Rony Smolar – Israel-uutisviikko 22.9.2025

Rony Smolarin ja Susanna Kokkosen vuoroviikoin toimittama Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:15.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Israel-uutisviikkojakso oli tapahtumiltaan rikkonainen eikä juurikaan tuonut toivoa pitkään jatkuneen Gazan sodan päättymiseen. Myös YK:n yleiskokouksessa Ranskan ja Saudi Arabian valmistelema kahden valtion mallia edistäväksi aiottu Palestiina-julkilausuma ei todennäköisesti rauhoita Lähi-itää, koska näkemäni suomenkielisen käännöstekstin mukaan siitä jäi uupumaan viittaukset Israelin turvallisuustarpeisiin, kuten arabimailta vaadittava juutalaisvaltion tunnustamien. Tosin tässä nk. New Yorkin-julistuksessa arabimaat ensimmäisen kerran sitoutuvat Israelin turvallisuuteen.

Tuossa 42-kohtaisessa julkilausumassa määritellään pääasiassa tulevia askeleita kohti kahden valtion mallin toteuttamista, mikä korostaa Palestiinan valtion syntyä. Julkilausuman ongelmana on myös se, että ilman Israelin ja Yhdysvaltojen mukana olemista se todennäköiseksi jää pelkäksi julkilausumaksi. Israel jopa ilmoitti julkilausuman olevan ”kuolleena syntynyt” esitys.

Mutta ulkoministeri Elina Valtonen halusi päätöksellään Suomen liittyvän julkilausumaan, siitä huolimatta, ettei pääministeri Petteri Orpon neljän puolueen hallitus ollut asiasta yksimielinen. Tiedossa oli, että hallituskumppaneista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustaisivat julkilausumaa Suomen ulkopoliittisen linjan vastaisena.

YK:n jäsenmaista 142 äänesti Palestiina-julkilausuman puolesta ja kymmenen, mm Israel, Unkari ja Yhdysvallat vastustivat. Israelin lehdistössä mainittiin korostuneesti ne kanssaan ystävällisissä suhteissa olevat Euroopan valtiot, kuten Suomi, jotka tukivat julkilausumaa. Siksi Israelin ulkoministerin Gideon Saarin ja Elina Valtosen kerrottiin viime viikolla puhuneen puhelimessa.

Palestiina-kysymyksen uskotaan tulevan esille myös tällä viikolla alkavassa YK:n korkean tason yleiskokouksessa ja siellä valtionpäämiesten puheissa. Kokouksessa presidentti Alexander Stubbin johtamaan Suomen valtuuskuntaan kuuluu ulkoministeri Valtonen sekä kolme muuta ministeriä.

Mielenkiintoisen lisän tähän jännityksellä ladattuun aiheeseen on Yhdysvaltojen äskeinen päätös evätä viisumit Palestiinan itsehallinnon jäseniltä, mikä estää heidän pääsynsä YK:n yleiskokoukseen. Päätös koskee myös palestiinalaishallinnon presidenttiä Mahmud Abbasia, jonka sallitaan puhua kokoukselle vain videoyhteyden kautta.

Maailmanjärjestön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen on yleensä sallittava ulkomaisten diplomaattien pääsy YK:n kokouksiin New Yorkissa. Ulkoministeriö vakuutti noudattavansa sopimusta ja sanoi, ettei kaupungissa sijaitseva palestiinalaishallinnon YK-edustusto kuulu rajoitusten piiriin.

Ulkoministeri Marco Rubion mukaan Yhdysvallat haluaa näin kuitenkin saattaa palestiinalaishallinnon vastuuseen alueen ”rauhannäkymien heikentämisestä”. Lausunto otettiin tyydytyksellä vastaan Israelissa, missä Rubio viime viikolla vieraili. Isännilleen hän vakuutti Yhdysvaltojen vankkumatonta tukea samalla, kun hän kehotti Netanjahua kääntämään sodan suunnan ennen kuin se on myöhäistä.

Rubio välitti myös presidentti Donald Trumpin kritiikin Israelin edellisellä viikolla tapahtuneesta ilmaiskusta Qatarin pääkaupunkiin Dohaan, missä kohteina olivat terroristijärjestön Hamasin johtohenkilöt. Iskun kerrottiin kuitenkin epäonnistuneen tavoitteessaan, kun johtohenkilöiden todettiin selvinneen hengissä.

”Qatar on tärkeä liittolaisemme ja siksi emme katso hyvällä Netanjahun päätöstä iskeä sinne olkoonkin, että kohteena ei ollut Qatar, vaan Hamasin johto”, kuului Trumpin viesti. Trumpin lähipiirissä on kuitenkin epäilty Netanjahun pyrkivän sabotoimaan tulitaukoneuvottelut.

