Esirukous kantaa yli rajojen – Juha Korhonen sydämellään Moldovan lapset

Aamun rauhasta liikkeelle

Radio Patmoksen Aamuvieras-ohjelmassa toimittajat Toni Mäkelä ja Piritta Poutala keskustelivat Juha Korhosen kanssa uskosta, isoisyydestä ja lähetystyöstä. Korhonen kuvasi aamunsa alkavan kiitollisuudella: ”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt.” Hän kertoi pyrkivänsä nousemaan jokaiseen päivään ilon ja luottamuksen asenteella.

Vihdissä asuva Korhonen esittäytyi perheenisänä ja tuoreena isoisänä – tai kuten hän itse sanoo, “pappana”. Isoisän rooli on tuonut hänen elämäänsä uudenlaista rakkautta: “Se on käsittämätöntä, miten se rakkaus täyttää sydämen.”

Isoisän perintö ja uskon alku

Korhonen muisteli, kuinka hänen oma uskonsa sai alkunsa jo lapsena. Isoisä oli keskeisessä roolissa. Pienen pojan kokemus synnintunnosta ja kaipuusta Jumalan yhteyteen johti ratkaisevaan hetkeen: “Koputin papan oveen ja sanoin, että haluaisin tulla uskoon.” Tuo hetki toi rauhan, joka on kantanut läpi elämän.

Myöhemmin myös hänen puolisonsa tuli uskoon eri vaiheessa elämäänsä. Korhonen näkeekin Jumalan johdatuksen yhteisessä matkassa: heidän liittonsa on kestänyt jo yli kolme vuosikymmentä.

Esirukouksen kutsu

Keskustelun keskiöön nousi esirukouksen merkitys. Korhonen kuvasi sitä yhä tärkeämmäksi osaksi elämäänsä: hän kokee olevansa ennen kaikkea rukoilija. “Me kaikki voidaan olla toisiamme kantamassa – tätä rukousta ei voi ohittaa.”

Hän korosti, että iän myötä ymmärrys rukouksen voimasta on syventynyt: “Rukous on paljon enemmän kuin ehkä nuorempana ymmärsin.” Esirukous ulottuu perheestä laajemmalle – myös Moldovan lapsiin, joiden puolesta hän rukoilee.

Patmos-kummius ja Moldovan lapset

Korhonen toimii vaimonsa kanssa Patmos-kummina Moldovan lapsille. Kutsu tähän tehtävään syntyi rukouksessa jo vuosia ennen konkreettista askelta. Moldova, yksi Euroopan köyhimmistä maista, jäi hänen sydämelleen, kunnes oikea hetki koitti.

Kummius tarkoittaa sekä taloudellista tukea että hengellistä kantamista. Erityisesti tuberkuloosisairaalassa hoidossa olevat lapset tarvitsevat apua. Korhonen kertoi, että mahdollisuus auttaa etäältäkin on merkityksellinen: “Jos ei voi olla paikan päällä, voi rukoilla ja antaa omastaan.”

Hän kuvasi koskettuneena kohtaamisista ja tarinoista, jotka kertovat työn vaikutuksesta. Paikallinen työntekijä Anatoli on hänelle esimerkki konkreettisesta lähimmäisenrakkaudesta: “Hän on meidän kädet ja jalat siellä.”

Rakkaus näkyy teoissa

Korhosen mukaan kristillinen rakkaus ei jää sanoiksi, vaan näkyy teoissa. Moldovan lasten auttaminen on hänen mielestään toivon kylvämistä: “Lapset ansaitsevat sen, että me heitä muistamme.” Hän muistutti, että pienikin panos voi merkitä suurta muutosta.

Samalla hän korosti antamisen iloa: “Iloista antajaa Jumala rakastaa.” Kummius ei ole velvollisuus, vaan mahdollisuus osallistua Jumalan työhön.

Sukupolvien yhteys ja hengellinen vastuu

Keskustelussa nousi esiin myös sukupolvien välinen yhteys. Korhonen kokee tärkeäksi olla hengellisenä isänä ja esirukoilijana nuoremmille. Hän jakoi koskettavan esimerkin 96-vuotiaasta naisesta, joka halusi kohdata nuoria hengellisessä yhteydessä.

Aitous on hänen mukaansa avain: “Ei tarvitse yrittää olla jotain muuta kuin on.” Juuri siinä syntyy yhteys, joka kantaa.

Lähellä Jeesusta – rukouksen ydin

Ohjelman lopussa Korhonen viittasi lauluun, joka on viime aikoina koskettanut häntä. Sen sanoma kiteytyy hänen elämänsä ytimeen: “Sais olla lähellä Jeesusta – ja tuoda muitakin siihen lähelle.”

Tämä ajatus yhdistää hänen elämänsä osa-alueet: isoisyyden, rukouksen ja lähetystyön. Esirukous ei ole vain sanoja, vaan tapa elää todeksi Jumalan rakkautta – täällä ja kaukana, Moldovan lasten elämässä asti.

Patmos-kummiksi voi ryhtyä ympäri vuoden.

Tule kummiksi

Kuuntele tiistain 19.5.2026 Aamuvieras-jakso, Patmos-kummi, pappa ja esirukoilija – Juha Korhonen, tästä: