Rony Smolar – Israel-uutisviikko 6.4.2026

Israel-uutisviikkojaksossa pääpaino on ollut Israelin ja Yhdysvaltojen yhdessä käymässä ja nyt kuudetta viikkoa jatkuneessa sodassa.

Vihamielisessä Lähi-idässä käymistään sodista tämä Israelissa ”Karjuvaksi leijonaksi” nimetty sotaoperaatio on ollut sille poikkeuksellinen kokemus, kun se on voinut jakaa rintaman lähimmän liittolaisensa ja maailman johtavan sotilasmahdin kanssa. Päätös oli syntynyt sen jälkeen, kun maiden poliittisille johtajille oli muodostunut yhteneväiset näkemykset Iranin muodostamasta sotilaallisesta uhasta ja sen poispyyhkimisestä. Siitä käynnistyi sitten maiden pääesikuntien välinen yhteistyö, mikä sotatapahtumista päätellen on sujunut ammattimaisen hyvin.

Maat ovat jakaneet operaatiovastuunsa sotanäyttämöllä, jonka etäisyys Israelista on yli 2000 kilometrin päässä ja sen koko on viisi kertaa Suomen pinta-alaa suurempi. Myös väkiluku on lähes kaksikymmenkertainen. Osittain vuoristoisen öljyvaltion Iranin sijainti pohjoisessa Kaspianmeren ja etelässä Persianlahden öljyreitin välissä tekee siitä strategisesti haastavan kohteen. Siksi Yhdysvallat on sijoittanut alueelle ja sen tuntumaan kolme lentotukialusta sekä joukon muita sota-aluksia. Yhdysvalloilla on myös Persianlahden liittolaismaissa sotilastukikohtia, joissa yhteensä yli 50.000 miestä.

Iranin päätyminen tämän kokoluokan sotakohteeksi juontaa juurensa maan hallitsijan eli shaahin syrjäyttäneeseen vallankaappaukseen vuonna 1979, mikä nosti radikaali-islamin shiialaisen pappisvallan ja sen johtajan ajatollah Ruholla Khomeinin maan johtoon. Pian siellä mielenosoituksissa näkyi ja kuului Israelin ja Yhdysvaltojen vastaisia iskulauseita, joissa maat nimettiin ”pieneksi Saatanaksi ja suureksi Saatanaksi”, minkä lisäksi alueen ainoata juutalaisvaltiota Israelia uhattiin hävittämisellä.

Tuolloin myös Irania hallinneen shaahin aikaiset hyvät suhteet Israeliin korvattiin kiihkeällä aseistautumisella tavoitteena maan aseman vahvistuminen alueelliseksi suurvallaksi Lähi-idässä, missä arabimaista valtaosa tunnustaa islamin kilpailevaa sunnilaista suuntausta.

Iranin uudelle sotilaallista uhmakkuutta julistaneelle diktatuurihallinnolle asetettiin pian kansainvälisiä talouspakotteita, jotka kohdistuivat maan öljynvientiin sekä kansainväliseen pankkimaailmaan.

Iran joutui myös ulkomaailman silmätikuksi, kun maan epäiltiin salassa tavoitelleen ydinasetta ja kehittäneen pitkänmatkan ohjuksia. Tämän estämiseksi solmittiin vuonna 2015 kansainvälinen ydinsopimus varmistamaan Iranin ydinohjelman siviilikäyttö. Sopimusta valvomaan asettui YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA.

Tuohon mennessä Israel oli jo epäillyt Iranin salaista ydinpolitiikkaa sijoittamalla maahan tiedustelijoitaan. Seurantaan joutui erityisesti maan tiedemiehiä, joista vuosien saatossa useat menettivät hämärissä olosuhteissa henkensä.

Iranin pitkälle edennyt ydinohjelma paljastui joitakin vuosia sitten, kun Israel onnistui kuljettamaan maasta rekkakuormallisen ydintutkimukseen liittynyttä salaista aineistoa. Samoihin aikoihin valvontasopimuksen tarkastajat olivat paljastaneet Iranin peukaloineen ydinlaitoksiin asennettuja tarkkailulaitteita. Lopulta Iranin epäiltiin rikastuttaneen uraania lähes atomiaseeseen tarvittavalle tasolle, mitä fanaattisen pappihallinnon käsistä halutaan nyt pois.

Siis, Israelille ja Yhdysvalloille oli kertynyt kylliksi näyttöä hyökätä helmikuun lopulla Iraniin sen jälkeen, kun neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa olivat epäonnistuneet.

