Rony Smolar – Israel-uutisviikko 9.2.2026

Israel-uutisviikkojaksoa edelleen hallitsivat Lähi-itää lähes kuukauden jännityksessä pitänyt presidentti Donald Trumpin uhkaus iskeä Iraniin sekä ilman suurempia ongelmia toiseen vaiheeseen edennyt Gazan rauhansopimus. Kummatkin ovat pitäneet Lähi-idän varpaillaan, kun pessimistisimmät eivät luota sovinnon löytymiseen.

Tilanteessa tyypillistä on ollut myös se, että jokaiselle päivälle on riittänyt uusia käänteitä, kun diplomaattisia ratkaisu- ja rauhoittamisneuvotteluja on käyty niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin eri puolilla Lähi-itää. Niiden kyljessä ovat myös tiedustelu- ja sotilasasiantuntijat tiiviistäneet tapaamisiaan samalla, kun Yhdysvallat on lisännyt Iran-neuvotteluihin painetta siirtämällä suuria määriä ilma- ja merivoimiaan Lähi-itään. Niiden pääasiallisena tarkoituksena on ollut painostaa Iran neuvottelupöytään sekä uhata kansaansa alistavaa pappisvaltaa eroamaan ja muuttamaan uhmakasta voimapolitiikkaansa Lähi-idässä.

Olihan Trump jo tammikuun alkupäivinä vakuuttanut maan turvallisuusjoukkojen rajun käsittelyn kohteiksi joutuneille iranilaisille ”avun olevan kohta tulossa”, mikä ymmärrettiin Yhdysvaltain iskuna Irania ja erityisesti sen hallintoa vastaan.

Sen lisäksi EU-maiden ulkoministerit päättivät viime viikolla asettaa hallinnon tukena olevan Iranin vallankumouskaartin EU:n terroristijärjestöjen listalle vastaukseksi hallinnon väkivaltaisille sortotoimille mielenosoittajia kohtaan.

Hallintoonsa tyytymättömien iranilaisten pettymykseksi Trump pehmensi puheitaan, minkä seurauksena Iran suostui painostuksen alla perjantaina käytyihin neuvotteluihin. Pahimmasta sisäisestä kriisistä päästyään itsevarmana, jopa tasapuolisena neuvotteluihin lähtenyt Iran päätti, aluksi kuitenkin koetella Persianlahden tuntumaan sotavoimiaan keskittäneen Yhdysvaltojen valmiutta lähettämällä drooni-lennokin kohti amerikkalaista lentotukialusta. Sen jälkeen Iranin merisotilaat häiritsivät vielä Yhdysvaltain lipun alla Arabianlahdella purjehtineen rahtialuksen kulkua. Nuo eivät kuitenkaan johtaneet muuhun kuin uutisotsikoihin.

Neuvotteluja ennen Iran tukeutui myös tutuksi tulleeseen viivyttelytaktiikkaansa, kun sille ei aluksi käynyt neuvottelupaikaksi sovittu Turkin Istanbul, vaan vaati itseään lähempänä Persianlahdella sijaitsevaa Omanin pääkaupunkia Muscatia. Myös neuvottelujen sisällöstä löytyi näkemyseroja, kun Iran ilmoitti suostuvansa käsittelemään ainoastaan ydinohjelmaansa.

Se ei kuitenkaan käynyt Yhdysvalloille eikä sen ”kuiskaajana” toimivalle Israelille, sillä presidentti Trumpin ajaman Lähi-idän rauhoittamisohjelman edellytyksenä on, että Iran luopuu myös hallussaan olevasta rikastetusta uraanista sekä ballistisista pitkän matkan ohjuksista. Lisäksi Irania vaaditaan lopettamaan Lähi-idässä toimivien liittolaistensa, terroristijärjestöjen Hamasin, Hizbollahin sekä Huthien tukemisen ja varustamisen. Kaikkia näitä vaatimuksia painotti ennen  kokousta myös Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ”jos Iran yleensä haluaa päätyä neuvottelusopimukseen”, kuten hän sanoi.

Myös presidentti Trump totesi lehdistölle Irania uhkaavan ”hyvin pahoja asioita ellei päädyttäisi sopimukseen”. Houkuttimena Trump antoi kuitenkin ymmärtää sopimukseen pääsemisen voivan tuoda helpotuksia Irania vuosia kurittaneisiin kansainvälisiin talouspakotteisiin.

Tässä yhteydessä on todettava, ettei Israelin taipumaton asenne Iranin painostamiseksi ole helpottanut amerikkalaisneuvottelijoiden työtä. Sitä sai tuntea Lähi-idän erityslähettiläs Steven Witkoff, joka Ukraina-neuvottelujensa lomassa viime viikolla poikkesi Israeliin, missä hän kohtasi maan turvallisuuspoliittista johtoa.

Lehdistö tiesi Israelin tiukasti painottaneen, ettei se suostuisi minkäänlaisiin myönnytyksiin Iranille, jonka kansainvälisistä valvonta- ja rajoitussopimuksista huolimatta tiedetään salassa kehittäneen ydintekniikkaansa, rikastuttaneen uraania sekä valmistaneen ydinkärkiä kantavia pitkän matkan ohjuksia.

Tapaamisessa Israel antoi Witkoffin ymmärtää, että se näkee amerikkalaisiskun mahdollisen peruuntumisen heikkoutena, mitä Iran jatkossa hyödyntäisi. Siksi Israel kannattaa sodan laajentumisesta huolimatta voimakasta ja Iranin uhkaa poistavaa iskua. Israelin on jo pitkään ollut valmiudessa liittymään Yhdysvaltain sotatoimiin, minkä takia maiden sotilasesikunnat ovat viime aikoina tiivistäneet yhteydenpitoaan.

Israelissa nähtiin neuvottelut Witkoffin kanssa hyvin tärkeinä ja hyödyllisinä ja hänen lähdettyään oltiin vakuuttuneita, ettei Yhdysvallat neuvotteluissaan tinkisi liittolaisensa turvallisuusvaatimuksista.

Israel oli painottanut suhtautuvansa erityisen kriittisesti juuri Iranin ballistisiin ohjuksiin, jotka viime kesäkuun lyhyen ilmasodan aikana osoittautuivat vaikeiksi torjua.

Iran onkin viime päivinä kehunut 16 kertaa ääntä nopeammin lentäviä ohjuksiaan, joiden väitetään tavoittavan 2000 kilometrin päässä sijaitsevan Israelin vain kymmenessä minuutissa. Hyvästä ohjuspuolustuksestaan huolimatta osa noista ohjuksista läpäisi viime kesänä Israelin torjunnan aiheuttaen tuhoja eri puolilla maata. Siksi Israel vastustaa tiukasti Iranin ohjusohjelmaa.

Jännitys on jo viikkoja tuntunut Israelissa, kun armeija on ollut kohotetussa valmiustilassa ja reservejä pidetty aseissa ja ilmavalvontaa suorittavat pommi- ja hävittäjäkoneet ovat partioineet ympäri vuorokauden. Myös kotirintaman valmiutta on tehostettu mm saattamalla maan suurimpien sairaaloiden maanalaiset tilat käyttövalmiiksi.

Lisäksi on koekäytetty ilmahälytysjärjestelmiä, joihin kuuluu myös hiljainen radioasema, joka aktivoituu vain hälytyksen tapahtuessa. Siten mm huonokuuloiset voivat kotonaan kuulla hälytyksen paremmin. Tuo radioasema palvelee myös uskonnollisia juutalaisia, jotka eivät sabattina sytytä sähkövirtaa eivätkä muuten kuuntele radiota.

Israel on viime päivinä muutenkin puuttunut turvallisuutensa vahvistamiseen, kun on ilmennyt, että Trumpin puoliväkisin ajama siirtyminen Gazan sopimuksen kakkosvaiheeseen jätti aukkoja Israelin eteläiseen rajaturvallisuuteen. Sen osoittaa sopimuksen vastaisesti Hamasilta toistaiseksi riisumatta jääneet aseet, joilla se on nyt vahvistanut joukkojaan ja toistuvasti iskenyt alueella yhä olevia israelilaisjoukkoja vastaan.

Trumpin perustama amerikkalaisjohtoinen kansainvälinen rauhanneuvosto ei kuitenkaan ole tilanteesta huolestunut, vaan vakuuttanut Hamasin aseriisunnan tapahtuvan maaliskuussa.

Tästä on Israelissa kuitenkin seurannut hallituksen vastaista arvostelua, kun myös itse Netanjahua on moitittu sinisilmäisyydestä ja muistutettu Lähi-idässä vallitsevasta ”viidakon laista”, minkä mukaan vain vahvimmat selviytyvät.

Mutta Israelin varuillaanolon herpaantumiselle oli myös selityksensä. Nimittäin se johtui viimeisen israelilaisen panttivangin jäänteiden kuumeisista etsinnöistä, joita israelilaiset asiantuntijat yhdessä sotilaiden kanssa Gazassa viikkoja suorittivat. Kaksi viikkoa sitten etsinnät ja ruumiin tunnistaminen toivat lopulta tuloksen, mikä merkitsi yhden tärkeän ehdon Gazan sodan lopettamissuunnitelmassa täyttyneen.

Ts. kaikki Gazassa menehtyneet panttivangit on nyt palautettu ja juutalaisen perinteiden mukaisesti haudattu. Samalla nk:lla panttivankien aukiolla Tel Avivissa sodan kulumista mitannut kello pysähtyi aikaan 843 päivää, 12 tuntia ja 6 minuuttia. Sen verran tuo monin tavoin paljon tuskaa aiheuttanut Israelin pisin sota oli kestänyt.

Viimeisen israelilaisen ruumiin palauttaminen avasi samalla Gazan ja Egyptin välisen ”henkireiäksi” kuvatun Rafahin rajanylityspaikan, tosin aluksi vain rajoitetulle määrälle ihmisiä ja siksi asukkaat ovat olleet siellä tyytymättömiä. Sairaalahoitoa Egyptissä ja Jordaniassa tarvitseville on aluksi kuitenkin annettu etuoikeus.

Mutta paljon on vielä edessä ennen kuin Gazan väestö voi liikkua alueelta pois ja takaisin ennen kuin sinne on saatu uusi paikallishallinto sekä järjestystä ylläpitävät turvajoukot.

Kuitenkin perjantaina aamupäivällä Iranin varjo peitti Lähi-idän muut ongelmat, kun Yhdysvaltojen ja Iranin epäsuorat ja erilliset neuvottelut Omanin ulkoministerin johdolla käynnistyivät. Aluksi niistä tiedettiin vain se, mitä viikonloppua Floridaan viettämään lähtenyt presidentti Trump ehti amerikkalaislehdistölle kertoa. Hän piti keskusteluja erittäin hyvinä lisäten näkemyksenään, että Iran haluaa kovasti päästä sopimukseen mutta atomiasetta se ei saisi. Samalla hän ilmoitti keskustelujen jatkuvan myöhemmin tällä viikolla mutta pitkittyvien neuvottelujen välttämiseksi Yhdysvallat kiirehtisi sopimukseen pääsemistä.

Kuultuaan Trumpin näkemykset myös Iranin pääneuvottelija, ulkoministeri Abbas Araghchi kuvasi niitä rakentaviksi mutta painotti, että niissä käsiteltiin vain Iranin ydinohjelmaa. Iranista kantautui myös kriittisiä mielipiteitä, kun eräs parlamentin jäsen kuvasi Trumpia valehtelijaksi. Myös Yhdysvaltojen Lähi-idän sotatoimialueen Centcomin komentajan läsnäolo neuvotteluissa oli Iranissa nähty painostuksena. Ja se tulikin pian, kun Yhdysvallat ilmoitti asettavansa 25%:n lisätullit valtioille, jotka käyvät Iranin kanssa öljykauppaa.

Nyt viikonvaihteessa Israelissa heräsi pelko, että Yhdysvallat sittenkin keskittyy neuvotteluissa vain Iranin tavoittelemaan ydinaseeseen ja sivuuttaisi muut Israelille kriittiset vaatimukset sekä iranilaisten omat odotukset maan pappishallinnon vaihtamisesta. Viikonvaihteessa Israelin ja Yhdysvaltojen kerrottiin kuitenkin yhdessä arvioineen käynnistyneitä neuvotteluja.

Israelissa on nyt ihmetelty, onko sotavoimiaan Lähi-itään keskittäneellä Yhdysvalloilla ollut ilman sodalla uhkaamista vain tarkoitus painostaa Iran neuvottelemaan kanssaan. Siltä ainakin ensimmäinen neuvottelukohtaaminen vaikutti. Sen lisäksi ajanpeluun hallitseva Iran tietää hyvinkin, ettei Yhdysvallat iskisi ennen ensi viikolla alkavaa muslimien kuukauden kestävää paastoaikaa eli Ramadania, eikä sen aikana.

Davosin talousfoorumin yhteydessä tammikuun lopulla perustettu Gazan kansainvälisen rauhanneuvoston on ilmoitettu kokoontuvan kymmenen päivän kuluttua Washingtonissa. Parinkymmenen perustajajäsenen lisäksi Yhdysvallat odottaa paikalle myös pääministeri Netanjahua sekä useita länsimaiden edustajia. Kokouksen aiheina ovat rauhansopimuksen eteneminen sekä Gazan jälleenrakentamisen alustavat rahoitussuunnitelmat.

Netanjahu ei Gazan epävakaan turvallissutilanteen takia ole kovin innokas osallistumaan kokoukseen mutta tuskin torjuu Trumpin kutsun. Sinne odotetaan myös Euroopan valtioita, jotka Unkaria lukuun ottamatta jättäytyivät perustamiskokouksesta pois.

Ja nyt viikonvaihteessa kerrottiin Iranin jatkoneuvotteluista huolestuneen Netanjahun kiirehtivän ylihuomiseksi Trumpin puheille, koska toinen neuvottelukierros odottaa myöhemmin tällä viikolla ja pelättävissä on, etteivät kaikki Israelin turvallisuuden kannalta vaadittavat ehdot tule esille.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikkojakso.

Rony Smolar