”Mutta hän ei enää iske Qatariin”, vakuutti Trump, vaikka Netanjahu ehti toistaa, että terroristit eivät voi piiloutua minnekään. ”Kyllä me tavoitamme heidät kaikki”, lupasi Netanjahu pian sen jälkeen, kun terroristit olivat toissaviikolla surmanneet kuusi israelilaista, joista neljä rabbia, bussipysäkillä Jerusalemissa. Hamas ilmoitti ottaneensa vastuun iskusta.

Myös israelilaiset ovat tuominneet tuon Qatarin iskun ajankohdan, kun maa oli toiminut Gazan sodan päättämiseen tähtäävien tulitaukoneuvottelujen keskeisenä välittäjänä ja Hamas oli juuri noina aikoina jonkin verran suostunut joustamaan omissa vaatimuksissaan. ”Kenen kanssa Israel sitten voisi tulitauosta sopia”, ihmeteltiin Tel Avivissa järjestetyssä sodanvastaisessa mielenosoituksessa.

Hamas ilmoitti kuitenkin perjantaina, ettei se enää suostu luovuttamaan yhtäkään israelilaista panttivankia, ei elävää eikä kuollutta.

Matkaansa Israelista Qatariin jatkanut ulkoministeri Rubio vetosi kuitenkin isäntiinsä käynnistämään uudelleen tulitaukoneuvottelut, joissa keskeisenä on juuri panttivankien vapauttaminen. Tähän hän ei kuitenkaan saanut vastausta.

Lepyttääkseen Israelin iskusta malttinsa menettänyttä Qatarin johtoa, Trump kutsui YK:n Palestiina-kokouksessa viime viikolla New Yorkissa olleen Qatarin pääministerin luokseen illalliselle.

Trumpin Israel-kritiikki oli saanut Lähi-idän arabimaat kokoontumaan hätäistuntoon, missä ne myötätunnon osoituksena Qatarille tuomitsivat Israelin hyökkäyksen sekä vaativat Naton kaltaisen puolustusliiton perustamista. Israelin iskun vaikutukset Lähi-idässä näkyvät todennäköisesti viiveellä, sillä niin paljon Israel ehti muutamassa päivässä menettää nauttimaansa luottamusta mm kanssaan Abraham-liitossa olevien arabimaisen keskuudessa.

Jopa Egyptin presidentti al-Sisi tuomitsi Israelin viimeaikaiset toimet ja sanoi niiden vahingoittavan maiden 46 vuotta kestänyttä rauhansopimusta.

Dohan iskun pelätään Israelissa loitontavan myös Saudi-Arabialta toivottua lähentymistä, kun kuningaskunnassa valtaa käyttävä ja Trumpin läheinen liittolainen kruununprinssi Muhammed bin Salman liittyi muiden arabijohtajien mielipiteisiin, jotka toivoivat uusien vaalien tuovan pian Israeliin uuden johdon. Lisäksi Saudien kerrottiin torstaina hieman yllättäen allekirjoittaneen keskinäisen puolustussopimuksen ydinasevaltion Pakistanin kanssa, minkä on arveltu lisäävän Lähi-idän herkkää strategista kirjoa.

Myös Israelissa lehdistö seuraa huolestuneena Gazan pitkittyneen sodan aiheuttamaa maan kansainvälisen mainehaitan kehitystä, mikä näkyy mm jyrkentyneenä diplomaattisena eristyksenä sekä torjuvana kauppapolitiikkana. Jopa pääministeri Netanjahu myönsi viime viikolla Israelin olevan joutumassa taloudellisesti eristyksiin.

Lehtien kirjoituksissa ovat olleet esillä niin israelilaisiin matkailijoihin kohdistuneet viisumirajoitukset ja Israelille määrätyt monet vientikiellot kuin Eurovision laulufestivaalin osallistumisboikotti sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen sotasyyllisyydestä langettama kansainvälinen pidätysmääräys pääministeri Netanjahusta.

Tuo jälkimmäinen tulee lähipäivinä ajankohtaiseksi, kun Netanjahun on määrä osallistua YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa. Yhdysvallat ei aseta hänelle rajoituksia, mutta hänen lentoreittinsä vaatii etukäteen tarkkaa suunnittelua, jos se ylittää Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsenvaltioiden ilmatilan. Siltä varalta, että jokin jäsenmaa sulkisi ilmatilansa tuolta lennolta, mikä aiheuttaa pidemmän lentoreitin, Netanjahun koneeseen otetaan lisäpolttoaineen sijasta nyt vähemmän virkamiehiä, avustajia sekä lehdistön edustajia.

Israelin maine mitattaneen tällä viikolla, kun Netanjahu torstaina 14. kerran käyttää puheenvuoronsa YK:n yleiskokouksessa, mistä Israelin kärkkäimmillä arvostelijoilla on ollut tapana poistua kokoussalista Israelin edustajan puhuessa. Ajankohtaisimpana syynä voi pitää viime viikolla käynnistynyttä Israelin maahyökkäystä väkirikkaaseen Gazan kaupunkiin ja sitä seurannutta suurta pakolaisvirtaa.

Israel jatkaa kuitenkin pian kaksi vuotta kestänyttä sotaa tuhotakseen Hamasin sekä vapauttaakseen Gazassa olevat 48 panttivankia. Hamas ei kuitenkaan ole suostunut vankien vapauttamiseen, vaan on valmis uhraamaan hallitsemansa Gazan väestön, kuten se sodan kestäessä on tehnyt.

Sodan toivottuna käännekohtana pidetään Netanjahun ja Trumpin tapaamista viikon kuluttua Valkoisessa talossa Washingtonissa ja kysymys kuuluukin, ottaako Gazan katkenneiden tulitaukoneuvottelujen jälkeen Yhdysvallat nyt ratkaisijan roolin. Trumpin tiedetään ainakin olevan tyytymätön Netanjahun sotastrategiaan.

Sotaväsymyksestä sekä viime aikojen terrorismista kärsineet israelilaiset vastustavat tätä uutta hyökkäystä, mikä sitoo kymmeniätuhansia sotilaita ja pitää heidät poissa omaisistaan tänään alkavalta pyhäkaudelta. Sotilastiedustelu on lisäksi saanut vihiä, että Hamas olisi maahyökkäyksen rajoittamiseksi siirtänyt vankinsa tunneliverkostosta Gazassa yhä ehjinä säilyneisiin rakennuksiin ja jopa telttoihin, mikä Israelin uutisissa kerrottuna sai vankien epätoivoiset omaiset ja heidän Tel Avivin keskustaan kokoontuneet tukijansa lähes raivon partaalle.

Armeijan komentaja yritti kuitenkin rauhoitella israelilaisia, kun hän televisiossa vakuutti sotilaiden puolustavan jokaista Israelin kotia Hamasin ja sitä tukevien vihollisten hyökkäyksiltä.

Lähipäivät näyttävät tämän uuden hyökkäyksen suunnan, kun Hamasilla uskotaan olevan yli 10.000 miestä Gazan kaupungissa eikä sodalle näy pikaista päätöstä. Sen lisäksi pitkässä sodassa raskaasti kulutettu armeija eikä Israelin yhteiskunta kestäisi enää uusia kaatuneita, joita tällä hetkellä on lähes 900.

Israelilaiset näyttäytyvät näinä aikoina muutenkinhyvin jakautuneilta, sillä vain osa näkee vallitsevissa olosuhteissa viettävänsä tänä iltana alkavaa juutalaista uuden vuoden 5786 kaksipäivää kestävää pyhää. Sitä seuraava kuukauden pyhäjakso on israelilaisille pitkä ja yleensä rentouttava lomakausi, jolloin yli kahden miljoonan on kerrottu matkustavan ulkomaille ottamaan välimatkaa pitkän sodan aiheuttamasta raskaasta ilmapiiristä. Matkalaisia ovat myös ne kymmenet tuhannet ortodoksijuutalaiset pyhiinvaeltajat, jotka viime päivinä ovat eri teitä matkustaneet Keski-Ukrainassa sijaitsevaan Umanin kaupunkiin, missä he uuden vuoden aikaan kokoontuvat rukoilemaan vanhurskaan rabbin haudalla.

Mutta pääosan israelilaisista matkailijoista muodostavat ne, jotka ovat päättäneet katkaista poikkeuksellisen pitkän hellejakson tutuissa lomakohteissa muualla Välimeren alueella sekä Aasiassa, vaikka israelilaisten on ulkomailla kerrottu kohdanneen torjuvaa vihamielisyyttä. Se on yllättänyt erityisesti niissä kohteissa, missä he aiemmin olivat olleet tervetulleita mutta nyt joutuneet kokemaan Israel- ja juutalaisvastaisuutta.

Kokemustensa seurauksena matkalaiset ovat tunnistautumisen välttämiseksi pyrkineet liikkumaan vain muutaman hengen ryhmissä ja viettämään aikaa vain uimarannoilla ja rantaravintoloissa, eikä iltaisin ole haluttu eikä uskallettu loukkaavien herjausten välttämiseksi poistua majapaikoista. Lisäksi heprean puhumista on yritetty välttää.

Israelin viranomaisille on välittynyt tästä tietoa ja joissakin tapauksissa Israelin paikallinen edustaja on joutunut tulemaan apuun tarjoamalla ns. konsulikyytiä mm loukkaantuneille tai omaisuutensa menettäneille.

Ja lopuksi: Juutalaisen vuoden vaihtuessa Israelin väkiluku on nyt ylittänyt 10 miljoonaa siitä huolimatta, että maahanmuutto on sodan takia laskenut mutta toisaalta maassa syntyi 180.000 lasta.

RONY SMOLAR