Rony Smolar – Israel-uutisviikko 23.2.2026

Israel-uutisviikkojakso ei kaikilta osin sujunut Israelin toiveiden mukaisesti varsinkin, kun lähin liittolainen Yhdysvallat näytti tyytyneen Iranin ajanpeluuseen vastauksessaan Omanin johdolla käytävissä epäsuorissa neuvotteluissa. Juuri tätä pääministeri Benjamin Netanjahu oli toissaviikkoisen pikavierailunsa yhteydessä Valkoisessa talossa isännälleen presidentti Donald Trumpille painottanut.

Nimittäin lähihistoria on opettanut Iranin kanssa käytävien neuvottelujen johtavan vain loputtomana jatkuvaan ping-pong-peliin, missä se lopulta haluaa näyttäytyä voittajana.

Tässä onnistuessaan Iran saattaisi jopa nakertaa presidentti Trumpin vaikutusvaltaa, jos hänen nähtäisiin empivän tammikuun levottomuuksissa iranilaisille antamaansa lupausta tulla heidän avukseen. Se saisi maata johtavan shiialaispapiston lopulta näyttäytymään voittajana. Tämän takia Trump ehti viime päivinä muistuttaa Irania viimeisimmissä neuvotteluissa annetun vastausajan lähestyvän loppuaan, kunnes eilisiltana uudet neuvottelut sovittiin tämän viikon torstaiksi.

Se todennäköisesti lykkäisi Yhdysvaltojen jopa lähipäiviksi veikattua iskua, kun siihen mennessä olisivat jättikokoiset amerikkalaiset lentotukialukset Abraham Lincoln sekä maailman suurimmaksi kuvattu Gerald Ford sotakalustoineen ja miehistöineen asettuneet Lähi-idässä iskuetäisyydelle. Gerald Fordin kerrottiin tällä viikolla saapuvan Välimerelle Israelin rannikon tuntumaan.

Viime päivinä on myös uutisoitu Lähi-idässä sijaitsevien amerikkalaisten lentotukikohtien vahvistamisesta yli viidenkymmenellä hävittäjä- ja pommikoneella. Lisäksi Yhdysvalloilla on Lähi-idän eri maissa kahdeksan pysyvää tukikohtaa, joissa ennestään on sotakalustoa ja jopa 40.000 miestä.

Silmukan nyt kiristyessä Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi pyrki puolustamaan rauhanomaista ratkaisua arvioimalla edellisten neuvottelujen päättyneen keskeisissä kysymyksissä yhteisymmärrykseen. Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance tulkitsi neuvottelutilannetta kuitenkin siten, ettei Iran suostunut hyväksymään Trumpin neuvotteluille asettamaa vähimmäisvaatimusta eli maan ydinohjelman täydellistä alasajoa sekä salassa ydinpommikelpoiseksi rikastamansa uraanin luovuttamista Kansainväliselle Atomienergiajärjestölle. Presidentti Trump onkin toistanut, ettei Lähi-itä rauhoittuisi, jos Iranilla olisi ydinase.

Vaikka Yhdysvaltain voimannäytön pitäisi toimia painostuskeinona Irania vastaan, on maan ylin johtaja siitä huolimatta pilkannut presidentti Trumpia sekä uhannut maansa vastaavan täysimittaisella voimalla, jos Yhdysvallat iskisi. Rauhanomaisesta ratkaisusta ei kerro sekään, että Iran on Persianlahdella juuri käynyt sotaharjoituksia Venäjän kanssa ja sulkenut välillä öljynkuljetusten kannalta tärkeän Hormusin salmen Persianlahden suulla.

Kaikesta päätellen tilanne näyttää kehittyvän sodaksi, sillä Yhdysvallat ei muuten keskittäisi Iranin tuntumaan nyt nähdyn lailla sotavoimaa. Lisäksi Iranin yllä otetut satelliittikuvat näyttävät hyökkäyskohteina olevien ydinlaitosten saaneen suojakseen paksun betonikuoren ja niiden läheisyydessä olevaa ilmapuolustusta on lisätty.

Israel on tässä kaikessa sivustakatsojana, mutta maan puolustus- ja hyökkäysvalmiudet ovat pian kaksi kuukautta olleet äärimmilleen viritettyinä. Samanaikaisesti pohdintoja on aiheuttanut presidentti Trumpin tammikuussa iranilaisille antama lupaus tulla pian heidän avukseen, mikä Israelissa viime viikkoina on nähty jahkailuna. Toisaalta viivyttelyn on toivottu olevan taitava strateginen peliliike, kun massiivisen amerikkalaisen sotakaluston keskittymistä Lähi-itään on odotettu. Iranille aiemmin annettu kahden viikon vastausaika Yhdysvaltojen ehtoihin sopisi hyvin tuohon strategiaan.

Mutta tälle viikolle aikaistetut neuvottelut kertovat Iranilta odotettavasta vastauksesta ainakin osaan Yhdysvaltain vaatimuksille, sillä Lähi-idässä oli jo ehtinyt liikkua useita päivämääriä sodan aloittamisesta. Nyt ne jäävät arvailuiksi johtuen Iranin ajanpeluusta.

Israelissa ei Iraniin haluta luottaa ja siksi neuvotteluratkaisuun ollaan hyvin pessimistisiä. Israel ei muutenkaan anna paljon arvoa neuvotteluille Iranin kanssa, koske se tuntee maan tavan neuvotella, minkä lisäksi se on taipuvainen kiertämään aikaansaadut sopimukset, kuten vuonna 2015 syntyneen kansainvälisen ydinvalvontasopimuksen rikkominen on osoittanut.

Siksi pääministeri Netanjahu on Iranin koko Lähi-idälle aiheuttaman uhan poistamiseksi suorastaan usuttanut Yhdysvaltoja hyökkäämään. Myös Israelin lehdistö on viime päivinä eri näkökulmista käsitellyt sodan mahdollisuutta ja pohdiskellut tulisiko hyökkäyksen aloittaa Israel, mihin Yhdysvallat Lähi-idässä olevalla voimallaan sitten liittyisi.

Olihan Trump jo tammikuun tapaamisessa Netanjahulle todennut, että Israelilla olisi vallitsevassa tilanteessa vapaat kädet toimia itsepuolustukseksi. Näinhän tapahtui viime kesänä Israelin aloitettua iskut Iraniin, joihin Yhdysvallat sitten raskailla pommikoneillaan liittyi ja mikä 12:ssa päivässä päätti sodan.

Tällä kertaa Yhdysvallat valmistautuu vakavampaan, jopa viikkoja kestävään sotimiseen ja ehkä Israelia ei siihen tarvita, ellei Iran ja sen liittolaiset päättäisi kostaa ja vetää Israel mukaan, mikä johtaisi sodan laajenemiseen. Iranin vallankumouskaarti on jo ehtinyt varoittaa, että se saattaisi kohdistaa kostoiskuja Yhdysvaltain sotilastukikohtiin muualla Lähi-idässä.

Israel on omalta osaltaan nostanut ns:sti ”kissan pöydälle” ja perään kuuluttanut neuvotteluille asetettuja kaikkia tavoitteita, siis pelkästään Iranin ydinohjelman alasajo ei riitä, vaan myös maan ballististen ohjusten rajoittamista sekä aseellisen tuen lopettamista Iranin liittolaisille Hamasille, Hizbollahille ja Jemenin hutheille tulisi vaatia. Yhdysvaltain tähtäimessä tulisi olla myös iranilaisia lähes puoli vuosisataa alistaneen pappishallinnon vaihtaminen.

Israel on omaa turvallisuuttaan uhkavasta tilanteesta johtuen varuillaan ja siksi suhtautuu Iraniin vihamielisen jyrkästi, mikä on seurausta atomiasetta tavoittelevan maan kiihkomielisen johdon vuosikymmeniä toistamasta uhkauksesta ”hävittää juutalaisvaltio maailmankartalta”. Sitä Iran on osaksi pyrkinyt toteuttamaan aseistamalla Lähi-idän terroristijoukkoja, jotka usealla eri rintamalla käyvät sotaa Israelia vastaan.

Mutta uuden sodan syttyminen Lähi-idässä on ristiriidassa alueen rauhoittamista paraikaa tavoittelevan Trumpin politiikan kanssa, kun vasta hiljentyneen Gazan sodan jälkeisen tulitauon vakuudeksi perustettu ja eri valtioiden johtajista koostuva rauhanneuvosto viime torstaina Trumpin johdolla Washingtonissa kokoontui.

Vaikka Trump oli erikseen toivonut Netanjahua paikalle, ei se Lähi-idän jännittyneessä tilanteessa kuitenkaan käynyt. Hänen sijaansa sinne lähti ulkoministeri Gideon Sa´ar pian sen jälkeen, kun hän oli tavannut Israelissa vierailulla olleen kollegansa Elina Valtosen Jerusalemissa. Siellä Valtonen teki tervehdyskäynnin myös presidentti Isaac Herzogin luo.

Israelissa ollaan noihin Gazan rauhatilan järjestelyihin suhtauduttu kriittisesti, koska niiden nähdään Israelin turvallisuusnäkökulmia huomioonottamatta etenevän liian nopeasti. Siksi siirtymistä Hamasin kanssa sopimuksen kakkosvaiheeseen on pidetty ennenaikaisena ja jopa terroristijärjestöä palkitsevana. Lisäksi on epäilty Gazaan asettuvien, pääasiassa muslimimaista koostuvien ja Indonesian johtamien monikansallisten joukkojen kykyä riisua Hamas aseista. Siksi sodassa vahingoittunutta Gazan vastaista raja-aluetta ei Israelin puolella olla vielä päästy uudelleen rakentamaan.

Mutta israelilaisten tyytymättömyys kaksiviikkoisen uutisjakson kuluessa saavutti yllättävältä taholta huippunsa pian sen jälkeen, kun Netanjahu oli Trumpin luota lähtenyt kotimatkalle. Nimittäin liittolaismaan valtionjohtajalta ei milloinkaan aiemmin oltu kuultu sellaista puhetyyliä eikä Israelin sisäisiin asioihin puuttumista.

