Rony Smolar – Israel-uutisviikko 26.1.2026

Israel-uutisviikkojakso osoittautui kaksijakoiseksi ja samalla odottavan sekavaksi, kun ilmassa roikkui niin Yhdysvaltojen uhkaus puuttua sotilaallisesti Iranin sisätilanteeseen kuin presidentti Donald Trumpin ilmoitus sodanjälkeiseen Gazaan perustettavasta väliaikaishallinnosta. Kumpikin uutisaihe kietoutui Trumpin vaihtelevan mielenmaiseman ympärille, mikä lupaili Lähi-idästä myös jatkossa tapahtumarikkaita uutisviikkoja.

Erityisesti Israelissa ehti herättää närää se, että kummassakin edellä mainitussa uutisaiheessa Trumpin hallinto ohitti Israelin mielipiteen, mikä maan lehdistössä herätti kysymyksen, oliko käsillä nyt vakava diplomaattinen kriisi liittolaisten kesken. Ensiksi Trump perui yllättäen kolme viikkoa sitten Iraniin suunnittelemansa hyökkäyksen siitä huolimatta, että hän iranilaisille mielenosoittajille oli julistanut ”avun olevan jo matkalla”, mikä yleisesti ymmärrettiin välittömänä sotilaallisena iskuna.

Hyökkäyksen lykkääminen yllätti iranilaisten mielenosoittajien lisäksi myös Israelin, joka oli toivonut 47 vuotta jatkuneen vihollishallinnon kaatuvan ja siten korjaavan Israelin pahimman turvallisuushuolen Lähi-idässä. Israel oli Yhdysvaltojen hyökkäyksen varjossa sekä Iranin koston varalta kohottanut omaa valmiuttaan ja saattanut kotirintamansa yhä vallitsevaan valmiustilaan.

Israel lähetti pikaisesti myös tiedustelupäällikkönsä Washingtoniin selvittämään tulevia siirtoja, minkä lisäksi yhteydet tiivistyivät Tel Avivissa sijaitsevan armeijan pääesikunnan ja Yhdysvaltain Lähi-idän asevoimien sotatoimialueen esikunnan välillä. Ja tuoreena tietona kerrottiin amerikkalaisen kenraalin sekä suoraan Moskovasta saapuneiden amerikkalaisten neuvottelijoiden Wittkofin ja Kushnerin käyneen viikonvaihteessa Israelin poliittisen johdon kanssa neuvotteluja.

Israelin ja Yhdysvaltojen välillä ei käsillä olevassa tilanteessa kuitenkaan ole operatiivista yhteistyötä, mutta lehdistö tiesi kertoa Israelin saavan Yhdysvalloilta etukäteistiedon hyökkäyksen mahdollisesta alkamisesta.

Viikkoja kestänyt odotusaika ehti saada hämilleen niin Israelin poliittisen johdon kuin koko kansan, kun Trumpilta kuului hyökkäysaikeista välillä hapuilevia lausuntoja, kuten hänen kannustavat viestinsä iranilaisille jatkaa hallituksen vastaisia toimia myös salassa maanalaisesti.

Israelissa kuitenkin uskottiin lykkäyksen olleen taktinen päätös, jotta Yhdysvallat ehtisi siirtää Lähi-itään lisää tulivoimaa, kuten näyttää nyt tapahtuvan, kun aluetta on lähestymässä melkoinen sotalaivue. Lisäksi Trump ei liioin ole peruuttanut hyökkäyspäätöstään.

Netanjahu kertoi käyneensä presidentti Trumpin kanssa tärkeän puhelinkeskustelun ja vakuuttuneen hyökkäyksen uudesta ajankohdasta ”kunhan se vain tehtäisiin”.

Israelissa uutisoitiin Netanjahun keskustelleen toistamiseen myös Iraniin suhteita ylläpitävän presidentti Putinin kanssa, jotta Iran jättäisi mahdollisen amerikkalaishyökkäyksen Israelille kostamatta, jottei tulisi vedetyksi mukaan sotaan. Israelin turvallisuutta vaarantaneissa tilanteissa Putinin tiedetään pyrkineen huomioimaan Israelin suurta, lähes miljoonan kokoista venäläiskielistä väestöä.

Israel on vakuuttunut Iranin itsevaltaisen hallinnon kaatamisen olevan nyt käsillä, vaikka vastakkaista mieltä edustavat Yhdysvaltain muut Lähi-idän liittolaiset, kuten Arabiemiraatit, Egypti, Saudi-Arabia ja Qatar olivat vaikuttaneenTrumpin lykkäyspäätökseen. Trumpin hallinnosta on kuitenkin vakuutettu presidentin seuraavan tilannetta ja ”kaikkien vaihtoehtojen olevan harkinnassa”.

Vielä viime viikolla Davosin talousfoorumissa puhunut Trump uhkasi Irania vakavilla seurauksilla, jos ilmenisi hallinnon jatkavan ydinaseen kehittämistä sekä kansan tappamista. ”Toivon, että he ymmärtävät varoituksemme, sillä muuten seuraisi tuho”, painotti Trump.

Iranin vastaus tuli pian, kun maan ulkoministeriöstä varoitettiin Yhdysvaltoja ja Israelia sodan leviämisestä koko Lähi-idän alueelle. ”Iskemme takaisin kaikella voimallamme”, kuului varoitus. Tilanteen takia useat lentoyhtiöt ovat viime päivinä peruuttaneet lentojaan Lähi-idän ilmatilassa.

Israelissa sotaa edeltävää tilannetta tulkittiin muutama päivä sitten historian kautta lainaamalla muinaista Rooman keisaria ja sotapäällikköä Julius Caesaria, joka erään sotansa kynnyksellä totesi viholliselleen, että ”arpa on heitetty”, ts. että hyökkäyspäätös oli peruuttamattomasti tehty.

Mutta odottaminen on saanut Israelin kärsimättömäksi, sillä pitkä kohotettu valmiustila heti Gazan sodan jälkeen kuluttaa yhteiskuntaa ja aiheuttaa valtiolle suuria kustannuksia. Sen lisäksi käsillä olisi runsaan puolen vuoden sisällä jo toinen yhteenotto Iranin kanssa.

Kiristyneessä ilmapiirissä myös Trump ja Iranin korkein johtaja imaami Ali Khamenei ovat käyneet julkisuudessa kärkevää sanasotaa syyttämällä ja uhkaamalla toisiaan. Trump kuvasi Khameneita sairaaksi vanhukseksi, joka ei ymmärrä kuunnella omaa kansaansa, vaan on raakaa väkivaltaa käyttävän vallankumouskaartin avulla jatkanut ihmisten alistamista ja tappamista. Iranilaisjohtaja vuorostaan nimitteli Trumpia rikolliseksi, joka vehkeilee Iranin kansaa vastaan ja on aiheuttanut tuhansia uhreja. ”Olemme valmiita pahimpaan mahdolliseen”, sanoi maanalaiseen pommisuojaan jo siirtynyt maan iäkäs johtaja.

Lähi-idässä on runsaan kolmen viikon ajan vallinnut odottava ilmapiiri, kun on odotettu vahvistusta Iranin mielenosoitusten uhrimäärästä ja tilanteen vakavuudesta siellä. Samanaikaisesti on pohdiskeltu, oliko uhrimäärä ylittänyt Yhdysvaltain väliintulolle asettaman sietokyvyn. Iranin oppositiolähteiden mukaan surmattuja on jopa kymmeniä tuhansia ja pidätettyjä yli sata tuhatta.

Iranin televisiolähetyksiä seuraava Israelin televisio näytti viikko sitten, miten hallinnon vastarinta oli onnistunut ”hakkeroimaan” eli murtautumaan maan televisiokanavien lähetyksiin ja välittämään maanpaossa elävän kruununprinssi Ali Reza Pahlavin mielenosoittajia kannustavan puheen.

Lisäksi Israelin television toimittaja kävi toissaviikolla Iranin naapurimaan Armenian pääkaupungissa Jerevanissa, missä hän haastatteli rajan ylittäneitä iranilaisia pakolaisia. Kokonaiskuvaan he eivät kuitenkaan tuoneet mitään uutta, vaan vahvistivat viranomaisten käyttämät raa´at otteet ja kykenivät vain vahvistamaan kaduilla nähdyt rajut yhteenotot ja suuret ruumismäärät.

Iranista ei ulkomaailmaan ole välittynyt tietoja, että ahtaalle joutunut Iranin johto olisi muuttanut alistavaa suhtautumista väestöään kohtaan eikä tehnyt korjausliikkeitä maan kehnon taloustilanteen korjaamiseksi. Inflaation ollessa lähes 60%:ssa ja maan valuutta rialin romahdettua vastaamaan lähes puolitoista miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, lähes puolet maan 90 miljoonaisesta väestöstä elää alle köyhyysrajan. Väestön vaivana on myös pitkästä kuivuudesta sekä huonosta hallinnoinnista johtuva vesi- ja energiapula.

Tämän kaksijakoisen uutisjakson toisesta osasta ei liioin puuttunut draaman aineksia, kun ne liittyivät ongelmallisen Gazan sodan jälkeisiin kansainvälisiin järjestelyihin. Kuitenkin esteen niille muodostavat alueella edelleen olevat Hamasin aseelliset joukot sekä viimeisen israelilaisen panttivangin ruumiin palauttaminen. Mutta presidentti Trump yllätti myös tässäkin kohtaan, kun hän kiirehti etenemään Gazan rauhasopimuksen toiseen vaiheeseen kuulematta liittolaistaan Israelia.

Siitä asiat etenivät sellaista vauhtia, että Israelissa havahduttiin pian uuteen todellisuuteen, kun Trump oli kokoamassa Gazaan nk. rauhanneuvostoa ja sen alaisuuteen hallinto- ja toimielimiä, kuten palestiinalaisista teknokraateista koostuvaa ylimenokauden hallintoa.

Seuraavassa vaiheessa Trump lähetti 60:lle eri maan johtajalle kutsun liittyä neuvoston perustajajäseneksi. Kutsun saivat myös mm presidentit Stubb ja Putin sekä joukko muita valtionjohtajia sekä pääministereitä. Suomi ei toistaiseksi ole ilmoittautumassa tähän epämääräisesti koottuun neuvostoon ja mm EU-maista Britannia, Italia, Norja, Ranska ja Ruotsi ovat ilmoittaneet jättäytyvänsä pois.

Tuon maailmanjohtajien ryhmän alkuperäisenä tehtävänä oli auttaa Israelia ja Hamasia sodan päättämisessä, Gazan tulevan hallinnon kokoamisessa sekä alueen uudelleen­rakentamisessa. Davosin talousfoorumin yhteydessä koolle kutsutun rauhanneuvoston perustamiskirjasta kuitenkin ilmeni, että neuvostolle olikin määritelty laajennettu toiminta-alue, ts. myös muita kansainvälisiä konflikteja eikä asiantuntijoiden mukaan sopimuksessa mainittu Gazaa erikseen.

Tämä paljasti Trumpin ilmeisen kunnianhimoisen tavoitteen korvata YK:n viidentoista jäsenmaan turvallisuusneuvoston, mistä hän julkisuudessa on puhunut. Mutta siihen hän kuitenkin tarvitsisi YK:n yleiskokouksen siunauksen.

Huomio tuosta kokouksesta kiinnittyi myös siihen, etteivät läsnä olleet edustaneet demokratian mallimaita. Israel, jonka Trump puhelunsa yhteydessä Netanjahun kanssa erikseen kutsui jäseneksi, on suhtautunut torjuvasti neuvoston kokoonpanoon, koska siihen on kutsuttu mm Hamasin tukijoina tiedetyt Qatar ja Turkki.

Israel piti myös kutsujen lähettämistä ennenaikaisena, koska Yhdysvallat ei ollut koordinoinut sitä kanssaan siitä huolimatta, että Yhdysvaltojen tiedossa oli Israelin kielteinen asenne näitä kahta muslimimaata kohtaan. Israel oli juuri muutama päivä aiemmin toistanut, ettei se salli Gazassa minkäänlaista roolia Turkille eikä Qatarille.

Avoimeksi kysymykseksi jäi muiden myös maiden, erityisesti Lähi-idän arabimaiden suhtautuminen Israelin mukaantuloon. Presidentti Isaac Herzog edusti Israelia kylläkin Davosin talousfoorumissa mutta ei tuossa rauhankokouksessa. Muualla Herzogin nähtiin uutiskuvissa keskustelevan presidentti Stubbin kanssa.

Netanjahu oli muutenkin arvostellut Trumpin rauhansuunnitelman etenemistä, koska se oli ristiriidassa Israelin hallituksen politiikan kanssa. Siksi Netanjahu on joutunut israelilaisten hampaisiin, koska häntä on moitittu sodan huonosta johtamisesta, mikä lopulta päättyi myös huonoon neuvottelutulokseen Trumpin hallinnon kanssa. ”Ei sodan voittaminen pitäisi näyttää tältä”, kuului eräs moite.

Takaiskuna Israelille on tullut myös Yhdysvaltain vaatima Rafahin rajanylityspaikan avaaminen jo ensi viikolla ja vieläpä molempiin suuntiin, siis sekä Gazasta ulos ja sisään. Se on Israelille vaikea vaatimus, niin kauan kuin aseensa säilyttänyt Hamas edelleen on Gazassa, minkä lisäksi Israel vaatii itselleen oikeutta tehdä rajalla pistokokeita, kunnes rauhaa valvovista kansainvälisistä joukoista on syntynyt sopimus.

Yhdysvaltain vauhdikkaasta etenemisestä Gazassa kertoi myös Donald Trumpin vävy Jared Kushner, joka yllätti Davosin kokousyleisön esittelemällä havainnekuvin kymmenessä minuutissa Gazaan suunnitellun ja kymmenen vuotta kestävän kunnianhimoisen jälleenrakennussuunnitelman, missä pilvenpiirtäjät, liikekeskukset, puistot, satama ja lentokenttä muuttaisivat täysin tuon ahtaana ja kurjana tunnetun alueen ilmeen Israelin naapurissa. Suunnitelmalle oli myös ”joustava” hintalappu, 30 miljardista jopa sataan miljardiin dollariin.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikkojakso.

Rony Smolar