan joutunut vallankumouksen jälkeinen heikko Syyria sittenkään ole ollut valmis edistämään suhteitaan Israelin kanssa.

Tosin, syyrialaispresidentti oli aiemmin kertonut maansa pitävän keskusteluyhteyttä vihollisena nähdyn Israelin kanssa siitä huolimatta, että asemaansa Lähi-idässä etsivä uusi Syyria on yhä enemmän joutunut Turkin ohjaukseen. Jopa maiden sotilaiden on kerrottu harjoitelleen yhdessä.

Israelissa on havahduttu Trumpin välillä Israelin turvallisuushuolia väistävästä asenteesta, mihin lehdistössä on otettu kipakasti kantaa. ”Amerikkalaiset eivät taida tuntea Lähi-idän tapahtumien dynamiikkaa” päätteli israelilaismedia, kun se selosti tuota terroristitaustaisen Syyrian presidentin viime viikkoista lämminhenkistä vierailua Valkoisessa talossa.

Israel seuraa nyt huolestuneena Lähi-idässä asemaansa vahvistavan Turkin hegemonian kasvua samalla, kun maiden suhteet ovat vajonneet huolestuttavan alhaiselle tasolle. Israelin huolta lisää myös se, että Trump näkee Turkin itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoanin ystävänään, vaikka tämä julkisesti on verrannut pääministeri Netanjahua Hitleriksi.

Israel odottaakin nyt Yhdysvaltojen väliintuloa ratkomaan Syyrian ja Turkin liittosuhteesta johtuvia turvallisuusongelmia Lähi-idässä.

Israelin lehdistön mukaan pelättävissä kuitenkin on, että Trump painostaisi Israelia vetämään joukkonsa rajan Syyrian puolella sijaitsevalta 2.800 metriä korkealta Hermonvuoren huipulta, minkä Israel omaksi turvakseen Syyrian sisällissodan alkuvaiheessa valloitti. Hermonin hallinta on Israelille strategisesti tärkeä etu, koska sieltä on laajat näkymät niin Syyriaan kuin myös Libanoniin.

Erityisesti Libanon on nyt Israelin tarkkailun kohteensa, kun Iranin tukemien Hizbollahin joukkojen on nähty kaivautuvan uudelleen Libanonin eteläosiin Israelin pohjoisrajan tuntumaan. Sen seurauksena Israelin ilmavoimat ja droonit ovat viime viikkoina iskeneet Hizbollahin kohteisiin, mikä on lisännyt alueella jännitystä ja on vain ajan kysymys, milloin Hizbollah aloittaa uudestaan rakettihyökkäyksensä Israelin pohjoisosiin.

Yhdysvaltojen avulla vuosi sitten aikaansaatu tulitauko Israelin ja Libanonin välillä on nyt vaarassa kaatua, koska Libanonin heikko armeija ei sopimuksen mukaisesti ole kyennyt riisumaan Hizbollahin joukot aseista, joita Iran salakuljettaa maahan.

Seuraava koettelemus Israelille odottaa huomenna tiistaina, kun Saudi-Arabiaa johtava kruununprinssi Mohammed bin Salman vierailee Valkoisessa talossa. Vaikka keskustelujen pääaiheen uskotaan liittyvän Lähi-idän yleistilanteeseen sekä maiden keskinäiseen puolustusliiton mukanaan tuomiin F-35-hävittäjäkauppoihin, Israel toivoo Yhdysvaltojen edistävän Saudi-Arabian liittymistä kanssaan niinkutsuttuun Abraham-sopimukseen.

Saudi-Arabia on kuitenkin ilmoittanut, ettei se suostu normalisoimaan Israel-suhdettaan ilman Palestiinan kysymyksessä syntyvää kahden valtion ratkaisua. Tuleva tapaaminen Valkoisessa talossa onkin nyt aiheuttanut Israelissa huolta, koska arvaamattoman Trumpin pelätään jatkossa painostavan Israelia joustavuuteen palestiinalaiskysymyksessä.

Israelin huoleksi tullee myös tuo hävittäjäkauppa, joka toteutuessaan veisi Israelilta ilmaherruuden Lähi-idässä.

Painostamisesta sekä Israelin sisäisiin asioihin puuttumisesta on viime aikoina saatu esimakua, kun Gazan tilanteen hitaasta edistymisestä kärsimättömäksi muuttunut presidentti Trump ei aina ole kuunnellut liittolaistaan. Hänen tietonsa perustuvat lähinnä Israelin eteläosaan perustetusta Yhdysvaltojen aselepoa tarkkailevan yhteystoimiston raporteista, mikä on kiristänyt Trumpin hallinnon äänenpinoja suhteessa Israelin viranomaisiin. Kuitenkin suurimman uhan aselevon rikkoontumiselle muodostaa Hamas, jonka on nähty kokoavan joukkojaan uudelleen.

”Israel ei ole Yhdysvaltojen alainen ”banaanivaltio”, vaan oikeusvaltio, jota lait säätelevät”, näkyi viime viikolla median otsikoissa, kun Trump oli lähettänyt virkaveljelleen presidentti Isaac Herzogille kirjallisen vetoomuksen vuosia jatkuneeseen korruptio-oikeudenkäyntiin juuttuneen pääministeri Netanjahun armahtamiseksi.

Vetoomus ei ollut Trumpilta ensimmäinen, vaan vieraillessaan viime kuussa Israelissa hän puheessaan parlamentin Knessetin edessä esitti kansanedustajien sekä arvovieraiden yllätykseksi samaisen armahdusvetoomuksen.

Kuten silloin, niin myös tämä Trumpin kirje aiheutti Israelissa kiusallista julkisuutta, vaikkei sen uskota pelastavan Netanjahua oikeudenkäynnin jatkumiselta. Netanjahu on ilmoittanut, ettei aio anoa armahdusta, jos ehtona olisi syyllisyyden tunnustaminen.

Kaiken edellä kerrottujen tapahtumien lisäksi, myös myönteistä ehti uutisjakson kuluessa tapahtua. Nimittäin Hamas kykeni Israelin sotilastiedustelun avulla paikantamaan Gazassa kesällä 2014 käydyssä yhteenotossa kaatuneen nuoren israelilaisen luutnantin Hadar Goldinin ruumiin jäänteet maanalaisessa tunnelissa. Israelissa ne tunnistettiin kuuluvan pitkään kateissa olleelle mutta kaatuneeksi tiedetylle sotilaalle, joka tuota hetkeä pitkään odottaneiden omaisten sekä armeijan ylimmän johdon läsnä ollessa viime viikolla haudattiin sotilaallisin menoin Israelin multaan.

Huomiota herätti pääministeri Netanjahun poissaolo hautajaisista, johon osallistui toistakymmentä tuhatta israelilaista. Mutta se selittyi häneen kohdistuneesta arvostelusta, kun viranomaiset eivät vuosiin olleet panostaneet Hadar Goldinin ruumiin löytämiseen. Katkeruus kävi ilmi myös hautajaisissa pidetyistä omaisten puheista.

Vielä yli kaksi vuotta sitten syttyneen sodan jälkeen Hamasin hallussa on vielä kolmen vankeudessa kuolleen ruumiit. Turvallisuustilanteen helpottumisesta Gazassa sekä myös Libanonin rajalla kertoo se, että Israel on viime päivinä alkanut kotiuttaa kymmeniä tuhansia reservin sotilaitaan.

Myös toinen iloa tuonut uutinen tavoitti uutisjakson aikana Israelin, kun Keski-Aasiassa sijaitsevan muslimivaltion Kazakstanin presidentti ilmoitti maansa liittymisestä Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella perustamaan Abraham-sopimukseen.

Neljän muslimimaan Arabiemiraattien, Bahrainin, Marokon ja Sudanin aiemmasta liittymisestä poiketen, lähentymistä Yhdysvaltoihin pyrkivän Kazakstanin ilmoitus ei ollut kovinkaan dramaattinen, koska sillä ja Israelilla on jo vuonna 1992 solmitut diplomaattisuhteet.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar