Rony Smolar – Israel-uutisviikko 6.10.2025

Israel-uutisviikkojakson tapahtumien painopiste aluksi oli YK:n yleisistuntoviikon vuoksi Atlantin takana New Yorkissa, missä Lähi-idän yleistilanne ja erityisesti palestiinalaiskysymys olivat esillä siellä pidetyissä puheissa. Ne eivät kuitenkaan kyenneet poistamaan niitä inhimillisiä kärsimyksiä, jotka ovat aiheutuneet huomenna tasan kaksi vuotta sitten islamistisen Hamas-järjestön Israeliin suorittaman terrorihyökkäyksen seurauksena.

Puheenvuoroissa poikkeuksellisen pitkää ja paljon uhreja vaatinutta sotaa lähestyttiin tuomitsemalla pääasiassa sodan vahvempaa osapuolta eli Israelia, kun taas sodan aloittanut Hamas pääsi huomattavan vähällä. Tämä asetelma oli kesän ja syksyn aikana kypsynyt, kun Palestiinan valtion kansainvälinen tunnustamiskiihko oli käynnistynyt ja sen asema muiden valtioiden joukossa oli vahvistumassa. Siitä seurasi käsitys, että Hamasin terrorihyökkäys Israeliin oli kannattanut, ja maataan ja kansalaisiaan puolustaneen Israelin asema oli muuttumassa lähes kansainväliseksi hylkiövaltioksi.

Viime viikolla tämä kuului myös Hamasin johtajan Ghazi Hamadin harvinaisessa haastattelussa yhdysvaltalaiselle uutiskanavalle CNN:lle, kun hän totesi, ettei katunut lokakuun 7. päivän hyökkäystä, vaikka Israelin vastahyökkäyksissä Gazaan oli kuollut lähes 65 000 ihmistä. ”He ovat luoneet kultaisen hetken palestiinalaisten asialle” hän sanoi mutta oliko hyökkäys palestiinalaisuhrien arvoinen, siitä Hamad kieltäytyi ottamasta vastuuta. ”Olemme kuitenkin odottaneet 77 vuotta tätä Palestiinan tunnustamisen hetkeä. Näettehän, miten lokakuun hyökkäyksen hyödyt näkyvät Israelin kansainvälisenä paheksuntana sekä syksyn YK:n yleiskokouksen ilmapiirissä”, vakuutti tämä terroristijärjestön johtaja.

Tuosta kertoivat myös mm Australian, Britannian, Kanadan ja Portugalin sekä neljän muun pienemmän maan ilmoitukset tunnustaa Palestiinan valtio juuri YK:n yleiskokouksen edellä. Se oli omiaan vaikuttamaan istunnon Israeliin kriittisesti suhtautuvaan ilmapiiriin, kun puheissa arvioitiin maapallon tilannetta juuri Gazan sotatapahtumien kautta.

Ainoa, joka selväsanaisesti ja perustellusti puolusti Israelin oikeutettua vastahyökkäystä Hamasin aloittamalle sodalle, oli kokousviikon lopulla puhujakorokkeelle asettunut Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.

Mutta myös hän joutui heti puheensa alkaessa kohtaamaan Israelille vihamielisen näytelmän, kun istuntosali propagandahuutojen säestämänä lähes tyhjeni. Se oli palestiinalaishallinnon suunnittelema juoni täyttää sali ennen Netanjahun puhetta kaikilla Israelia vastustavien maiden kokousedustajilla, jolloin puheen alkaessa salin tyhjeneminen saatiin näyttämään dramaattisena vastalauseena.

Yleiskokouksen edessä 14. kerran puhuneena tuo ei kuitenkaan hetkauttanut Netanjahua, jonka 40 minuuttia kestänyt puhe näkyi ja kuului eri puolilla maapalloa ja erityisesti Gazaassa, minne Israelin armeija oli siirtänyt voimakkaita kovaäänislaitteita puheen välittämiseksi niin gazalaisten kuin siellä olevien panttivankien kuultavaksi.

Puheensa jälkeen Netanjahua odotti monet yleiskokouksen sivuraiteella olleet tapaamiset, jotka tavoittelivat Gazan sodan päättämistä, mihin Yhdysvaltojen avulla myös monet Lähi-idän arabi- ja muslimivaltiot olivat sitoutuneet. Siihen vaikutti ratkaisevastipresidentti Donald Trumpin koolle kutsuma kokous, johon olivat useat YK:n yleiskokoukseen osallistuneet Lähi-idän johtajat sekä myös Turkin ja maapallon väkirikkaimman muslimivaltion Indonesian presidentit.

Samanaikaisesti muualla jalkatyötä tekivät Valkoisen talon Lähi-idän erityislähettiläs Steven Witkoff, Britannian entinen pääministeri Tony Blair sekä Trumpin aiemmassa hallinnossa toiminut hänen vävynsä Jared Kushner.

Asiat etenivät nopeasti ja viime torstaina yleiskokouksessa puhunut Netanjahu jäi viikonvaihteeksi vielä jatkamaan monitahoisia neuvottelujaan New Yorkiin siirtyäkseen maanantaina Washingtoniin. Siellä hän Valkoisessa talossa yhdessä presidentti Trumpin kanssa viimeisteli Gazan sodan lopettamista ja siitä käynnistyvää Lähi-idän rauhanprosessin aloittamista käsittävää kaksikymmentä kohtaista amerikkalaissuunnitelmaa.

Presidentti Trump kutsui Valkoisen talon tiedotustilaisuudessa viime maanantaina julkistetun suunnitelman ajankohtaa ”mahdollisesti sivilisaation parhaaksi päiväksi, kun rauha Lähi-idässä oli nyt hyvin lähellä”. Merkittävää oli myös se, että Trumpin rinnalla seissyt Netanjahu ilmoitti tukevansa suunnitelmaa sodan lopettamiseksi, ”koska se auttaa palauttamaan kaikki panttivankimme, riisuu Hamasin aseista, tekee lopun Hamasin hallinnosta sekä varmistaa, ettei Gaza enää koskaan muodostaisi uhkaa Israelille”, julisti Netanjahu.

Asetelma tiedotustilaisuudessa vahvisti myös käsitystä, että Gazan pitkän sodan päättämiseksi tarvittiin Yhdysvaltojen väliintuloa, kun Israel ei itse siihen kyennyt.

Mutta rauhansuunnitelma on jo ehtinyt saada taakseen poikkeuksellisen laajan tuen, kun sen taakse ovat asettuneet useimmat Lähi-idän arabi- ja muslimimaat sekä monet läntisten valtioiden johtajat.

Suotuisan sopimusilmapiirin saavuttamisen taustalla oli Israelille tärkeä panttivankien vapauttaminen, mistä seuraa, että Hamas palauttaa kaikki lokakuun 7. 2023 sieppaamansa elävät ja kuolleet panttivangit. Sen jälkeen, kun heidät on vapautettu, Israelin on määrä vapauttaa 250 palestiinalaista elinkautisvankia sekä 1700 sodan aikana pidätettyä gazalaista.

Egyptin ja Qatarin edustajat toimivat rauhansuunnitelman viestinviejinä Hamasille, jonka edustajille suunnitelmaa on Qatarissa esitelty. Pian ensitarkastelun jälkeen Hamas kuitenkin totesi sen liiaksi myötäilevän Israelin vaatimuksia. Järjestö lupasi kuitenkin paneutua suunnitelmaan yhdessä sen hyväksyneiden Egyptin, Turkin sekä Qatarin kanssa, mutta liikkumavaraa siinä tuskin löytyy. Pallo on kuitenkin nyt Hamasilla, jolle annettiin vastaukseensa neljä vuorokautta, mikä viikonvaihteeseen mennessä oli umpeutumassa.

Israelissa ei juurikaan ole uskottu Hamasin hyväksyntään, kun se tapansa mukaisesti pyrkii viivyttelemään, varsinkin nyt kun järjestö on sotilaallisesti ja myös poliittisesti joutunut ahtaalle. Nimittäin Yhdysvaltojen liittolaisten Egyptin ja Turkin on viime päivinä kerrottu kovasti painostaneen Hamasia sopimuksen kannalle, mutta välillä on kuulunut järjestön tarvitsevan sopimustekstin tutkimiseen lisää aikaa. Hamasin vaikeutena todennäköisesti on se, ettei terroristijärjestö ollut mukana Trumpin johdolla käydyissä neuvotteluissa, vaan Gazan tulevaisuuden näkemyksiä edustivat monet arabi- ja muslimimaat.

Hamasin varsinaisena ongelmana uskotaan olevan joukkojensa riisuminen aseista sekä israelilaisjoukoille suotu oikeus vaiheittaiseen vetäytymiseen Gazasta.

Trumpin maanantaisen ilmoituksen mukaan Hamasille annettiin ukaasi, minkä mukaan sopimuksen hylkääminen johtaisi Yhdysvaltojen tukemaan Israelin hyökkäykseen Hamasin tuhoamiseksi.

Mutta ei myöskään Netanjahulla tule olemaan helppoa saada hallituksensa yksimielisesti suunnitelman taakse, sillä laitaoikeiston vaatimuksena on, ettei sotaa saisi jättää kesken ja että Hamas on tuhottava. Mm valtionvarainministeri Bezalel Smotrich tyrmäsi Trumpin suunnitelman diplomaattisena epäonnistumisena.

Juuri julkaistun mielipidemittauksen mukaan israelilaisista yli kolmeneljäsosaa luottaa Trumpin suunnitelman lopettavan Gazan sodan. Toisaalta Netanjahun suosio hypähti Israelissa välittömästi sen jälkeen, kun hänen kuultiin Trumpin rinnalla hyväksyvän rauhansuunnitelman. Toisaalta hänen pelätään kotiin palattuaan muuttavan mieltään. Syksyn pyhäkauden takia ainakin uutisointi on viime päivinä ollut vähäistä, kun uskonnollinen laitaoikeisto on ollut vaitonainen.

Mutta ärtymystä Israelissa ehti aiheuttaa nöyryyttävänä pidettyä Trumpin pakottamaa Netanjahun anteeksipyyntöä Qatarin pääministerille vajaa kuukausi sitten tapahtuneesta ilmahyökkäyksestä pääkaupunkiin Dohaan. Iskun kohteena ei kuitenkaan ollut Qatar, vaan siellä kokoontunut Hamasin johto. Katuvana Israelin on jopa kerrottu valmistelevan korvauksen maksamista hyökkäyksen ainoan uhrin, eli paikalla olleen turvamiehen omaisille.

Rauhansuunnitelman perillemeno myös Jordanjoen Länsirantaa hallitsevalle palestiinalaisjohdolle oli tärkeää ja ensivaikutelmaa ehdittiinkin jo pitää siellä rohkaisevan tervetulleena, koska Trumpin saavuttamaan rauhaan haluttiin luottaa.

Rauhansuunnitelmalla tavoiteltiin Lähi-itään pitkäkestoista rauhaa siitä huolimatta, ettei se sisältänyt mainintaa palestiinalaisvaltion perustamisesta. Suunnitelma oli Palestiinan valtion syntymisen kannalta kuitenkin lähtökohtaisesti myönteinen, sillä Israel sitoutui siinä olemaan liittämättä Gazaa itseensä eikä siinä ehdoteta Gazan asukkaiden pakkosiirtoa.

Mutta palestiinalaishallinnon toiveet saada Gaza pian hallintoonsa, kärsi kuitenkin takaiskun, kun Gazan kaistalle on suunnitelman mukaisesti määrä perustaa kansainvälinen väliaikaishallinto, minkä lisäksi alueen turvallisuudesta vastaisi väliaikainen kansainvälinen rauhanturvajoukko. Hämmästystä on ehtinyt aiheuttaa se, että Trump itse yhdessä entisen brittipääministerin Tony Blairin kanssa johtaisi väliaikaishallintoa.

Suunnitelman tarkoituksena on muodostaa Gazasta demilitarisoitu sekä terrorismista vapaa alue, ja siksi hallinto, ainakin aluksi, annetaan muiden, kuin alueella vaikuttavien tahojen käsiin.

Israelin ja juutalaisen maailman hiljennyttyä keskiviikkoiltana vuorokauden kestävään sovitus- ja paastopäivään Jom Kippuriin, Israelia lähestyi paljon kansainvälistä julkisuutta itselleen hankkinut Gazaan pyrkinyt kansainvälinen avustussaattue, joka pyhästä huolimatta piti Israelin viranomaiset valppaina.

Viidenkymmenen aluksen laivueeseen kuului myös suomalaisia, jotka olivat osana pitkin Välimerta viime kuukausina purjehtinutta 500:n aktivistin ryhmää yli 40 maasta. Kansainvälisen lehdistön seuraamat alukset saivat saattoapua välillä mm Italian ja Espanjan merivoimien aluksilta, jotka välikohtauksen välttämiseksi kuitenkin poistuivat ennen Israelin merirajaa.

Israel pyrki aluksi ohjaamaan alukset avustuksineen lähellä Gazan rajaa sijaitsevaan Ashdodin satamaan, mitä aktivistit kuitenkin vastustivat. Sen seurauksena Israelin merisotilaat nousivat avustusaluksille ja pidättivät aktivistit maasta karkotusta varten.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR