Rony Smolar – Israel-uutisviikko 20.10.2025

Israel-uutisviikkojakso oli tapahtumarikas ja saatoin paikan päältä seurata sitä.

Huipentumana oli presidentti Donald Trumpin pikavierailu viime maanantaina Israeliin merkkinä siitä, että Gazan aseleposopimuksen ensimmäisestä vaiheesta oli syntynyt yhteisymmärrys, siitä huolimatta, että Hamas oli ollut tyytymätön sopimuksen muutamista kohdista. Mutta yhdessä pääministeri Benjamin Netanjahun kanssa Trump kävi vielä läpi kahdenkymmenen kohdan niin sanottua rauhansuunnitelmaa ennen kuin hän raikuvien suosionosoitusten saattelemana astui Israelin parlamentin eli Knessetin eteen.

Puheensa aluksi hän julisti kaksi vuotta jatkuneen Israelin itsenäisyysajan pisimmän sodan päättyneeksi ja että ”nyt oli rauhan aika”. Toteamalla lisäksi, että ”tämä on suuri voitto Israelille ja koko maailmalle, sillä uusi Lähi-itä oli nyt syntynyt”, Trump nostatti kansanedustajat sekä kutsuvieraat toistuviin suosionosoituksiin.

Tunnin pituisen puheensa aikana hän tarkasteli Israelin asemaa Yhdysvaltojen uskollisena liittolaisena Lähi-idässä samalla, kun kehui myös itseään aikaansaadusta rauhansuunnitelmasta, josta Yhdysvallat yhdessä Egyptin, Qatarin ja Turkin kanssa oli sopinut.

Trumpin puolen vuorokauden Lähi-idän matkan seuraava kohde oli Egyptin Sharm el-Sheikh, minne kolmenkymmenen valtion päämiehet eri puolilta maapalloa yhdessä YK:n, Euroopan unionin sekä Arabiliigan edustajien kanssa olivat Israelista saapuvaa Trumpia odotellessa rauhankokouksen merkeissä koolla.

Trumpin johdolla kokous päättyi kirjalliseen julistukseen, minkä allekirjoittivat Egypti, Qatar, Turkki sekä Yhdysvallat sen jälkeen, kun Israel ja Hamas edellisellä viikolla olivat epäsuorissa neuvotteluissa hyväksyneet Trumpin suunnitelman yleisperiaatteet, kuten aselevon, vankien vapauttamisen sekä humanitääriset avustuskuljetukset.

Huomiota kokouspaikalla herätti se, että palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas oli läsnä mutta ei Israelin pääministeri. Hänen poissaolonsa ympärillä liikkui erilaisia boikottiarvailuja, mutta viralliseksi syyksi ilmoitettiin kuitenkin juuri alkanut juutalainen pyhä.

Myös Hamas jäi kokouksen ulkopuolelle, vaikka kyseessä oli Israelin ja Hamasin välisen Gazan sodan lopettamisesta. Viittaamalla Yhdysvaltojen vihamielisyyteen kutsun saanut Iran jättäytyi kokouksesta pois.

Kokouksen päätösjulistusta pidettiin Israelissa historiallisena, sillä kokouksessa olivat läsnä lähes kaikki ne valtiot, joita Israel on eri aikoina katsonut uhanneen turvallisuuttaan.

Kokouksen jälkeen vauhdittuivat pohdinnat Israelin ja maapallon suurimman muslimienemmistöisen valtion Indonesian tulevista suhteista, joita viime aikoina on käsitelty Lähi-idän eri medioissa. Jopa Egyptin kokoukseen osallistuneen Indonesian presidentin Prabowo Subianton veikkattiin poikkeavan yllätysvierailulle naapuriin Israeliin.

Vaikka niin ei käynyt, on presidentin kolme viikkoa sitten YK:n yleiskokouksessa pitämä puhe edelleen kaikunut Lähi-idässä, kun hän palestiinalaiskysymyksessä ilmoitti kuitenkin kannattavansa kahden valtion ratkaisua, mutta samalla muistutti, että myös Israelin turvallisuustarpeet tuli ottaa huomioon.

Myös Egyptin kokouspöydällä ollut rauhansopimus enteili turvallisuutta sekä parempia aikoja Lähi-itään, kun sodan osapuolet olivat sovittelijavaltioiden Egyptin, Qatarin ja Turkin avulla kokousta ennen päässeet yhteisymmärrykseen sodan lopettamisesta sekä vankienvaihdosta. Tässä uudessa tilanteessa sen on toivottu johtavan myös suhteiden virallistamiseen Israelin ja Saudi-Arabian välillä, mistä nyt viikonlopulla liikkui huhuja.

Kiivaasti edenneen uutisvirran aikana mieleeni jäi kuitenkin hetki, jolloin Israelissa katsottiin taivaalle Trumpin presidentillisen Airforce One-jättikoneen ylittäessä Tel Avivin keskustaan nk:lle Panttivankien aukiolle kokoontuneen hurmioituneen väkijoukon. Nimittäin koneen laskeutuminen tapahtui lähes samanaikaisesti, kun vapautettavia panttivankeja Gazasta kuljettaneet ajoneuvot ylittivät rajan Israelin puolelle.

Tuo hetki oli muutenkin dramaattinen, koska se päätti 738 vuorokautta helvetin kaltaisista olosuhteissa elossa selvinneen kahdenkymmenen vangin kärsimykset. Tuosta hetkestä alkaen Israel sitoutui noudattamaan aikaansaatua aseleposopimusta aloittamalla vuorokauden kestäneen joukkonsa vetämisen ennalta sovitulle linjalle Gazassa sekä aloittamalla lähes 2000:n palestiinalaisvangin kuljetukset vapauteen.

Näin oli otettu ensimmäiset askeleet 72 tuntia kestävän aseleposopimuksen ensimmäisessä vaiheessa ja pian se näkyi, kun presidentti Trumpin aloittaman rauhanprosessin arkkitehteina toimineet Valkoisen talon erityisedustaja Steven Witkoff sekä alueen aiemmissa rauhanratkaisuissa mukana ollut Trumpin vävypoika Jared Kushner näyttäytyivät Panttivankien aukiolla. Paikalle kokoontuneen väkijoukon mielialat olivat pitkän sodan aikana pysyneet vakavina ja huolestuneina, mutta vieraiden astuttua väkijoukon keskelle, sodan aiheuttama jännityksen ja murheen täyttämä ilmapiiri muuttui hetkessä.

Ihmiset syleilivät toisiaan, tanssivat ja lauloivat tunnettuja kansanlauluja samanaikaisesti, kun ensimmäiset kuohuviinipullot paukahtelivat auki. Riemulla ei ollut rajoja ja näky muistutti kahdeksan vuosikymmentä sitten toisen maailmasodan päättänyttä ilonpitoa Euroopassa.

Saman illan uutiskuvissa näytettiin kahdessa vaiheessa vapautettuja nuoria miehiä, jotka nälkiintyneinä näyttivät kuitenkin suhteellisen hyväkuntoisilta siitä huolimatta, että monet heistä olivat näännytettyinä viruneet kaksi vuotta maan alla häkeissä ja kahlittuina ilman raitista ilmaa ja päivänvaloa.

Rajalla tehdyn lyhyen kuntotarkastuksen jälkeen heidät lennätettiin sairaaloihin saamaan tarvittavaa hoitoa. Herkistyneet israelilaiset saattoivatkin sitten seurata television välittämiä hetkiä vapautettujen kohdatessa omaisensa ja sitä seurannutta lähes loputonta riemua ja syleilyä.

Ilonpito rauhoittui kuitenkin hetkeksi, kun uutisissa kerrottiin Kansainvälisen Punaisen Ristin vastaanottaneen Gazassa ensimmäiset neljän panttivangin ruumiit, jotka rajalla luovutettiin Israelin viranomaisille. Alustavan tunnistamisen jälkeen ruumiit kuljetettiin iltapimeässä oikeuslääketieteelliseen laitokseen virallista tunnistamista varten. Ruumiista yksi oli Israeliin maatalousoppia hankkimaan tulleen nepalilaisen opiskelijan.

Hamas palautti seuraavana päivänä lisäksi kuusi ruumista, mutta yksi ei ollut panttivangin. Israel on ollut tyytymätön ruumiiden hitaaseen palauttamiseen, mikä on vastoin aikaansaatua sopimusta.

Koska Hamas on tähän aamuun mennessä palauttanut 28:sta hallussaan olleesta israelilaisten ruumiista 12 ja näin rikkonut syntynyttä sopimusta, on Israel ilmoittanut harkitsevansa avustuskuljetusten rajoittamista ja jopa sotilaallista painostusta, jos viivyttely jatkuisi. Israel on tähän mennessä palauttanut 120 palestiinalaista ruumista Gazaan.

Hamas on puolustautunut väittämällä, että sillä on vaikeuksia löytää ruumiita, kun niiden etsimiseen ja haltuun saamiseen menee enemmän aikaa kuin, mitä sopimus edellyttää. Lehtitietojen mukaan Israel on välikäsien kautta kuitenkin jakanut Hamasille tiedustelutietoa auttamaan ruumiiden löytämisessä Gazan lähes kokonaan tuhotulla alueella. Samalla myös Israelin omat joukot suorittavat etsintöjä valtaamallaan Gazan alueella.

Rauhansopimuksen etenemisestä sekä Hamasin viivyttelystä huolestunut presidentti Trump on antanut Israelille vapaat kädet toimia Gazassa muistuttaen Hamasia, ettei sota ole ohi ennen kuin viimeinen ruumis on palautettu Israeliin. Vaikeuksia on lisännyt se, että Hamasin ja Israelin välillä syttyi eilen yhteenottoja, joissa kaksi sotilasta kaatui.

Aseleposopimuksen takaajavaltiot Egypti ja Qatar ovat yrittäneet rauhoitella osapuolia samalla, kun ne ovat aikeissa lähettää paikalle ruumiiden etsijöitä sekä kevyitä raivauskoneita. Tehtävään tarvitaan myös raskaampaa raivauskalustoa, mihin Israel ei tässä vaiheessa vielä ole suostunut.

Välttääkseen loukkaamasta presidentti Trumpin keskeistä panosta rauhanrakentajana, Israel ei kuitenkaan halua näyttäytyä hankalana osapuolena eikä sopimuksen rikkojana ja siksi se pyrkii olemaan kärsivällinen. Tilanne on vaikea erityisesti kuolleiden omaisille, jotka kahden vuoden epätietoisuuden jälkeen vihdoin haluavat saattaa rakkaansa arvokkaasti haudan lepoon.

Vaikka aseleposopimuksen eteneminen jatkossa on viemässä Hamasilta vallan Gazassa, haluaa se aseellisesti kukistettuna kuitenkin osoittaa pitävänsä vielä kiinni asemastaan ja siksi israelilaisten ruumiit ovat sille viimeinen pelikortti. Sen lisäksi Hamas on uutistietojen mukaan alkanut terrorisoida omaa väestöään toimeenpanemalla joukkopidätyksiä sekä järjestämällä näyttäviä joukkoteloituksia.

Terroristijärjestö on ottanut silmätikukseen erityisesti alueella salaa toimivat oppositioryhmät ja paraikaa etsii myös vakoojia sekä pettureita, joita se epäilee yhteistyöstä Israelin kanssa.

Israel on vuorostaan suunnitellut turva-aluetta Hamasin vainoa pakeneville palestiinalaisille, sillä Gazan alueesta yli puolet on yhä israelilaisjoukkojen hallussa. Viime päivien tapahtumat Gazassa osoittavat, ettei aseleposopimuksen edellyttämä Hamasin riisuminen aseista tule olemaan kovin helppo tehtävä.

Sen lisäksi Gazan rauhoittuminen näyttää olevan vielä kaukana Trumpin tavoittelemasta rauhantilasta. Siksi sinne on aseleposopimuksen mukaisesti asettumassa monikansallisia rauhanturvajoukkoja useista arabi- ja muslimimaista. Lisäksi Yhdysvallat on aikeissa lähettää 200:n miehen tarkkailijajoukon.

Ennen sitä Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance sekä erityislähettiläs Steve Witkoff saapuvat lähipäivinä Israeliin selvittämään onko eilen rikkoutuneella aseleposopimuksella mahdollisuus edetä seuraavaan eli kakkosvaiheeseen.

Edellä kuvaamani uutisvyöryn keskellä Israelissa vietettiin viime viikolla seitsemän päivää kestävää lehtimajajuhlapyhää Sukkotia, eli syksyn sadonkorjuujuhlaa, joka ilonjuhlana päättää Jom Kippuria edeltäneet katumuspäivät. Perinteen mukaisesti Sukkotina luetaan synagogassa Vanhan testamentin yhtä viisasten kirjaa eli Saarnaajaa.

Sukkotin loma-aika on myös ilon aikaa, jolloin ihmisillä on tapana tavata ystäviään sekä vierailla koristelluissa lehtimajoissa, mitä tämänvuotinen lempeä syyssää hyvinkin helli. Sukkotin aikana on tapana myös syödä ja jopa nukkua lehtimajassa, mikä muistuttaa Israelin kansan erämaavaelluksen aikaisesta asumuksesta.

Suotuisa sää sekä rauhoittumassa oleva yleistilanne suosi tänä vuonna myös Pyhän maan kristittyjä, jotka perinteisesti juhlistavat lehtimajajuhlaa ylistämällä Herran huolenpitoa kaikista kansoista sekä marssimalla kulkueena läpi muurien ympäröimän Jerusalemin Vanhan kaupungin.

Mutta tämä uutisjakso päättyi murheeseen ja muistamiseen, kun pyhäkauden lopulla Israelissa vietettiin viime torstaina kansallista muistopäivää lokakuun seitsemännen päivän uhrien sekä viime vuosien dramaattisten tapahtumien muistolle.

Maan ylimmän johdon läsnä ollessa Jerusalemissa vietetty koskettava päätapahtuma keskittyi muistamaan Gazan sodan lähes kahtatuhatta israelilaista uhria, leskiä, orpoja, tuhansia vammautuneita sekä kotinsa menettäneitä. Vaikka tilaisuus oli epäpoliittinen, puheissa kuitenkin viitattiin virallisen tutkimuskomission perustamiseen selvittämään tapahtumia, jotka johtivat tuohon juutalaisten kokemaan verisimpään iskuun sitten toisen maailmansodan.

Lokakuun 7. on joka tapauksessa jäävä muistopäiväksi Israelin kansalliseen kalenteriin.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar