Rony Smolar – Israel-uutisviikko 29.12.2025

Hei, minä olen Rony Smolar ja ohjelmaa, jota kuuntelet, on Radio Patmoksen Israel-uutisviikkojakso, joka osoittaa viiveellä etenevän Gazan rauhantilan poikivan Lähi-idässä uusia uhkakuvia Lähi-idässä, kun Libanonia pihtiotteessa pitävän shiia-islamilaisen Hizbollahin on Iranin aseavun turvin nähty vahvistavan läsnäoloaan Israeliin rajoittuvassa maan eteläosassa ja siten uhkaavan Israelia.

Sen seurauksena ”Jumalan puolueena” tunnettu Hizbollah näyttää vetävän pienen ja sotilaallisesti heikon isäntämaansa uuden sodan kierteeseen Israelin kanssa. Edellinen päättyi vuosi sitten Ranskan ja Yhdysvaltojen kätilöimään tulitaukoon sen jälkeen, kun israelilaisjoukot olivat karkottaneet Israeliin raketteja ampuneen Hizbollahin maan eteläosaa halkovan Litani-joen pohjoispuolelle.

Israelilaisjoukkojen vetäydyttyä Libanonin armeijan edellytettiin tulitaukosopimuksen mukaisesti yhdessä alueella toimivien YK:n rauhaturvajoukkojen kanssa estävän Hizbollahin asemiesten paluun mutta se ei ole toteutunut, kun Hizbollahilla on alueen shiialaisväestön aatteellinen tuki.

Libanonin presidentti Joseph Aoun totesi tavattuaan joulua ennen maan maroniittikirkon patriarkan, että Libanonin ja Israelin diplomaattien välillä käytyjen suorien neuvottelujen toivotaan estävän seuraavan sodan, mistä ”jos Jumalan suo, maittemme suhteet voisivat edetä suotuisaan suuntaan”.

Kokonaistilannetta Libanonissa pahentaa se, että Hizbollah on edustettuna myös Libanonin 128-paikkaisessa parlamentissa, missä sillä nykyisin on 14 edustajaa. Puolue nojaa köyhän shiialaisväestön asuttaman maan itä- ja eteläosien kannatukseen siitä huolimatta, että väestö on joutunut kärsimään Israelin vastahyökkäyksistä.

Tilanteen uskotaan entisestään kärjistyvän perivihollisen Iranin pyrkiessä välikäsien kautta maksamaan Israelille takaisin viime kesänä käydyssä lyhyen sodassa kärsimänsä tappiot. Iran on lehdistössä olleiden tietojen mukaan muutenkin hakeutunut Israelin naapurien kuten Libanonin ja Syyrian kautta epäsuorasti konfliktiin jopa niin, että Israelin turvallisuusviranomaiset ovat julkisesti arvioineet tilanteen piankin johtavan uuteen sotaan.

Israelin mukaan se voisi hyvinkin käynnistyä, koska Iran paraikaa harjoittelee ohjuksillaan ohjuspuolustusta. Israel on varautunut siihen, että tuon harjoituksen varjolla Iran saattaisi valmistella yllätysiskua Israeliin, mistä liittolaista Yhdysvaltoja on varoitettu.

Hamasin verisestä yllätyshyökkäyksestä lokakuussa 2023 oppia ottaneena Israelin ilmapuolustus on nyt valmiustilassa, vaikka yleisesikunnan arvion mukaan Iran iskee 50%:n todennäköisyydellä.

Eilisaamuna presidentti Donald Trumpin vieraaksi Floridaan matkustanut pääministeri Benjamin Netanjahu kertoi ottavansa myös Iranin keskusteluissa esille, sillä maiden välillä vallitsee turvallisuusstrateginen sopimus, mikä runsaan vuoden sisällä on juuri Iranin vastaan toteutunut. Matkaansa ennen Netanjahu kertoi aikovansa esitellä isännälleen myös uusia hyökkäyssuunnitelmia Lähi-idän eri kriiseihin sotkeutuneen Iranin taltuttamiseksi.

Samalla kun Iran kuumeisesti etsii maassaan toimivia sisäisiä vihollisia, kuten Israelille työskenteleviä vakoojia, se itse pyrkii värväämään yhteistyöhaluisia israelilaisia, joiden lehtitietojen mukaan on jopa 30.000 dollarin palkkiota vastaan odotettu paljastavan Israelin teollisuuden sekä korkean teknologia-alan johtohenkilöiden nimiä sekä yhteystietoja.

Myös israelilaisten poliitikkojen kotiosoitteet ja yhteystiedot kiinnostavat Irania ja mm entisen pääministerin Naftali Bennettin kotia valokuvannut ja tarkkaillut joutui äskettäin Israelin vastatiedustelun pidättämäksi.

Iranin uskotaan tiedoilla pyrkivän läpäisemään kyseessä olevien henkilöiden ympärillä olevat tiukat turvatoimet kostoksi sille, että Israel on viime vuosina onnistunut rohkeilla iskuillaan surmaamaan joukon Iranin ydinteollisuuden tiedemiehiä sekä teknikoita.

Presidentti Trumpin unelmoimasta uudesta ja rauhalliseksi muuttuvasta Lähi-idästä ei näinä aikoina näy merkkejä, kun Yhdysvallat myös itse on puuttunut sotilaallisesti alueen tapahtumiin. Viimeisin koettiin toissaviikolla Syyriassa, missä Yhdysvallat pitää sotilastukikohtaa, josta käsin se taistelee pahamaineista ääri-islamilaista terroristijärjestöä ISIS:iä vastaan.

Järjestön surmattua aiemmin tässä kuussa kolme yhdysvaltalaista Syyriassa, Yhdysvallat kosti iskemällä hävittäjillä, taisteluhelikoptereilla sekä tykistöllä 70:een ISIS:n pesäkkeeseen. Myös Syyrian naapurimaan Jordanian ilmavoimien hävittäjät osallistuivat iskuihin.

Laajaa ja näyttävää kostoiskua on pidetty varoituksena Lähi-idässä terroristisia lonkeroitaan levittävälle väkivaltaiselle islamistijärjestölle mutta samalla isku on nähty tuen osoituksena vallanvaihdosta yhä herkässä tilanteessa olevalle Syyrian johdolle. Asiantuntijoiden mielestä ISIS:iin myötämielisesti suhtautuvia saattaa olla Syyrian uudessa hallinnossa siitä huolimatta, että maa on sitoutunut jatkamaan sotilasoperaatioita terroristijärjestöä vastaan.

Lähi-idän tapahtumia pitkään ja myös paikan päältä seuranneena havaintoni on, että ongelmat ja kriisit eivät alueelta katoa, vaan ne muuttuvat ja hakeutuvat uusille alueille, mistä valvottavaksi löytyy sitten uusi strateginen painopiste. Sen lisäksi valtioiden vaihtuvat liittosuhteet kyseenalaistavat ennakoitavuuden, kuten Välimeren itäosassa näyttää nyt olevan käymässä.

Nimittäin ystäviä ja turvallisuutta kaipaava Israel on juuri turvallisuutensa lisäämiseksi syventänyt puolustusyhteistyötä kahden kanssaan diplomaatti- ja taloussuhteissa olevan EU-maan eli Kreikan ja Kyproksen kanssa. Syynä on näiden kolmen valtion kehnot ja viime aikoina jopa kiristyneet suhteet Lähi-idän näyttämölle voimaperäisesti pyrkivään Turkkiin.

Näitä valtioita edeltäneillä kansoilla oli jo historiassaan huonot kokemukset Lähi-itää yli kuusi vuosisataa hallinneesta entisestä suurvallasta, nyky-Turkkia edeltäneestä ottomaanisesta imperiumista, minkä takia naapuruussuhteet alueella edelleenkin hiertävät. Maita kuitenkin yhdistää liittoutuminen Yhdysvaltojen kanssa, Kreikan, Kyproksen ja Turkin ollessa Naton jäsenmaita, kun taas Israelilla on tiivis strateginen liittosuhde Yhdysvaltojen kanssa.

Erityistä katkeruutta on kokenut pieni saarivaltio Kypros, jonka pohjoisosan Turkki vuonna 1974 miehitti ja minne se yhdeksän vuotta myöhemmin perusti Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan, jonka ainoastaan Turkki on tunnustanut. Saarella on kuitenkin merkittävä strateginen asema, kun Iso-Britannialla on siellä kaksi lentotukikohtaa.

Israel, Kreikka ja Kypros ovat viime vuosina löytäneet toisensa juuri Turkin edetessä Lähi-idän näyttämölle, missä se lähes uhmakkaasti on nyt asettunut haastamaan Israelin. Vaikka Turkki oli ensimmäinen muslimimaa, joka tunnusti itsenäistyneen Israelin ja maiden suhteet olivat läheiset vielä 2020-luvun alussa, maat olivat Palestiina-kysymyksessä ajautuneet kriisiin jo ennen Gazan sotaa. Sen jälkeen Turkki on syyttänyt Israelia mm valtioterrorismista. Tähän Israel on vastannut nostamalla esiin Turkin ihmisoikeusloukkaukset ja erityisesti maan kurdiväestön kohtelun.

Maat ovat kuitenkin säilyttäneet diplomaattisuhteensa, vaikka Turkki on katkaissut täysin taloudellisen yhteistyön ja sulkenut ilmatilansa Israelin lennoilta. Sen seurauksena sadat tuhannet israelilaiset lomailijat ovat Turkin sijasta valinneet suosikkikohteekseen vajaan tunnin lentomatkan päässä sijaitsevan Kyproksen.

Kyproksen kautta Israelissa toivotaan Eurooppa-suhteiden kohentumista, kun Kypros nyt vuodenvaihteessa vastaanottaa EU:n neuvoston puheenjohtajuuden.

Koska Israel näkee sotilaallisesti voimakkaan Turkin pyrkivän kasvattamaan vaikutusvaltaansa Lähi-idässä, Israel vastustaa maan liittymistä Gazan rauhoittamiseen suunniteltuihin kansainvälisiin vakautusjoukkoihin, mitä taas Yhdysvallat tukee. Asia tullee esille Trumpin ja Netanjahun tänään alkavissa keskusteluissa, joissa Israelin lehtitietojen mukaan samalla mitattaisiin Netanjahun valtiomiestaito.

Turkki oli esillä myös Kreikan pääministerin sekä Kyproksen presidentin vieraillessa yhdessä toissa viikolla Israelissa, missä he keskustelivat keskinäisistä suhteistaan ”alueen vakautta tavoitteleman yhteisen puolustusliiton hengessä”, kuten tapaamisen loppulausunnossa mainittiin. Lehdistötiedotteen mukaan tapaamista pidettiin strategisesti onnistuneena, minkä lisäksi maat näkivät Turkin ja Iranin sekä niiden tukemat terroristiryhmät vakavimpina uhkana Lähi-idän vakaudelle.

Turkille ja sen kunnianhimoiselle johtajalle Recep Tayyip Erdoganille Netanjahu lähetti kokouksesta peitellyn varoituksen: ”Niille, jotka haaveilevat alueen menneestä ylivallastaan, voin sanoa: Unohtakaa se!”

Iranin liittolaisena Turkki aiheuttaa Israelille myös lisäongelmia, kun läntisten tiedustelulähteiden mukaan maa on viime viikkoina pyrkinyt sijoittamaan tutka-asemia Syyrian maaperälle. Toteutuessaan se johtaisi yhteenottoihin Israelin kanssa, sillä tutkat rajoittaisivat Israelin ilmavoimien toimintavapautta alueella, koska mm hyökkäyslentojen reitti Iraniin on tähän asti kulkenut juuri Syyrian ilmatilan kautta.

Israel on ilmoittanut Yhdysvalloille, ettei se hyväksyisi Turkin aikeita ja toivoo Trumpin hillitsevän ystäväänsä presidentti Erdogania.

Mutta vaihtuvat liittosuhteet pitävät strategiset mannerlaatat jatkuvasti liikkeessä Lähi-idässä. Siitä kertoo Syyrian uuteen hallintoon pettynyt Israel, kun maan armeija oli tehnyt verisen iskun maan druusivähemmistön asuttamaan Sweidan kaupunkiin lähelle Jordanian rajaa. Sen lisäksi maan uusi johto on toivoa herättäneestä alustaan huolimatta alkanut veljeillä Israelille vihamielisten tahojen kanssa.

Iskemällä ilmavoimillaan pääkaupungin Damaskoksen strategisiin kohteisiin Israel asettui puolustamaan druuseja, joita kuuliaisina juutalaisvaltiolle asuu myös Israelin puolella. Näin Israel viestitti, ettei se sallisi vähemmistöjen julmaa kohtelua naapurissa ja olisi valmis niitä puolustamaan siitä huolimatta, että lännestä ystäviä hankkineen Syyrian uuden hallinnon on toivottu kohentavan maan aiemmin poljettuja ihmisoikeuksia.

Vallitsevassa epävakaassa tilanteessa Israel on nyt päättänyt aseistaa Syyrian druuseja Hamasilta ja Hizbollahilta kaapatuilla aseilla.

Israelin alueellinen strategia käsittää myös Syyrian ja Turkin rajalla asuvan kurdivähemmistön puolustamisen naapurin Turkin turkkilaistamispyrkimyksiltä.

Näillä toimilla Israelin pyrkimyksenä on rajoittaa Turkin vaikutusvallan leviämisen Syyrian kautta Israelin rajojen tuntumaan. Tämän estämiseksi Israelin on kerrottu käyneen neuvotteluja jopa venäläisjoukkojen palauttamisesta Syyrian eteläosiin, mistä ne vallanvaihdon myötä vuosi sitten vetäytyvät.

Ja lopuksi: Israelin väestörekisterikeskus julkaisi joulun alla tietoja maassa asuvasta kristitystä väestönosasta, mikä osoittaa pientä kasvua ollen 185.000 henkeä. Heistä suurin osa asuu maan kahdessa pohjoisessa kaupungissa Nasaretissa ja Haifassa, kummassakin noin 19.000.

Israelin lehdissä kerrottiin lisäksi presidentti Isaac Herzogin vaimoineen vierailleen jouluaattona fransiskaaniluostarissa Jerusalemissa. ”Kunnioitan syvästi Israelin kristittyä yhteisöä, joka muodostaa erottamattoman osan maamme väestöä. Israelin valtio suojelee myös jatkossa maassa noudatettavaa uskonvapautta”, vakuutti presidentti Herzog.

Hyvät Radio Patmoksen kuuntelijat; tavataan taas ensi vuoden puolella kahden viikon kuluttua. Toivotan teille hyvää alkavaa vuotta! Myös tämä Israel-uutisviikkojakso on luettavissa Patmos.fi- sivulta. Täällä Rony Smolar, Radio Patmos