Kun sodan neljännellä viikolla näytti siltä, että Iran oli sulkemassa Persianlahden öljyväylän ja maapallo oli kohonneiden öljyhintojen seurauksena ajautumassa talouskriisiin, tilanne tuntui kypsyneen tuolloin neuvottelunhaluiselle presidentti Donald Trumpille, joka pyrki rauhoittelemaan sotaa vastustaneita maamiehiään.

Yhdessä hallintonsa kanssa hän koosti Iranille 15-kohtaisen rauhansuunnitelman, minkä pohjalta hän pian väitti neuvottelujen Iranin edustajien kanssa käynnistyneen. Iran oli kuitenkin torjunut ehdotuksen ja kielsi neuvottelevansa.

Ulkomaailmaan levinneet lausunnot olivat kuitenkin ristiriitaisia, kun Pakistanin rinnalla välittäjiksi tulleet Egypti sekä Turkki vakuuttivat neuvottelujen olevan käynnissä. Tämän Iranin ulkoministeri kiisti toteamalla, että ”olemme vain vaihtaneet viestejä”.

Presidentti Trump arvioi Iranin asenteen johtuvan siitä, että maan neuvottelijat pelkäävät huonon neuvottelutuloksen päätyvän rangaistuksena heidän hengenlähtöönsä. Hämmennystä oli lisännyt myös Trumpin viesti sotimisen jatkumisesta, kunnes liittolaisensa Pohjois-Korean aseistautumisen tiellä ollut Iran olisi ratkaisevasti kukistettu ja antautunut.

Iranin asennetta ei liioin pehmentänyt Trumpin ilmoitus lähettää merijalkaväen joukkoja sotanäyttämölle, missä niiden kohteena olisi Persianlahden pohjukassa sijaitseva Iranille tärkeä Khargin saaren öljynvientikeskus. Joitakin päiviä myöhemmin Trump ilmoitti iskujen voivan kohdistua myös Iranin sähköverkkoon. Ja kaiken tämän jälkeen hän vielä arvioi Iranin johdon jo vaihtuneen, mikä ei kuitenkaan ole vakuuttanut maan hallintoon muutosta tavoittelevat iranilaiset.

Pappishallinnon mahdollinen säilyminen olisi katkera pettymys erityisesti niille iranilaisille, joille Trump oli alkuvuoden suurmielenosoituksissa luvannut apuaan.

Presidentti Trumpin rauhansuunnitelma on yllätysten välttämiseksi ollut myös pääministeri Benjamin Netanjahun silmälläpidon alla ja siksi hän on pitänyt tiiviisti yhteyttä Trumpiin ja hänen esikuntaansa. Nimittäin Israel oli yhdessä vaiheessa pelännyt Yhdysvaltojen jättävän sen sotimaan yksin vihamielisessä Lähi-idässä.

”Tähänkö tämä yli kuukauden sotiminen jää? Mitä oltiinkaan saavutettu, ei ainakaan Israelin turvallisuustilanne sotimisella kohentunut, kun Iranin muodostama uhka näyttäisi jäävän, ehdittiin Israelissa miettiä, kunnes Trump viime viikolla pitämässään puheessa päivitti sodan strategisia tavoitteita.

Sopimusneuvottelut hän tässä vaiheessa hautasi julistamalla ”merkittäväksi menestykseksi” kuvaamansa sodan jatkuvan vielä kaksi-kolme viikkoa.

–       Aiomme tulevina viikkoina iskeä heihin kovaa ja palautamme heidät kivikaudelle, minne he kuuluvat, uhosi amerikkalaispresidentti.

Hän toisti myös uhkauksensa iskeä Iranin sähköverkkoon, ellei Iran suostuisi sopimaan maan ydinaseohjelman lopettamisesta.

Sotaa vastustaville amerikkalaisille Trump väitti Iranin hallinnon nyt vaihtuneen, koska sodan alkaessa olleet johtajat olivat iskuissa kuolleet.

–       Tämä uusi johto on vähemmän radikaali ja järkevämpi ja siksi Iran ei enää muodosta uhkaa, oli Trumpin arvio vihollisesta.

Israelissa ei kuitenkaan olla täysin vakuuttuneita sodan tuloksista, kun Gazasta kaksi ja puoli vuotta sitten käynnistyneen yhtäjaksoisen sotimisen uskottiin vihdoin päättyvän Iranin muodostaman turvallisuusuhan poistamiseen.

