Mongolian sinitaivas kutsuu
Maan historiaa ja nykypäivää
Mongolia – sinisen taivaan maa, kuten sitä myös kutsutaan, on saanut ensimmäisen kosketuksen sanomaan Jeesuksesta jo 600–700-luvuilla Idän kirkon lähettien ja Silkkitien kauppiaiden välityksellä. Useat heimot kääntyivät silloin kristinuskoon.
Raamattua käännettiin ensimmäisen kerran 1200-luvun lopulla mongolien kielelle. Nämä varhaiset juuret kuitenkin kuihtuivat mongolivaltakunnan romahtaessa 1300-luvulla. Islam ja Tiibetin buddhalaisuus levisivät voimakkaasti samaan aikaan maassa.
Sen jälkeen seurasi pitkä, vuosisatojen hiljaisuus. Vuosien 1400–1990 välisenä aikana tehtiin vain satunnaisia yrityksiä voittaa mongolikansaa Jeesukselle.
Kommunistien hallinnon päätyttyä v. 1990, maassa tiedettiin olevan neljä kristittyä.
Siitä alkoi uusi aikakausi ja tänään Mongoliassa on yli kaksi prosenttia väestöstä kristittyjä sekä maassa on ainakin yli 650 seurakuntaa.
Maan väestöstä 95 % on mongoleja, mutta sieltä löytyy 25 eri etnistä ryhmää, kuten kazakkeja, uzbekkeja, tuvaaneja, uiguureja ja dungaaneja, joista monet ovat saavuttamattomia.
Työnäkymme
Meillä on yhteinen näky vaimoni Arjun kanssa jatkaa hänen aloittamaansa työtä Mongoliassa.
Ensimmäinen kohde on tsaatan-heimo pohjoisessa. Tämä luku- ja kirjoitustaidoton kansa on ollut täysin saavuttamaton lukuun ottamatta viimeistä viittä vuotta.
Näkymme on, että sen keskuuteen syntyy ”kotaseurakunta” elävistä uskovista. Kota tarvitaan, koska paimentolaiset vaihtavat asuinpaikkaa neljä kertaa vuodessa.
Teemme matkoja heidän keskuuteensa. Järjestämme lastenleirejä ja ”kotakokouksia” sekä opetustilaisuuksia ja pyrimme elämään rinnalla kulkijoina auttaen ja osallistuen yhteisön elämään.
Arju tekee myös ääniraamatun käännöstä yhteistyössä IBT-järjestön kanssa.
Heimon päällikkö on meidät hyväksynyt ja on antanut luvan toimia heidän keskuudessaan.
Toisena kohteenamme on Orhonin paikkakunta etelämpänä. Siellä asuu myös monia tuvalaisia.
Paikkakunnalla oli korealaisten perustama seurakunta, joka sammui traagisten tapahtumien seurauksena. Uskomme, että Jumala herättää vielä uuden ja elävän seurakunnan sinne. Tällä hetkellä Orhonissa on neljä uskovaista perhettä.
Tarkoituksenamme on hankkia maapalsta, johon sijoitamme kaksi jurttaa, jossa asumme kesäisin ja käytämme tiloja kokoontumisiin. Pidämme myös lastenleirejä ja jurttakokouksia ym. Vaikka Mongoliassa on paljon seurakuntia, em. kohteissa ei kukaan muu tee työtä tällä hetkellä.
Kiitos, rakas ystävä, että olet mukana! Tarvitsemme vahvaa rukoustukeanne tähän työhön, sillä Paavali sanoo, että ”… tekin autatte meitä rukouksillanne…”
– 2. Kor. 1:11.
Petri, Arju ja Duger Nurminen
Saavuttamattomat saavat kuulla!
Patmoslähetti Arju Nurminen (Kaldar-ool) on vuodesta 2021 vienyt poikansa Dugerin kanssa evankeliumia Mongolian poropaimentolaisten keskuuteen.
Olosuhteet Pohjois-Mongoliassa ovat vaativat. Kesällä matkat taigoille tehdään ratsain useamman vuoren ylitse. Porokaravaanit kantavat kaiken tarvittavan pyhäkoulumateriaaleista ruokapaketteihin. Hyttyset ja mäkäräiset kiusaavat matkalaisia.
Talvella jääteitä pitkin voidaan kulkea maastoautoilla, ja matka on lyhyempi. Mutta talvella pakkanen saattaa kivuta -50 Celsius-asteeseen.
Asuminen kodassa on hyvin haastavaa. Vesi sulatetaan lumesta ja kodan lämmittäminen vaatii yölläkin valvomista.
Silti Arju sanoo, että hän rakastaa näitä olosuhteita. Hän rakastaa näitä ihmisiä. Hän on onnellinen! Nyt Jumala on johdattanut Arjulle puolison ja työparin.
Lähetyspastori Petri Nurminen on tehnyt työtä aiemmin vuosia Venäjällä. Hän on myös viime vuosina saanut kutsun sytyttää seurakunnat rukoilemaan saavuttamattomien kansojen puolesta. Petri oli myös henkilö, jonka kautta saimme aikoinaan tietää Arjusta ja saimme hänet lähetiksemme.
Ryhtymällä Arjun lähettäjäksi sinä voit olla mukana tässä vaikeassa, mutta hedelmällisessä työssä.