Susanna Kokkonen – Israel-uutisviikko 4.8.2025

Haluan heti mainita nimetä panttivanki Evyatar Davidin, josta on levinnyt järkyttävä Hamasin video, jolla hän kaivaa omaa hautaansa. Hän näyttää äärimmäisen nälkiintyneeltä. Toinen panttivanki Rom Rraslavski näyttää täysin romahtaneelta myös videossa. Tämä on täysi vastakohta sille, miltä Hamasin taistelijat näyttävät. He näyttävät hyvinvoivilta. Tämä videoiden ilmentämä pahuus on niin käsittämätöntä, että vetoan jokaiseen kuulijaan: emme voi vaieta. On sanottava totuus johtajille, poliitikoille ja medialle.

Aloitan arkeologiaan liittyvällä uutisella. Israelin Luonnon ja kansallispuistojen virasto uutisoi löydöksestä. Äskettäin nimittäin löydettiin upea kultainen sormus. Löytö tehtiin korkealla Genesaret-järven yläpuolella Sussitan kansallispuistossa, joka tunnetaan myös sen kreikkalaisella nimellä Hippos. Sormuksen lisäksi sieltä löydettiin kauniit kultaiset korvakorut. Ne ajoittuvat ensimmäiselle– kolmannelle vuosisadalle. Koska nämä esineet, joiden kuvat olen nähnyt, ovat hyvin hienostuneita, on selvää, että ne ovat kuuluneet jollekin, joka on edustanut varakkaampaa yhteiskuntaluokkaa.

Korvakorut löytyivät haudan läheltä, jota ne olivat mitä ilmeisimmin tarkoitettu haudattavaksi ihmisen kanssa. On ihme, että haudan ryöstäjät eivät ole löytäneet niitä.

Sen verran arkeologiasta, että se on ihan äärettömän tärkeää tämän nykyisen konfliktin aikana, koska juuri arkeologisilla kaivauksilla on osoitettu nykyisen Israelin valtion yhteys Vanhan testamentin ja Jeesuksen aikaiseen asutukseen tuossa maassa. Eli toisin sanoen arkeologiset löydöt ovat linkki oman aikamme ja Raamatun välillä.

Genesaret-järvihän oli äärimmäisen merkittävä alue Jeesuksen elämässä ja hän liikkui juuri sillä Dekapolin alueella, mistä löydöt tehtiin. Nämä kauniit esineet ovat suora linkki juuri siihen aikaan. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että kun Jeesus liikkui tuolla alueella, hän kohtasi myös varakkaan yhteiskuntaluokan.

”Ja hän kierteli kautta koko Galilean ja opetti heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta, mitä kansassa oli. Ja maine hänestä levisi koko Syyriaan, ja hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja hän paransi heidät. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapolista ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen.” Matteus 4: 23-25 (1938)

Israelin Muinaisesineiden virasto puolestaan ilmoitti Etelä-Israelissa Kirjat Gatin lähellä tehdystä toisesta löydöstä. Goljatin taistelun tapahtumapaikan läheltä löydettiin 5500 vuotta vanha paja, jossa oli valmistettu teriä. Arkeologien mukaan tällaisten terien valmistaminen vaatii tarkkuutta ja todella hienostuneita kykyjä. Vaikka samantapaisia löydöksiä on tehty Pohjois- ja Keski-Israelissa, missään ei ole näkynyt koko työprosessia samalla tavalla. Tämä on hyvin kiinnostava, koska se osoittaa myös, että jo tuon ajan yhteiskunnassa oli tietynlainen työnjako ja erikoistuminen.

Koska Raamattu kertoo meille, että vain filistealaisilla oli mahdollisuus valmistaa aseita, tämä löydös on hyvin kiinnostava myös liittyen näihin Raamatun kohtiin. Nimittäin löydöspaikka eli Kirjat Gat on juuri se paikka, josta Raamatun Goljat oli kotoisin. Hän oli filistealainen.

”Niinpä ei taistelupäivänä ollut yhtään miekkaa eikä keihästä kenelläkään siitä väestä, joka oli Saulin ja Joonatanin kanssa; ainoastaan Saulilla ja hänen pojallansa Joonatanilla oli.” 1. Sam. 13:22 (1938)

Heillä oli aseita, kun taas Saulin ja Jonatanin väellä oli maataloustyökaluja. Tämä työpaja siis on osa paljon suurempaa historiaa. Jäämme seuraamaan uusia löydöksiä.

Seuraava aihe liittyy välillisesti Raamattuun, mutta se on myös nykyaikaa. Viime aikoina kristittyjen ja Israelin suhde on ollut kovalla koetuksella. Jos olette seuranneet englanninkielistä mediaa, niin olette nähneet, että Israelia on syytetty kaikenlaisista asioista, jotka liittyvät myös kristittyihin ja tähän tärkeään suhteeseen.

Kun Israel vahingossa osui Gazassa sijaitsevaan katoliseen kirkkoon, niin koko maailma – mukaan lukien monet merkittävät kristityt johtajat- syyttivät Israelia. Lisäksi Israelilta vaadittiin todisteita siitä, että se ei olisi tahallisesti hyökännyt juuri tuota kirkkorakennusta vastaan.

Sittemmin Taibessa, joka siis on Samariassa sijaitseva arabikylä, kirkko joutui tuhopolton kohteeksi. Paikalliset kristilliset johtajat ilmoittivat, että israelilaiset siirtokuntalaiset olivat hyökänneet heitä ja tätä kirkkoa vastaan. Odottamatta minkäänlaista tutkintaa monet maailman johtavat kristityt ja poliitikot reagoivat tähän ja syyttivät tuhopoltosta Israelia. Tilanne äityi todella pahaksi. Jopa Israelin vankkumaton tukija, Yhdysvaltain suurlähettiläs ja entinen pastori Mike Huckabee sanoi, että ”hän ei hyväksynyt tällaista hyökkäystä mitään uskonnollisia paikkoja vastaan”. Tähän yhtyivät monet merkittävät vaikuttajat, kuten Israelin tukijana pidetty senaattori Lindsey Graham. Tämä kaikki levisi mediassa ympäri maailmaa.

Kun Israelin poliisi ja muut viranomaiset saivat tutkinnan valmiiksi tästä tuhopoltosta, tavallaan asiaintila oli jo hyväksytty. Totuus oli kuitenkin, että palestiinalaiset hyökkäsivät tätä rakennusta vastaan. Kristittyjen asema arabialueilla on äärettömän monimutkainen. Heidän kirkkonsa käyvät yhä pienemmiksi ja heidän on todistettava lojaalisuutensa asuessaan muslimien keskellä vähemmistönä. Tämä on osin selitys sille, miksi kristilliset johtajat eivät soittaneet poliisille, kun tuhopoltto tapahtui, vaan kääntyivät syytöksineen kansainvälisen median puoleen.

Juuri äskettäin monet amerikkalaiset kristilliset johtajat, Daystar TV -asema ja pastori, TV-evankelista Paula White, joka toimii presidentti Trumpin hengellisenä neuvonantajana, kokoontuivat konferenssiin Jerusalemiin. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu puhui tässä konferenssissa. Ja hänellä oli paljon sanottavaa siitä, ja kuinka kristillinen maailma ja Israel yritetään erottaa toisistaan määrätietoisesti. Vaikka konferenssi liittyy nimenomaan amerikkalaisten kristittyjen ja Israelin suhteeseen, hänen puheensa sopii sinällään koskemaan kaikkia Israelin kristittyjä tukijoita eri puolilla maailmaa

”Meidän yhteistyömme perustuu uskoon, historiaan ja perinteeseen. Mutta nyt on avautunut uusi sotarintama. Se on taistelu totuudesta. Meidän liittolaisuuttamme haastaa nyt islamilainen fundamentalismi, joka haluaa alistaa kaikki muslimit, joita se pitää vääräuskoisina ja hävittää Yhdysvaltain ja Israelin läsnäolo Lähi-idästä”.

Pääministeri Netanjahu on jo kauan ymmärtänyt, kuinka tärkeä ja strateginen yhteistyö Israelin valtion ja kristittyjen välillä on. Hän totesi, että tähän yritetään ajaa kiilaa. Hän kommentoi myös kaikkea sitä väärää tietoa, jota media levittää. Netanjahun mukaan kristityt ovat juuri oikeita liittolaisia toimimaan Israelin rinnalla totuuden puolesta.

Katsotaan vielä mediakuvia.

Viime aikoina olemme nähneet todella paljon kuvia Gazasta, joissa näkyy aika hyvinvoivan näköisiä aikuisia, mutta joissa näytetään aivan luonnottoman laihoja ja vääristyneillä raajoilla seisovia tai makaavia lapsia. Ja nyt herää kysymys, kun on todettu, että näistä lapsista monet kärsivät erilaisista sairauksista, niin miksi on tarve edes näyttää kuvia, jotka eivät edes olekaan tilanteesta?

Esimerkiksi yksi hyvin tunnettu kuva, jota Suomessakin esitettiin, osoittautui kuvaksi lapsesta, joka on hoidossa Italiassa. Lapsi ei siis olekaan Gazassa. Jos Gazassa on näin järkyttävä nälänhätä, niin kuinka on mahdollista, että aikuiset näyttävät normaaleilta ja hyvinvoivilta, kun taas lapset olisivat näin järkyttävässä kunnossa? Ottaisivatko aikuiset itse ruokaa ja pitäisivät lapsiaan nälässä, jos kyseessä olisi valtava nälänhätä? Ikävää on se, että jos joku yrittää nostaa esille tämän asian mediassa, niin sen sijaan että media tutkisi asiaa, se teilaa henkilön.

Meillä on nyt käsissämme sellainen tilanne, jossa ensinnäkin Hamasin propaganda, sen antamat luvut ja tiedot ovat YK:n ja sitten valtamedian luotettava lähde. Nyt sitten nämä kuvat, jotka ovat vääristyneitä tai oikeasti jostain muusta tilanteesta, leviävät kaikissa maailman valtamedioissa. Tässä on siis käynnissä kuvakampanja, jonka tarkoitus on kohdistaa huomio Israeliin ja sen oletettuihin rikkomuksiin.

Mielestäni tämä vie huomioon siitä, kuinka tapahtumaketju alkoi ja millä tavalla sen pitäisi päättyä. Moni ei enää muista sitä, että Hamas teki raakalaismaisen hyökkäyksen; että Hamasilla on yhä taistelijoita, aseita ja miinoitettuja tunneleita Gazassa. Koko maailman huomio on saatu kääntymään näihin kuviin ja Israelia syytetään päivästä toiseen. Ongelmallista on se, että jos näitä ylipäätään korjataan, korjaukset harvoin saavat samaa huomiota kuin alkuperäiset järkyttävän oloiset kuvat.

Nostan vielä esille sen, että media ei varsinaisesti syytä YK:ta siitä, että se ei jaa jo olemassa olevia ruoka-avustuspaketteja eikä tee yhteistyötä muiden avustusjärjestöjen kanssa. Media ei nosta esille Hamasin roolia ruoan jakelussa ja sitä, kuinka se on vuosia käyttänyt hyväkseen YK:ta myymällä avustusruuan. Näiden kahden järjestön välillä on ollut outo dynamiikka, sillä Gazassa on vaikeaa, ellei mahdotonta toimia ilman Hamasin hyväksyntää tai tukea. Ruuan myynnillä Hamas on saanut varoja aseiden hankintaan.

Tämä kaikki osoittaa, että media on joko täysin hakoteillä ja toimittajat tietämättömiä tilanteesta.

SUSANNA KOKKONEN