Rony Smolar – Israel-uutisviikko 3.11.2025

Israel-uutisviikkojakson kuluessa pyrittiin edistämään Lähi-itää rauhoittavaa kokonaisvaltaista rauhanratkaisua, mikä kolmisen viikkoa sitten näyttävästi allekirjoitettiin Egyptin Sharm el-Sheikissä.

Presidentti Donald Trumpin synnyttämän rauhansopimuksen ensimmäisen vaiheen mukaisesti Gazan rauhaton tilanne tuli aseleposopimuksella rauhoittua. Se ei viime päivinä kuitenkaan ole toteutunut, kun Gazassa yhä olevat israelilaisjoukot ja Hamas ovat ottaneet yhteen. Sen lisäksi Hamas on sopimuksen vastaisesti viivytellyt panttivankeudessa menehtyneiden israelilaisten ruumiiden palauttamisessa, sillä 28:sta kahdeksan on edelleen Hamasin hallussa sen jälkeen, kun Kansainvälinen Punainen Risti eilisiltana palautti kolme ruumista Israeliin.

Hamas oli viime perjantai-iltana luovuttanut kolme ruumista, jotka tutkimusten mukaan eivät kuitenkaan olleet israelilaisten panttivankien. Tämä kertoo Hamasin viivyttelytaktiikasta, jopa psykologisesta sodankäynnistä, mikä rikkoo sopimusta ja antaa sille aikaa koota joukkonsa ja aseistautua uudelleen.

Israel onkin paljastanut aseiden salakuljetuksen Egyptin puolelta Hamasille, mutta toisaalta Israel on suhteiden ylläpitämiseksi sallinut Egyptin lähettää Gazaan ruumiiden etsijöitä. Myös Egyptin armeijan tiedustelupäällikkö vieraili vastikään Gazassa ja Israelissa, mikä ennakoi Egyptille annettavaa keskeistä asemaa aseleposopimuksen valvonnassa.

Ilmeisesti vain muslimimaista tulevien valvontajoukkojen asettumista ennen Yhdysvallat on yhteisymmärryksessä Israelin kanssa lennättänyt omia valvontadroonejaan Gazan yllä. Hamasin liikkeitä seuratessaan ne ovat amerikkalaislähteiden mukaan havainneet, miten Hamasin miehet kaappaavat avustuskuljetuksia itselleen.

Tilanteen lasketaan muuttuvan, kun tavoitteena olevan Gazan rauhoittumisen myötä Fatah- ja Hamas-järjestöjen asiantuntijoista muodostettava palestiinalaishallinto on ottanut ohjaimet kohti paikallisia vaaleja. Tämän kertoi viime viikolla Hamasin johtaja Khalil al-Hayja siitä huolimatta, että Yhdysvallat ja Israel torjuvat Hamasin mukanaolon Gazan tulevassa hallinnossa.

Vähitellen on käymässä ilmi, että rauhansuunnitelman takana oleva Yhdysvallat on viime viikkoina selvästi kohdistanut pääministeri Benjamin Netanjahuun vipuvoimaa perustamalla amerikkalaiskenraalin johtaman yhteys- ja valvontatoimiston Israelin eteläosaan. Sinne on asettunut sotilas- ja diplomaattiedustajia myös Euroopasta, Aasiasta sekä Israelille ystävällismielisistä arabimaista.

Vaikka keskuksen tarkoituksena on valvoa aselepo- sekä rauhansuunnitelman toteutumista, on se israelilaisissa herättänyt huolta, kun Yhdysvallat on muuttanut Gazan kansainväliseksi ongelmaksi, minkä pelätään vievän Israelilta oikeuden itse päättää omista turvallisuustoimistaan.

Yhdysvallat haluaa liittosuhdettaan loukkaamatta kuitenkin ratkaista tämän herkän tilanteen tavoitteenaan riisua Hamas aseista. Yhdysvallat ei kuitenkaan itse sitä tekisi, sillä amerikkalaissotilaat eivät ole aikeissa astua Gazaan. Sitä toteuttamaan on tulossa aselepoa valvova nk.t kansainväliset vakauttamisjoukot ISF, joiden on toivottu koostuvan muutamista arabimaiden, kuten Arabiemiraattien, Egyptin ja Qatarin lähettämistä joukoista.

Kiinnostusta joukkoihin osallistumisesta ovat osoittaneet myös Australia, Indonesia, Kanada sekä Ranska. Myös Turkki on kiinnostunut, mutta maiden erittäin huonoiksi muuttuneiden suhteiden vuoksi Israel vastustaa sitä jyrkästi.

Yhteystoimistoa johtaa Yhdysvaltojen asevoimien sotatoimialueen CENTCOM:in komentaja amiraali Brad Cooper, joka lyhyessä ajassa on muuttunut tutuksi vieraaksi myös Israelin pääesikunnassa Tel Avivissa.

Lehdistössä Israelin on todettu joutuneen Yhdysvaltojen alusmaaksi ja eräs lehti totesi Villin lännen elokuvien mukaisesti ”uuden sheriffin saapuneen nyt kaupunkiin”. Tämä näkyy siinä, ettei Israel voi sopimusta rikkomatta tehdä Gazaa koskevia itsenäisiä päätöksiä sen jälkeen, kun Trumpin rauhansuunnitelma on asettunut Israelin ja sen päättäjien arkeen. Trump on kuitenkin sallinut israelilaisjoukkojen vastata Hamasin provokaatioihin.

Pääministeri Netanjahu halusi kuitenkin näyttää olevansa herra talossaan, kun hän mukanaan Israelin puolustusministeri sekä muutama pääesikunnan kenraali, viime viikolla vieraili amerikkalaisten johtamassa aselepoa valvovassa yhteystoimistossa. Siellä antamassaan haastattelussa hän selväsanaisesti antoi ymmärtää Israelin turvallisuustoimien olevan edelleen sen omissa käsissä, vaikka Hamasin riisuminen aseista olisikin maiden yhteinen asia.

Mutta myös kritiikkiä on kuulunut, kun Israelissa on suhtauduttu Yhdysvaltojen puuttumiseen maan sisäisiin asioihin. Nimittäin äskeisellä vierailulla ollut presidentti Trump ehdotti parlamentille Knessetille pitämänsä puheen yhteydessä presidentti Isaac Herzogille korruptiosyytteestä oikeutta käyvän Netanjahun armahtamista. Se oli silminnähden kiusallinen hetki tilaisuudessa läsnä olleelle presidentti Herzogille.

Matkansa aikana Trump lisäksi ehdotti sovinnon eleenä terrori-iskuista moninkertaista elinikäistuomiota istuvan tunnetuimman palestiinalaisvangin Marwan Barghoutin vapauttamista, mihin Israel ei suostuisi.

Ja viikko myöhemmin koettiin Trumpin liikkumatilaa rajoittava ”karhunsyleily” sen jälkeen, kun parlamentti Knesset oli ensimmäisessä käsittelyssä hyväksynyt lakialoitteen Jordanjoen länsirannan liittämisestä Israeliin. ”Se ei tule tapahtumaan”, vakuutti Trump. Presidentin hallinnosta annettiin myös ymmärtää liitospäätöksen maksavan Yhdysvaltain tuen.

Lokakuussa koettiin sitten amerikkalaisjohdon varsinainen ilmasilta, kun muutaman viikon aikana Israelissa vierailivat presidentti Trumpin lisäksi hänen varapresidenttinsä James. D. Vance, ulkoministeri Marco Rubio sekä rauhansuunnitelman toteutumista työstävät erityislähettiläs Steve Witkoff sekä Tumpin vävy Jared Kushner.

Tämä vierailuruuhka kertoo Trumpin hallinnon panostavan kovasti niin Gazan kuin koko Lähi-idän rauhoittamiseen, mutta samanaikaisesti pelkäävän ilman valvontaa jäävän Netanjahun vetäytyvän aseleposopimuksesta ja jatkavan sotaa.

Yhdysvalloissa pitkään toiminut entinen israelilaisdiplomaatti arvosteli kärkevästi vieraan valtion puuttumista liiaksi Israelin sisäisiin asioihin. ”Mitä Trumpiin tulee, niin hän luulee armahdusten hoituvan samoin kuin Yhdysvalloissa, missä presidentti voi mielensä mukaisesti armahtaa ihmisiä, aivan kuten hän oli armahtanut jopa itsensä”, jyrisi israelilaisdiplomaatti eräässä lehtihaastattelussa.

Enemmistö israelilaisista on kuitenkin jo kauan ollut valmis maksamaan kohtuullisen hinnan pitkään kaivatusta rauhantilasta, mutta se edellyttäisi ensin uusien vaalien pitämistä sekä Netanjahun johtaman nykyisen hallinnon vaihtumista. Viimeisimpien mielipidetiedustelujen mukaan se olisi hyvinkin mahdollista.

Israelissa onkin viime aikoina yritetty muodostaa oppositiopuolueista uutta yhtenäistä rintamaa, joka muutoksiin valmiina olisi myös valmis haastamaan nykyisen poliittisen johdon sekä virkistämään maan poteroihin kaivautunutta maan poliittista ilmapiiriä. Israelin poliittinen kenttä on tunnetusti pirstoutunut ja Gazan sodan seurauksena yksitoista uutta puoluetta on rekisteröitynyt tulevia vaaleja silmällä pitäen. Ellei ennenaikaisia vaaleja tule keväällä, määräaikaiset vaalit on määrä pitää ensi lokakuussa.

Erään mielipidetiedustelun mukaan vastanneista enemmistö oli sitä mieltä, ettei tuolloin 77-vuotiaan ja Israelin historian pisimpään pääministerin virassa olleen Netanjahun enää tulisi lähteä vaaleihin, jotka hyvin todennäköisesti käytäisiin Gazan sodan jälkipyykin ilmapiirissä.

Netanjahun päänsärky ei yksinomaan liity Gazan sodan loppuun saattamiseen, vaan hallitusta riivaaviin sisäisiin ongelmiin, mutta myös poliittisiin nimityksiin. Tosin, osa niistä kyllä liittyy Hamasin yllätyshyökkäykseen lokakuun 7. kaksi vuotta sitten ja sitä seuranneeseen pitkään sekä arvostelua herättäneeseen sodan johtamiseen. Gazaan liittyneet pitkäaikaiset erimielisyydet pääministerin kanssa johtivat toissaviikolla kansallisen turvallisuusneuvoston puheenjohtajan erottamiseen, minkä lisäksi poliittisesti ahtaalle joutunut Netanjahu on viime aikoina ympäröinyt itsensä nk. kyllä-miehillä.

Vakavin käsillä oleva ongelma liittyy kuitenkin juutalaisten ortodoksimiesten pakolliseen asepalveluun, mikä uhkaa jopa hallituksen koossapysymistä, kun hallituskumppaneina olevat ääriortodoksiset puolueet ovat uhanneet hallituksen jättämisellä. Asia on sodan kestäessä iskenyt pahasti Israelin yhteiskuntaan, kun ortodoksimiehet ovat kieltäytyneet asepalveluksesta ja armeija oli samanaikaisesti kärsinyt miehistöpulaa.

Melkoinen kiista on nyt noussut suurilukuisen ortodoksiyhteisön nauttiessa hallitussopimuksen mukaisesti laajoista sosiaalietuisuuksista osallistumatta kuitenkaan yhteiskunnan taakanjakoon.

Lähipäivinä odottava ratkaisu on Netanjahun käsissä, ja vaikka ratkaisuksi tulisi Salomonin tuomio, kiihkomielisimmät ortodoksit ovat jopa valmiita lamauttamaan koko maan, kuten viime torstaina yritettiin tehdä. Tuolloin sadat tuhannet ortodoksimiehet valtasivat Jerusalemin sisääntuloväylät ja ottivat poliisien kanssa yhteen. ”Puolustamme maatamme rukouksin sekä opiskelemalla pyhiä kirjoituksia. Ilman niitä meillä ei olisi juutalaisvaltiota”, toistivat uhmakkaat mielenosoittajat.

Kansallista traumaa aiheuttaneesta pääministeri Jitzhak Rabinin murhasta oli lauantaina kulunut 30 vuotta. Tapahtumaa muisteltiin Rabinin nimeä kantavalla aukiolla Tel Avivissa, jonne kerääntyi lähes sata tuhatta ihmistä muistelemaan suosittua pääministeriä sekä laulamaan tunnettua rauhanlaulua.

Itsekin paikalla olleena muistan hyvinkin tuon dramaattisen murhaillan, jolloin kolme luotia surmasi pääministerin sekä iskivät kansalliseen ytimeen eli demokratiaan ja samalla katkaisivat ensi askeleita ottaneen sovinnon palestiinalaisten kanssa.

Palestiinalaiskysymyksen lopulliseen ratkaisuun ei nyky-Israelissa haluta ainakaan vielä ottaa lopullista kantaa ennen kuin Lähi-idän rauhoittumiseen tähtäävä suunnitelma on toteutunut.

Viimeisimmät väestötiedot osoittavat lähes 130.000 israelilaisen muuttaneen maasta sitten Gazan sodan alkamisen. Huolestuttavaa on se, että joukossa on tuhansia nuoria ja hyvin koulutettuja, mm korkean teknologian ammattilaisia, jotka turvallisuussyistä näkevät tulevaisuutensa muualla.  Viranomaisilta odotetaan nyt pikaisia toimia tilanteen kääntämiseksi, minkä lisäksi maastamuuttajat saattavat kohdata maailmalla, myös päämuuttokohteena olevassa Yhdysvalloissa levinneen juutalaisvastaisuuden.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar