Rony Smolar – Israel-uutisviikko 5.5.2025

Israel-uutisviikko on paljastanut Lähi-idässä laajalla rintamalla samanaikaisesti etenevät rauhanpyrkimykset mutta myös ilmassa roikkuvan ja koko aluetta uhkaavan suursodan vaaran. Rinnan monilla tahoilla käytävät neuvottelut ovat välillä lisänneet toiveita sovintoratkaisuista mutta eivät tähän mennessä kuitenkaan ole saavuttaneet toivottua tulosta ja siksi Lähi-itä on edelleen pysynyt jännitteisenä ja väkivaltaisena alueena.

Uutisten huomio on erityisesti ollut Gazassa, missä sotiminen on lyhyen tulitauon jälkeen uudelleen yltynyt, vaikka rauhavälittäjät ovat jatkaneet sukkulointiaan niin Lähi-idässä kuin sen ulkopuolella. Hamasin tukijana tiedetyn Qatarin menetettyä Israelin ja Yhdysvaltojen luottamuksen päävälittäjän vastuu on siirtynyt Egyptille. Mutta vetoapua on haettu myös Washingtonista sekä Moskovasta.

Sodan päättäminen 19 kuukauden jälkeen on törmännyt Hamasin tulevaan asemaan, kun Gazan sodanjälkeistä hallintoa on pyritty suunnittelemaan. Koska rajanaapurin Gazan vihollisuudet ovat toistuvasti koetelleet Israelia, on sillä tässä sananvaltaa ja siksi se sopimusta vastaan vaatii siellä valtaa pitävän Hamasin riisumista aseista kansainvälisessä valvonnassa. Tähän terroristijärjestö Hamas ei kuitenkaan suostu, vaan on Israelin sotilaallisen painostuksen alla ilmoittanut olevansa enimmillään valmis vapauttamaan kerralla kaikki jäljellä pitämänsä 59 israelilaista panttivankia sekä suostumaan viiden vuoden aselepoon.

Israel torjuu kuitenkin tämän ehdotuksen, sillä mikään ei takaa, etteikö Hamas olisi viiden vuoden päästä koonnut voimansa uusiin yhteenottoihin. Israel ei liioin salli Hamasille minkäänlaista hallinnollista vastuuta naapurissa.

Tästä johtunut pitkittynyt sovittelu on kärjistänyt tilannetta Gazassa, missä israelilaisjoukot ovat viime viikkoina vallanneet lisää alueita, vaikka sissisotaan siirtynyt Hamas on kyenneet aiheuttamaan joukoille miestappioita. Tämä on lisännyt paineita Netanjahun hallitusta kohtaan, koska panttivankien tilanne on päivä päivältä käymässä entistä huonommaksi ja omaiset yhä epätoivoisemmiksi.

Sodan johdon käsitys on kuitenkin se, että panttivangit vapautuvat vain käyttämällä voimaa eikä neuvotteluteitse. Mutta pelkona on, että panttivangit saattavat jäädä oman tulen linjalle.

Omaiset sekä enemmistö israelilaisista olivat toivoneet pääministeri Netanjahun kiirehtivän sopimukseen päätymistä varsinkin, kun Israelissa oltiin viime ja toissaviikolla hiljennytty muistelemaan kahta juutalaiskansaan vaikuttanutta historiallista tapahtumaa; kansanmurhan eli holokaustin päättymistä 80 vuotta sitten sekä Israelin itsenäisyyssodassa 77 vuotta sitten kaatuneita sankarivainajia.

Netanjahu ei kuitenkaan ole suostunut joustamaan, sillä hallituksessaan hänellä on takanaan kaksi laitaoikeiston puoluetta, jotka ovat sitoutuneet sodan jatkumiseen ja siten ovat uhkana hallituksen koossapysymiselle. Siksi on odotettu Yhdysvaltain Lähi-idän erikoislähettilään Steven Witkoffin liittymistä pian neuvotteluihin kunhan hän vapautuu toisen kriisipesäkkeen eli Ukrainassa käytävän sodan rauhoittamisneuvotteluista.

Witkoffia on jo jonkin aikaa odotettu alueelle, sillä Hamas on vastannut Israelin aloittamaan maahyökkäykseen käynnistämällä uudelleen rakettihyökkäyksensä samalla, kun Jemenistä käsin toimivat huthi-liittolaiset ovat viime päivinä lisänneet Israeliin suunnattuja ohjushyökkäyksiään. Israel on yhdessä Yhdysvaltojen kanssa kyennyt ne osittain torjumaan mutta eilen aamupäivällä yksi ohjus läpäisi Israelin monikerroksisen ilmapuolustuksen, kun se osui Tel Avivin ulkopuolella sijaitsevan Israelin strategisesti tärkeän kansainvälisen lentokentän lähimaastoon.

