Susanna Kokkonen – Israel-uutisviikko 15.9.2025
Rony Smolarin ja Susanna Kokkosen vuoroviikoin toimittama Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:15.

Terrori-isku Jerusalemissa
Viime maanantaina Jerusalemissa tapahtui järkyttävän ampuminen, joka oli terrori- isku linja-auton sisällä. Ainakin kuuden ihmisen kerrottiin kuolleen ja kymmenien loukkaantuneen. Pääministeri Benjamin Netanjahu meni paikalle ja totesi Israelin taistelevan terrorismia vastaan. Israelin turvallisuusjoukot ovat hänen mukaansa onnistuneet torjumaan monia terrori-iskuja, mutta tämä kuitenkin tapahtui. Pääministeri luonnollisesti viittasi myös Gazan tapahtumiin ja siellä meneillään olevan sotaan.
Julistus
Tässä yhteydessä mieleeni nousi välittömästi ulkoministeri Elina Valtosen tekemä ilmoitus siitä, kuinka hän oli vienyt Suomen mukaan lähinnä Saudi-Arabian ja Ranskan tekemään julistukseen, joka liittyi nimenomaan tähän Israelin ja Hamasin väliseen tilanteeseen. Elina Valtosen tekemä päätös oli kahden hallituspuolueen perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kantoja vastaan.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah jätti eriävän mielipiteen, kuten tekivät useat perussuomalaiset ministerit.
Elina Valtonen totesi Yle:lle seuraavasti:
– Olemme tämän lausuman takana, ja sen takana, että rauhaa edistetään kahden valtion mallin pohjalta. Sen puolesta me puhumme ja teemme töitä, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi asiaa medialle eduskunnassa.
Myös Suomen verrokkimaat tukevat Valtosen mukaan lausumaa laajasti.
– Harva maa tukee tätä sataprosenttisesti, mutta kyse on kompromisseista. Historiallinen paperi on käsillä.
Valtonen painotti, että lausumaan liittyminen on ulkoministerin päätäntävallassa.
Suomen osallistuminen tähän julistukseen herättää jo sinällään valtavasti kysymyksiä, kun hallitus ei ollut siinä yksimielinen. Mutta sen lisäksi julistuksen sisältö on todella huojuvalla pohjalla. Yksi asia on se, mitä hallituspuolueista Kristillisdemokraatit ovat erityisesti painottaneet, että ulkopoliittisesti olemme sitoutuneet kahden välisiin neuvotteluihin. Tämän mukaisesti siis Israelin ja palestiinalaishallinnon tulisi käydä kahdenvälisiä neuvotteluja. Tämä oli periaate, kun Oslon sopimuksia tehtiin vuonna 1993.
Mutta toisekseen kun puhutaan esimerkiksi vapaiden vaalien järjestelmän järjestämisestä palestiinalaisalueella, törmätään suureen ongelmaan. Vapaita vaaleja ei ole järjestetty koska varmasti on epäilys siitä, että Mahmud Abbasin palestiinalaishallinto ei niitä voittaisin. On erittäin suuri todennäköisyys, että vaalit voittaisi Hamas.
Isku Dohassa
Tämä johtaakin meidät suoraan äskettäin kohua herättäneeseen tapahtumaan eli Israel teki hyökkäyksen Dohan kaupunkiin, Qatariin, missä useat korkea-arvoiset Hamasin johtajat olivat paikalla. Meidän on ihan ensiksi huomioitava, että vaikka Qatar on viime aikoina lähentynyt Yhdysvaltoja, niin se on pitkään ollut juuri turvapaikka terroristijohtajille. Muun muassa Saudi Arabia on nostanut asiaa julkisuuteen. Esimerkiksi miljardööri Hamasin johtaja Khaleed Mashaal on asunut jo vuosia avoimesti juuri Qatarissa. Itse asiassa koko Hamasin tärkein johto on majaillut juuri Dohan kaupungissa. On myös sanottu, että äskettäisissä Gazaan liittyvissä ja panttivankineuvotteluissa Qatar pelaisi myös jotain peliä.
Kun Israel nyt sitten teki iskunsa Dohassa, siitä levisi suuri kohu. Myös Suomen valtionjohto otti tähän kantaa. Ja jollakin tavalla korviin otti se, että asiasta tehtiin niin suuri numero ja sitä paheksuttiin niin voimakkaasti, kun kysymys kuitenkin oli terroristijärjestön johtajista. Luonnollisesti myös YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tuomitsi iskun voimakkain sanoin. Ikävä on sanoa, että iskua paheksuvilla Euroopan johtajilla -mukaan lukien Suomen johto- ei ole keinoja auttaa Israelia tämän kriisin ratkaisemisessa. Totuus on, että Hamas täytyisi painostaa luopumaan panttivangeista ja jättämään kokonaan Gazan alue. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä oli se ainoa tapa saada sota loppumaan.
Qatarin pääministeri arvosteli iskua erittäin voimakkaan sanoin todeten ”sen vaarantavan rauhan ja neuvottelut”. Monien lähteiden mukaan Yhdysvallat tiesi toki iskusta jo etukäteen ja varoittikin Qataria. Isku ei kuitenkaan ollut ongelmaton myöskään tästä näkökulmasta. Ilmeisesti presidentti Trump varoittikin Netanjahua, että uutta iskua Qatariin ei saa tehdä. Iskun ei tiedetä surmanneen juuri niitä henkilöitä, joihin se kohdistui. Netanjahu on kuitenkin varoittanut uuden iskun mahdollisuudesta, mikäli terroristijohtaja saavat asua Qatarissa tai jossakin muussa valtiossa. Arabijohtajien on tarkoitus tavata juuri nyt ja keskustella tästä iskusta sen syistä ja seurauksista.
Kidnappaukset
Melkein muiden uutisten alle hukkuneena tapahtui myös yksi hyvä asia sillä Elisabeth Tzurkov, venäläisisraelilainen tutkija, joka oli kidnapattu Irakissa jo 2023, vapautettiin äskettäin. Global Reach, joka on yksityinen panttivankien vapauttamiseen erikoistunut firma Yhdysvalloista (sekä jotkut Yhdysvaltain hallinnon jäsenet) neuvottelivat hänen vapauttamisestaan Irakista. Tapaus oli hyvin monimutkainen, sillä Elisabet Tzurkov teki tutkimusta Princetonin huippuyliopistossa Yhdysvalloissa, mutta hän ei ollut Yhdysvaltain kansalainen. Hänet kidnapattiin juuri tutkimuksen teon yhteydessä. Mennessään Irakiin hän käytti venäläistä passiaan. Tzurkovin aseman Princetonin yliopistossa oli kuitenkin se syy, että amerikkalaiset saattoivat hoitaa tapauksen.
Yhdysvalloissa amerikkalaisiin eli maan kansalaisiin kohdistuvat kidnappaamiset ovat erittäin vaikea asia. Yhdysvaltain hallinto on tullut siihen lopputulokseen, että kidnappaaminen on keino luoda poliittista painetta hallituksen päälle. Näin erityisesti, kun kyseessä on sellainen suurvalta kuin Yhdysvallat. Yhdysvallat onkin alkanut jakaa valtioita eräänlaisiin luokituksiin, joissa ne määritellään sen mukaan, kuinka suuri todennäköisyys on, että juuri jossakin tietyssä valtiossa kidnapattaisiin amerikkalaisia. Jos tällaiselle listalle päätyy, niin Yhdysvaltain on mahdollista asettaa valtiolle pakotteita, asettaa matkustuskieltoja sekä tuontikieltoja. Näillä toimilla saattaisi olla kidnappaamisia hillitsevä vaikutus, koska ne vaikuttaisivat maan talouteen sekä sen johtajien mahdollisuuksiin esimerkiksi matkustaa.
Panttivangit
Nyt on niin, että tämän Israelin ja Hamasin sotatilanteen aikana, joka siis alkoi lokakuun 7, 2023 nimenomaan kidnappaamisilla olemme nähneet, kuinka tehokas keino kidnappaamiset ovat luoda painetta hallitusta vastaan.
Näin äskettäin arvion siitä, mikä olisi panttivankien tilanne Gazassa tällä hetkellä. Tuon arvion mukaan heitä olisi vielä 49, joista alle 20 olisivat elossa ja joista 28 olisivat varmasti kuolleita. Kaksi panttivangeista on amerikkalaisia. Ilmeisesti Hamasilla olisi hallussaan myös yhden sotilaan ruumis, joka kuitenkin liittyisi aiempaan taisteluun, ei tähän viimeiseen konfliktiin.
Israelin iskettyä Qatariin panttivankien vanhemmat, omaiset ja ystävät lähettivät huolestuneita viestejä. He ovat kuulleet vapautetuista panttivangeista, että Hamas kostaa panttivangeille kaikki Israelin toimet sitä vastaan. Nämä huolestuneet ja surulliset ihmiset pelkäävät totta kai omien läheistensä puolesta. Kun panttivankeus on jatkunut näin kauan, epätietoisuus on valtavaa.
Israelin poliittinen johto arvioi kuitenkin tilannetta monilta eri näkökannoista. Niinpä Israelin poliittinen johto onkin selittänyt, että juuri nämä Hamasin korkea arvoiset johtajat, jotka asuvat täysin turvallisesti ja luksusolosuhteissa Qatarissa, ovat este sille, että panttivangit vapautettaisiin Gazasta.
Jos ajattelemme asiaa, niin on vaikea kuvitella, että näillä Hamasin johtajilla olisi mikään kiire vapauttaa panttivankeja. He eivät itse asu Gazassa, he eivät ole jatkuvien sotatoimien kohteena, eivätkä he välitä siitä, miten gazalaiset elävät. Olisikin aika vaatia, että nämä muualla kuin Gazassa asuvat Hamasin johtajat joutuisivat maksamaan hinnan siitä kärsimyksestä, jota he ovat aiheuttaneet.
Charlie Kirk
Tästä iskusta menen hetkeksi Yhdysvaltoihin, sillä siellä tapahtui jotakin hyvin järkyttävää. Nuori konservatiivimies 31-vuotias Charlie Kirk on kiertänyt puhumassa yliopistojen kampuksilla ja tavoittanut erityisesti konservatiivinuoria. Hänet tunnettiin myös Israelin puolustajana ja ystävänä. Hän oli puhumassa Utahin yliopiston kampuksella lavalla, kun yhtäkkiä kuului laukaus, joka surmasi hänet. Se, mikä on niin järkyttävää, on se, että juuri Yhdysvallat on sananvapauden puolustaja valtio. On järkyttävää ajatella, että hän kuoli puheidensa tähden.
Israelilaiset poliitikot ja erityisesti pääministeri Benjamin Netanjahu surivat julkisesti Charlie Kirki’a. Myös Presidentti Donald Trump osoitti julkisesti surunsa ja julisti surupäivän Yhdysvaltoihin.
”Charlie Kirk murhattiin, koska hän puolusti vapautta ja puhui totuutta”, totesi pääministeri Netanjahu sosiaalisessa mediassa. ”Hän taisteli valheita vastaan ja seisoi juutalaiskristillisen arvomaailman puolesta”.
Charlie Kirk oli rohkea kristinuskon ja Israelin puolustaja ja siksi haluan ottaa hänet esille tässä uutiskatsauksessa. Haluan esittää tyrmistykseni siitä, kuinka pilkkaavia ja vahingoniloisia kommentteja sosiaalisessa mediassa on esitetty Kirkin kuolemaan liittyen. Lisäksi antisemitistinen väite Israelin osuudesta tapahtumaan on levinnyt siitä huolimatta, että Israel on jäänyt kaipaamaan suurta ystäväänsä.
SUSANNA KOKKONEN