Nimittäin lehdistön edessä presidentti Trump antoi niin sanotusti ”palaa”, kun hän ripitti Israelin itsenäistä oikeusjärjestelmää sekä poikkeuksellisen kärkevin sanoin myös maan presidenttiä Isaac Herzogia.

Taustalla oli Netanjahun vierailun aikana todennäköisesti esillä ollut Trumpin viime syksynä Israelissa esittämä ehdotus ja sitä seurannut kirjallinen anomus armahtaa korruptiosyytteistä oikeutta käyvän ystävänsä Netanjahun. Vaikka Trumpin esitys tuolloin tuli yllätyksenä, vastaanotettiin se kuitenkin asiallisesti.

Israelilaisten sekä maan oikeusoppineiden keskuudessa sitä pidettiin kuitenkin ulkopuolisena puuttumisena vieraan valtion itsenäiseen oikeuslaitokseen.

Nimittäin armahduksen voi Israelissa myöntää vain presidentti, mutta niin kauan, kuin Netanjahua ei ole tuomittu eikä hän ole myöntänyt syytteitä, armahtaminen ei ole ollut mahdollista. Lopullista kantaa ei vielä ole.

Tämä oli ilmeisesti nyt jäänyt Trumpia kaivelemaan ja asia oli Netanjahun vierailun yhteydessä palautunut hänen mieleensä. Israelilaiset eivät tahtoneet uskoa kuulemaansa, kun Trump kameroiden edessä lähes raivoten julisti, että presidentti Herzogin tulisi hävetä, ettei vielä ollut armahtanut Netanjahua. ”Hän ei arvovaltansa menettämisen pelossa ilmeisestikään halua sitä tehdä” arveli Trump liittolaismaan kollegastaan. Israelilaisten korvissa tuo kuulosti loukkaukselta.

Mielipidetiedustelut osoittavat, että selvä enemmistö israelilaisista ei soisi Netanjahulle armahdusta eikä Trumpin puuttumista asiaan nähdä lainkaan edistävän asiaa.

Korruptiosta puheenolleen, Israelin asema vastikään julkaistussa kansainvälisessä korruptioindeksissä, missä Suomi on Tanskan jälkeen toisena, ei ole Israelille mairitteleva, kun 182:n maan joukossa sen sijaluku on laskenut kahdella olleen nyt 35. Syynä uskotaan olevan demokratian arvojen heikkenemisen, kun politiikka on viime vuosina pyrkinyt oikeusjärjestelmän reviirille.

Ja lopuksi: Viime torstai-iltana alkanut muslimien paastokuukausi Ramadan alkoi rauhallisissa merkeissä ja mm pyhän ensimmäinen perjantain hartaustilaisuus Jerusalemin Temppelinvuorella sujui 50.000 rukoilijan läsnä ollessa välikohtauksitta.

Ramadanin toivotaan rauhoittavan myös Israelin arabiväestössä vakavasti lisääntynyttä ja raaistunutta väkivaltaista rikollisuutta, mikä viime vuosina huolestuttavasti on nähty jopa vaarantavan maan koko väestöä.

Uutiset ovat alkaneen vuoden lähes jokaisena päivänä kertoneet veritöistä, kuten puukotuksista ja ampumistapauksista, jopa useasta saman vuorokauden aikana.

Tähän aamuun mennessä 53 arabi- ja beduiinivähemmistöön kuuluvaa on surmattu pääasiassa asuinalueillaan Israelin pohjois- ja eteläosissa. Enimmät veriteot ovat tapahtuneet ampumalla jopa keskellä kirkasta päivää ja perheenjäsenten silmien edessä. Uhreja ovat pääasiassa olleet miehet, mutta verikoston ollessa kyseessä myös naisia ja nuoria on surmattu.

Kyseessä on pääasiassa ollut kilpailevien rikollisliigojen, huumekauppiaiden sekä sukujen välienselvittelyistä. Viranomaisten huolta on lisännyt laittomien käsiaseiden käyttö, mutta veriteoissa on käytetty myös armeijalta varastettuja rynnäkkökiväärejä.

Alkaneen vuoden lisääntyneet veriteot uhkaavat viime vuoden tilastoa, jolloin surmattuja oli 252, mikä sekin oli 30 uhria edellisvuotta enemmän.

Poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tehottomuus estää tämä tappamisen kierre tai edes tekijöiden kiinnisaamista on pysähtynyt resurssien puutteeseen ja siksi pelättävissä on, että rikollisliigat ottavat pian arabitaajamien kadut hallintaansa.

Israelin arabijohtajien vedottua hallitukseen pääministeri Netanjahu valtuutti viranomaiset tarttumaan kovalla kädellä tähän koko maata uhkaavaan rikollisuuteen.

Toivotaan Israelista jatkossa vain hyviä uutisia!

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikkojakso.

Rony Smolar