Nimittäin mahdollisen sopimuksen ulkopuolelle näyttäisi jäävän Iranin alueelliset liittolaiset, kuten Hamas Gazassa, huthit Jemenissä sekä erityisesti Libanonista käsin Israelin siviilikohteita viime päivinä kiivaasti tulittanut Hizbollah. Sen eliittijoukot ovat yllätyshyökkäyksillään antaneet kovan vastuksen sekä lyhyessä ajassa aiheuttaneet vakavia tappioita Libanonin eteläosiin hyökänneille israelilaisjoukoille.

Yli kahden vuoden sotiminen useita vihollisia vastaan, jopa samanaikaisesti, on herättänyt Israelissa uuden turvallisuusopin, mikä omaksuttiin pian Hamasin verisen yllätyshyökkäyksen jälkeen lokakuussa 2024. Uutta oppia on toteutettu nyt Irania vastaan, mikä näyttäytyy hyvin valmisteltuina pommitusaaltoina valittuihin kohteisiin, minkä ansiosta Israel on tuhonnut Iranin ilmapuolustuksen ja saanut ilmatilan haltuunsa. Siten Israel on yli 800 sadalla ilmaiskulla tuhonnut mm Iranin aseteollisuutta sekä muita strategisia kohteita ja siten saavuttaneen tavoitteensa. Näin näyttää uuden opin mukainen strateginen siirtyminen uhkien hallinnasta niiden purkamiseen onnistuneen.

Toisin sanoen, ennen tuota Hamasin hyökkäystä turvallisuusoppina oli, että Gazasta ja Libanonista koettuja uhkia tuli hallita sotilaallisin pelottein sekä ajoittaisilla iskuilla. Ja Irania vastaan Israel oli käynyt niin kutsutusti ”sotien välistä sotaa”, jossa käytettiin iskuja, sabotaasia ja salamurhia, joiden tarkoituksena oli hidastaa Iranin vahvistumista ilman täysimittaista yhteenottoa.

Israelissa on nyt vakuutettu, ettei Hamasin verilöylyn kaltaista yllätystä enää tapahtuisi. Siksi Iranin tapauksessa Israel tietoisesti valitsi tappioita sekä suuria taloudellisia uhrauksia vaatineen vaihtoehdon iskeä Iranin vuosikymmeniä muodostamaa uhkaa vastaan. Se näyttää nyt onnistuneen.

Miten tämä sota sitten päättyy? Optimistisimmat arviot näkevät mahdollisuuden Iranin vihollisista, siis Israelista sekä Persianlahden arabivaltioista muodostuvan uuden Lähi-idän syntymiseen.

Ja lopuksi: Juutalaiset viettävät paraikaa kahdeksan päivää kestävää pääsiäistä eli Pesachia, mikä tunnetaan myös happamattoman leivän sekä vapauden juhlapyhänä, jolloin muistellaan israelilaisten orjien vapautumista Egyptin pakkotyöstä ja muuttumisesta Israelin kansaksi.

Perinteen mukaisesti perheet istuutuvat aattona juhlapöytään eli sederiin, mikä tarkoittaa järjestystä, jollaisena ilta pöydän ääressä etenee. Pöydässä keskeisenä on happamaton leipä eli matsa muistuttamassa erämaavaelluksen aikana leivotusta leivästä, minkä lisäksi Pesach-vadilla on orjuuteen liittyviä vertauksia, kuten poltettu luu kuvaamaan Pesachin uhrilammasta sekä kitkeriä yrttejä, jotka kastetaan kyyneleitä kuvaavaan suolaveteen.

Pitkän ja runsaan perinneruoan täyttämän illan avaa yleensä pöydän nuorin, joka laulaen kysyy hepreaksi ”ma nishtana” eli miten tämä ilta eroaa kaikista muista illoista”. Siihen pöydän ympärillä istuvat vastaavat lukemalla ja laulamalla Haggadah-kirjaa, joka kertoo erämaavaelluksen tarinan sekä Israelin kansan kohtaamista Herran ihmeteoista.

Valitettavasti monet israelilaiset joutuvat vallitsevasta sotatilasta johtuvien ilmahälytysten takia viettämään tätä Pesachia karuissa pommisuojissa, vaikka niissäkin oli jo perinteiden mukaisesti ehditty valmistautua pyhään. Olen kuullut tilanteeseen mukautuneiden israelilaisten ystävieni pilke silmäkulmassa toistavan: ”Jos aikoinaan selvisimme Egyptin faaraosta, niin selviämme myös tästä hetkestä”.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikkojakso.