Nina Dawood: Rukousmatkalla
”Kääntykää minun puoleeni ja antakaa pelastaa itsenne, kaikki maan ääret, sillä minä olen Jumala eikä toista ole.” (Jes. 45:22)
Kulttuurinen näkökulma
Huhtikuun alussa sain mahdollisuuden vierailla Bhutanissa erään pitkäaikaisen ystäväni luona. Matkalle meitä osallistui pieni neljän hengen ryhmä, ja jokaisella oli tietenkin omat odotuksensa matkan onnistumisen suhteen.
Matkan aikana saimme jokainen kohdata jotakin, joka ylitti ennakko-odotuksemme. Näimme konkreettisesti sen, miten hengellinen todellisuus voi ilmetä ihmisten elämässä kulttuurissa, joka poikkeaa omastamme monin eri tavoin.
Omat teot ja Jumalan armo
Bhutan on vahvasti buddhalainen maa. Buddhalaisuudessa pohditaan syvällisesti kärsimyksen alkuperää ja keinoja vapautua siitä. Kaikella kärsimykselle nähdään olevan selitys, ja vapautumisen ajatellaan tapahtuvan oman ymmärryksen, harjoituksen ja kurinalaisen elämäntavan kautta.
Buddhalaisessa ajattelussa korostuu ihmisen oma vastuu. Ihminen pyrkii itse muuttamaan tilaansa ja saavuttamaan vapautuksen omien tekojensa kautta.
Kristillisestä näkökulmasta asia nähdään toisin. Ihminen ei voi pelastaa itseään omilla teoillaan, vaan pelastus on Jumalan armosta annettu lahja. Kristillisen uskon mukaan Jumala on sovittanut ihmisen synnin ja kärsimyksen Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman kautta. Jeesuksen sovitustyö ja ylösnousemus merkitsevät uskovalle iankaikkista lunastusta ja pelastusta. Vapaus tulee uskosta Kristukseen.
Rukous murtaa siteitä
Matkalla sain jälleen huomata, miten rukous muuttaa mahdottoman mahdolliseksi. Olemme kaikessa täysin riippuvaisia Jumalasta. Emmehän voi ymmärtää Hänen suunnitelmiaan kansojen tai yksittäisten ihmisten elämässä ilman rukousta. Tämän vuoksi tarvitsemme jatkuvasti viisautta, johdatusta ja voimaa, joka tulee ainoastaan Luojalta.
Vain Jeesus Kristus voi muuttaa ihmistä perustavalla tavalla. Tästä on lukuisia todistuksia eri puolilta maailmaa. Toivottomuus voi muuttua iloksi, ja sisäinen pimeys väistyä uuden toivon tieltä.

Kun Jumalan tuulet puhaltavat
Himalajan vuoristo on vaikuttava näky, jonka kauneus jättää mieleen pysyvän vaikutuksen.
Kauneuden rinnalla nousee kuitenkin ajatus siitä, kuinka tämä kansa elää vuorten keskellä eristyksissä sekä maantieteellisesti että hengellisesti. Moni etsii elämäänsä merkitystä ilman tietoa Kristuksen tarjoamasta toivosta.
Rukoukseni on, että Jumalan tuulet saisivat puhaltaa vapaasti tässä maassa. Rukoilen, että sydämet avautuisivat vastaanottamaan totuuden ja että ihmiset saisivat kohdata elävän Jumalan henkilökohtaisena pelastajanaan.
Kutsu Jumalan puoleen
Jesajan kirjan sanoma muistuttaa siitä, että jokainen kansa ja jokainen ihminen on kerran Jumalan edessä.
Matkan aikana näimme, kuinka nämä suloiset ihmiset pyrkivät löytämään vapautta ahdistuksesta ja elämän kuormasta omin voimin. Usein tämä johtaa jatkuvaan ponnisteluun, sisäiseen uupumukseen ja lopulta toivottomuuteen.
Todellinen vapaus ei kuitenkaan synny ihmisen omasta voimasta, vaan Pyhän Hengen kautta. Jeesuksessa Kristuksessa ihminen löytää levon, rauhan ja vapauden, jota mikään inhimillinen ponnistelu ei voi tuottaa.
Kun ihminen saa kutsua Jumalaa sanoin ”Abba, Isä”, hän voi kokea Jumalan rauhaa, vanhurskautta ja iloa elämänsä jokaisena päivänä.
Rukousaiheet
Rukoilemme edelleen suljettujen maiden puolesta, sekä Bhutanin puolesta:
- että alueille lähetettäisiin lisää työntekijöitä elonkorjuuseen
- että kansojen silmät avautuisivat elävälle Jumalalle
- että he kääntyisivät pois epäjumalanpalveluksesta ja seuraisivat elävää Jumalaa
- että nuorten keskuudesta nousisi sukupolvi, joka etsii ja löytää totuuden Jeesus Kristus Messiaassa ja veisivät ilosanomaa eteenpäin
Nina Dawood
Lue ohjeet kommentoinnille