Näin mikään ei tunnu estävän Iranin tukemien huthi-joukkojen ohjushyökkäyksiä, vaikka amerikkalaiskoneet ovat viime viikkoina iskeneet yli 800:aan huthi-kohteeseen Jemenissä.

Witkoffia odotellessa Netanjahu on kahdesti käynyt puhelinkeskusteluja presidentti Trumpin kanssa ajankohtaisesta Iranin ydinohjelmasta mutta myös Israelin keskeyttämästä humanitaariavun jatkamisesta Gazassa. Koska Israel on aiemmin havainnut Hamasin kaappaavan avustuskuljetuksia itselleen myydäkseen niitä väestölle ja sillä rahoittanut sotaansa, päätti Israel Hamasin painostamiseksi rajoittaa avustuskuljetuksia.

Presidentti Trump on väestön olojen helpottamiseksi kuitenkin vaatinut Israelia päästämään avustuskuljetuksia Gazaan, mihin Israel on nyt suostumassa. Mutta jottei apu joutuisi Hamasin käsiin, on Israel valmis antamaan valvotun jakelun muutamien kansainvälisten järjestöjen käsiin.

Gazan paljon kärsinyt väestö on vaatinut Hamasia lopettamaan sotimisen, jotta alueen jälleenrakentaminen voisi käynnistyä. Myös Jordanjoen länsirannalla palestiinalaishallintoa johtava presidentti Mahmud Abbas on viime aikoina kohottanut ääntään gazalaisten puolesta moittimalla kovin sanoin Hamasin johtoa: ”Ettekö ymmärrä ketä vastaan te soditte, te halveksittavat koirat. Lopettakaa sotiminen välittömästi!”, jyrisi 89-vuotias palestiinalaisjohtaja.

Abbas uskoo johtamansa palestiinalaisen pääpuolueen Fatahin paluuseen sodan jälkeiseen Gazan hallintoon. Tämän saavuttamiseksi Abbas on viime aikoina tavannut eri arabijohtajia ja pitänyt yhteyttä mm presidentti Trumpin hallinnon edustajiin.

Mutta Gazan tilannetta paljon kriittisempänä pidetään Yhdysvaltojen paraikaa käymiä ydinvalvontaneuvotteluja Iranin kanssa. Nimittäin Iranin käsissä oleva ydinase nähdään uhkana Lähi-idässä, missä Israelin olemassaolo vaarantuisi ja alueella syttyisi suursota. Siksi Yhdysvallat on julistanut, ettei Iran milloinkaan saisi omistaa ydinasetta.

Kovista puheistaan huolimatta Israel pitää presidentti Trumpia hyväuskoisena, kun Iran on vain amerikkalaisen sotilaallisen uhan edessä nyt taipunut keskustelemaan ydinpolitiikastaan, mistä se ei kuitenkaan täysin suostuisi luopumaan. Iran on todistettavasti rikkonut kymmenen vuotta sitten syntynyttä kansainvälistä ydinvalvontasopimusta, mikä määrättiin rajoittamaan maan mahdollisuuksia rikastaa uraania ydinasekäyttöön.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajia harhauttamalla valvonta ei kuitenkaan ole onnistunut, kun se on herättänyt epäilyjä, että ohjelman varjolla Iran on salaa pyrkinyt kehittämään ydinasetta. Viimeisimpien tietojen mukaan Iran on rikastuttanut uraania yli sallitun tason ja ollut hyvää vauhtia lähestymässä atomiaseeseen tarvittavaa astetta.

Koska Iranin ydinaseesta vallitsee laaja kielteinen suhtautuminen, on Israel kaivanut esiin vuodelta 2013 olevan Libyan pitkälle viedyn ydinohjelman päättäneen ratkaisun. Nimittäin siinä painostuksen sekä pakotteiden kohteena ollut Libya suostui tuolloin kansainvälisessä valvonnassa luopumaan ydinohjelmastaan, minkä lisäksi se rajoitti ohjustensa kantomatkan 300 kilometriin.

Tämä kelpaisi nyt myös Israelille, joka huolestuneena on seurannut monivaiheisia amerikkalais-iranilaisia neuvotteluja. Israel, joka tuntee Iranin tavan neuvotella ja harhauttaa, pelkää Yhdysvaltojen lopulta sallivan Iranin haltuun pienen määrän matalasti rikastettua uraania. Israelin lehdistö on jopa tiennyt kertoa jonkinlaisen sopimuksen olevan syntymässä Trumpin neuvotteluille antaman 60 päivän kuluessa.

Iran haluaa kuitenkin kuulla myös alkuperäisessä valvontasopimuksessa mukana olevia Yhdysvaltojen läntisiä liittolaisia, kuten Iso Britanniaa, Ranskaa ja Saksaa, jotka ovat asettaneet Iranille talouspakotteita.

Iranin neuvottelutaktiikkaan kuuluu myös sen liittolaisten, kuten Kiinan ja Venäjän kuuleminen ja siksi maan ulkoministeriön neuvottelijat ovat viime päivinä vierailleet näissä maissa.

Israelin asenne on kuitenkin tiukka ja pääministeri Netanjahun mukaan ainoa tapa estää Irania saamasta ydinasetta on maan koko ydinohjelmaa käsittävän infrastruktuurin purkaminen ja valvottu hävittäminen. ”Tästä poikkeava sopimus on meille riittämätön, sillä huono sopimus olisi jopa huonompi kuin sopimukseton tila. Israel tarvitsee todella hyvän ja pitävän sopimuksen”, on Netanjahun kuultu painottaneen.

Siis, huono sopimus ei kelpaa Israelille, joka on jo pitkään valmistellut tuhoiskua Iraniin joko yksin tai yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Presidentti Trump on tästä hyvinkin tietoinen, sillä maiden ilmavoimat ovat yhdessä harjoitelleet pitkänmatkan pommituslentoja. Sen lisäksi Israel vastikään vastaanotti Yhdysvalloilta uusia huippu-uudenaikaisia häivehävittäjiä. Sotaa ennakoiden Israel on viime aikoina myös harjoittanut sairaaloitaan sekä muuta kotirintamaa.

Amerikkalaisen lehtitiedon mukaan Israelin suunnitelmissa on iskeä Iraniin toukokuun aikana ja toivonut siihen Yhdysvaltojen tukea sekä myös apua Iranin mahdollisten kostoiskujen torjumisessa. Lehden mukaan presidentti Trump ei ainakaan neuvottelujen yhä jatkuessa ole suostunut tukemaan Israelin kaavailemia iskuja, vaikka hän välillä on antanut ymmärtää, että Yhdysvallat todennäköisesti liittyisi Israelin aloittamaan hyökkäykseen.

Israelin pohjoisista naapureista Libanonista ja Syyriasta on viime aikoina kantautunut rohkaisevan myönteisiä uutisia Iranin vaikutusvallan lähes kadottua sieltä talven aikana. Nimittäin Libanonissa paikallisen liittolaisen Hizbollahin tultua karkotetuksi Israelin pohjoisrajan tuntumasta ja maan armeijan otettua tuon alueen valvontaansa, hallitus on voinut siellä rajoittaa Hizbollahin toimia. Sen lisäksi Israel on pyrkinyt tukkimaan Hizbollahille kulkevat asetoimitusreitit.

Libanonin muuttuneesta tilanteesta kertoo myös se, että Yhdysvaltojen ja Ranskan tukema maan presidentti Joseph Aoun on avoimesti ilmoittanut armeijansa tavoitteeksi Hizbollahin riisumisen aseita.

Myös Syyriasta on viime aikoina kuulunut rauhoittavia ääniä, kun vallankaappauksen tuoma hallinto on taipumassa Yhdysvaltain ja läntisten maiden ylläpitämien talouspakotteiden edessä. Lisäksi maan presidentti Ahmed al-Sharaa on jopa vihjannut sovinnon mahdollisuudesta Israelin kanssa, vaikka maan islamististen voimien nähdään yhä vaarantavan naapuruussuhteita.

Israel on kuitenkin varuillaan ja jatkanut Syyriassa yhä olevien kemiallisten asevarastojen sekä ohjustukikohtien tuhoamista. Israel on lisäksi sitoutunut avustamaan ja puolustamaan Syyrian hallinnon silmätikuksi joutunutta maan druusiväestöä. Sen lupauksen Netanjahu on antanut Israelin omalle 150.000 asukkaan druusiväestölle. Mm viikonvaihteessa Israelin helikopterit lennättivät Syyrian eteläiselle druusialueelle elintarvikkeita ja lääkkeitä ja toivat Pohjois-Israelin sairaaloihin hoitoa tarvitsevia druuseja.

Ja lopuksi: Israelin itsenäisyyspäivänä viime torstaina maan väestörekisterikeskus julkaisi numerotietoa maan väestöstä. Sen mukaan maan väkiluku kasvoi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana 135.000 hengellä, minkä tuloksena Israelin väkiluku on nyt ylittänyt kymmenen miljoonan määrän.

Siitä 7.7 miljoonaa on juutalaisia ja muita ei arabi-kristittyjä sekä muihin uskontokuntiin kuuluvia ja 2.3 miljoonaa arabeja ja muita.

Itsenäisyyspäivänä Israelissa eli 123.000 Natsi-Saksan kansanmurhasta selviytynyttä, joiden keski-ikä on 87 vuotta. Ja sotatilanteesta huolimatta maahanmuutto jatkui, kun 28.000 henkeä oli valinnut Israelin uudeksi kotimaakseen.

Mutta Israelin itsenäisyyspäivää synkistivät Jerusalemin lähimaastossa syttyneet laajat metsä- ja maastopalot, jotka helteisessä ja tuulisessa säässä levitessään uhkasivat alueen taajamia ja katkaisivat valtaväylien tieliikenteen. Ihmishengiltä onneksi säästyttiin.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR