Susanna Kokkonen – Israel-uutisviikko 16.2.2026

Ihan aluksi Suomen ulkoministeri Elina Valtonen on vierailulla Israelissa ja ilmeisesti palestiinalaishallinnon edustajien luona. Vaikka kuva Valtosesta ja ulkoministeri Gideon Saarista julkistettiin, tarkempaa tietoa sisällöstä ei näkynyt, kun juuri katsoin medioita.

Abbas ja vaalit

Moni yllättyi Mahmud Abbasin ilmoituksesta pitää vaalit, vaikka Palestiinan hallinnon ja PLO:n luvut ovat alhaalla Hamasiin verrattuna.  On syytä muistaa, että Abbas on ilmoittanut tulevista vaaleista aiemminkin, mutta aina perunut ne. Nämä nyt luvatut vaalit olisivat Palestinian National Council eli Kansallisen neuvoston paikoista. Kansallinen neuvosto on vain yksi monista elimistä, joita Abbas kontrolloi. Abbas on ollut johdossa yli kaksikymmentä vuotta. Tämä olisi ensimmäinen vaali, sillä aiemmin juuri nämä paikat päätettiin PLO:n sisällä. Päiväksi on annettu marraskuun ensimmäinen.

Rafahin rajanylityspaikka

Rafahin rajanylityspaikan avaaminen on kansainvälinen toive ja Israel on paineen alla asian suhteen. Ongelmallista on se, että Hamasia ei ole kukistettu. Tämä tarkoittaa sitä, että terroristeista pelätyimmät voisivat uskoa pakenevansa Gazasta tai että he voisivat pitää aseensa. Tämä ei ole toiminut aiemminkaan. Vaikuttaa siltä, että kansainvälinen paine on sillä kannalla, että terroristijohtajia juuri pääsisi pois Gazasta. Moni asiantuntija uskoo, että tällä olisi vaarallinen vaikutus tulevaisuuteen.

Holokaustin muisto

Vietimme äskettäin holokaustin muistopäivää. Jo vuosikymmeniä holokaustimuseot ovat varoittaneet muiston muuttumisesta. Trendi on ollut puhua monista eri uhreista ja unohtaa se, että juutalaiset oli tuomittu kokonaan tuhottaviksi. Esimerkiksi Auschwitzin yli miljoonasta uhrista 90% olivat juutalaisia.

Äskettäin Iso-Britanniassa muistettiin Kindertransport eli erityisiä lapsien kuljetuksia turvaan Natsi-Saksan vainoilta. Lapsia, jotka tuotiin juuri sinne, oli yhteensä noin 10 000. Mutta jostain syystä lasten juutalaista identiteettiä ei mainittu ohjelmassa. Tämä tosiasioiden vesittäminen on vaarallista historian uudelleen kirjoittamista ja sitä tapahtuu yhä enemmän.

Meidän on todella tärkeää pitää yllä historian todellista totuutta ja muistoa.

Charlie Kirk

Moni muistaa nuoren konservatiivimiehen 31-vuotiaan Charlie Kirk’n, joka kiersi puhumassa yliopistojen kampuksilla ja tavoitti erityisesti konservatiivinuoria. Hänet tunnettiin myös Israelin puolustajana ja ystävänä. Hän oli puhumassa Utahin yliopiston kampuksella lavalla, kun laukaus surmasi hänet.

Israelilaiset poliitikot ja erityisesti pääministeri Benjamin Netanjahu surivat julkisesti Charlie Kirki’a.

”Charlie Kirk murhattiin, koska hän puolusti vapautta ja puhui totuutta”, totesi pääministeri Netanjahu sosiaalisessa mediassa. ”Hän taisteli valheita vastaan ja seisoi juutalaiskristillisen arvomaailman puolesta”.

Israel on jäänyt kaipaamaan ystäväänsä. Siksi sekä valtio että jotkut organisaatiot päättivät kunnioittaa hänen muistoaan erilaisilla muistopalkinnoilla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, kuinka Kirk kirjoitti nimenomaan sapatin puolesta. Hän korosti sen merkitystä kiireisessä arjessa uskon ja perheen merkityksen kannalta. Kirkin viimeinen kirja oli kutsu lepäämään sapatin rauhassa.

Julistus kristillistä sionismia vastaan

Katolinen kirkko ja sen liittolaiskirkot Jerusalemissa antoivat äskettäin julistuksen, joka jäi yllättävän vähälle huomiolle mediassa.  Julistus tuomitsi kristillisen sionismin ”tuhoavana ideologiana”, joka johtaa harhaan ihmisiä ja tuhoaa kirkon yhtenäisyyttä. Näin suoraan asiaa ei ole aiemmin juuri ilmaistu. Julistus otti kantaa poliittisiin toimijoihin ja toimiin, jotka sisältävät kristillistä sionismia. Katolinen kirkko haluaisi, että israelilaiset johtajat eivät tekisi yhteistyötä kristillisten sionistien kanssa. Näiden ns. vanhojen kirkkojen johto totesi julistuksessa itsestään, että ”vain he edustavat…kristinuskoa Pyhän maan alueella”. Nähtäväksi jää, miten he aikovat edetä asiassa.

Media ja Israel

Äskettäin The Jerusalem Post julkaisi Samuel Hyden artikkelin, jossa hän kirjoitti median Israeliin kohdistuvasta pakkomielteestä. Tutkiessaan aihetta Hyde selvitti tilastoja. Esimerkiksi kuuluisa lehti the New York Times julkaisi lokakuun 7, 2023 hyökkäystä seuraavan yhdeksän kuukauden aikana 6566 Gazaan liittyvää juttua. Sama lehti, joka on siis Yhdysvaltain johtavia lehtiä, julkaisi vain 80 juttua, kun omat amerikkalaisjoukot taistelivat Mosulin alueella 2016-2017.

Myös sellaiset globaalit uutistoimistot kuin Associated Press (AP) kattavat Israelin useammilla toimittajilla kuin Intian, Venäjän ja Kiinan yhdessä. Tätä juuri tarkoitamme median pakkomielteellä. Lisäksi media yksinkertaistaa monet erilliset asiat Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin.

Tuki Hamasille

Äskettäin kansainvälinen media raportoi Mormonikirkon tuesta Hamasille. Middle East Forum tutki asiaa ja sai selville, että tukea annettiin 140,6 miljoonaa dollaria. Salt Lake City Yhdysvalloissa on Mormonikirkon perusta. Paikallisen lehden mukaan Mormonikirkko on yksi maailman rikkaimpia kirkkoja. Mormonikirkolla on keskus Scopus -vuorella Jerusalemissa, mistä käsin se tekee hyväntekeväisyyttä pääosin Länsirannan, Jerusalemin ja Gazan arabien keskuudessa. On erittäin huolestuttavaa, että vaikka asia on ollut selvästi todettavissa, tukea näin valtavilla summilla on mennyt Hamasille ja muille sen liittolaisjärjestöille.

Juuri äskettäin Helsingin Sanomat uutisoi Gazan rahankerääjistä, jotka pakottivat ihmisiä itkemään ja näyttäytymään esimerkiksi revityissä vaatteissa, jotta heidän hädällään voitaisiin rahastaa maailmalla. Rahoista suuri osa ei koskaan päätynyt Gazaan, vaan kerääjille itselleen. Nyt gazalaisaktivistit ovat avanneet suunsa ja puhuvat tästä ilmiöstä, joka on avustusrahojen keräämistä väärin perustein ja kavaltamista, kun rahat eivät tuotakaan avustuksia.

Merkillistä on, että vaikka tästä varoitettiin toistuvasti viimeisen kahden vuoden aikana, vasta nyt, kun gazalaiset kertovat asiasta, media katsoo sopivaksi paheksua sitä.

Tucker Carlson Pyhällä maalla

Fox News uutiskanavan aiempi toimittaja ja erittäin suosittu Yhdysvaltain konservatiivien parissa Tucker Carlson oli tekemässä äskettäin dokumentin ns. Pyhällä maalla, jossa hän muun muassa otti kasteen. Tästä lyhyitä klippejä liikkuu somessa. Huolestuttavaa on se, kuinka hän yrittää todistaa, että kristityillä on erityisen huonot olosuhteet juuri Israelissa. Vaikka hänen haastateltavansa kertoivat hänelle sodasta, taloudellisista haasteista ja muista asioista, hän johtaa jatkuvasti keskustelun siihen, kuinka Israel on syypää kristittyjen huonoihin oloihin. Hän tuntui ihannoivan Jordaniaa ja sen kuningashuonetta erittäin paljon. On aivan selvää, että tässähän on yritys saada Israel näyttämään huonolta juuri kristittyjen keskuudessa.

Tucker syyttää amerikkalaisia kristittyjä Israelin tukijoita kaikenlaisen pahan aiheuttamisesta. Hän pyrkii siihen, että Yhdysvallat ei enää tukisi Israelia. On selvää, että Tucker pyrkii erottamaan kristityt täysin Jumalan lupauksista siunata niitä, jotka siunaavat Israelia.

Jeesus marssi Lontoossa

Scotland Yard kielsi toistamiseen Jeesus marssin Lontoossa vedoten muslimien väkivallan mahdollisuuteen. Marssi olisi mennyt ns. monikulttuurilliselle alueelle. Vetoomus kohdistui yleiseen turvallisuuteen eikä poliittiseen tai uskonnolliseen herkkyyteen. Asia on merkittävä, sillä se osoittaa, minkä tien Iso-Britannia on jo alkanut. Nimittäin tämä Scotland Yardin menettely on ennakkotapaus (jonka nojalla voidaan kieltää toisen uskonnon marssi alueella, jolla asuu toisen uskonnon edustajia). Tämä on vaarallinen kehitys.

Susanna Kokkonen