Kymmenen vuotta tubilaitoksessa – nyt Patmos-avulla ammattiin

Moldovalainen Anna ja ja hänen veljensä Tudor ovat hyvin läheisiä toisilleen. Lapsuuden karu ja vaikea selviytymistarina on sitonut heidät voimakkaasti yhteen. Yhdessä ja peloissaan he pakenivat juopuneita vanhempiaan ulos yön selkään ja viettivät öitä ulkorakennuksissa kylmissään ja nälissään.

8095-tubi3.jpg

Molemmat sisarukset ovat olleet hoidettavina kymmenen vuoden ajan Tyrnovon tuberkuloosilaitoksessa. Vaikeiden kotiolojen tähden sisaruksia ei voitu kotiuttaa. Patmoksen sairaalatyöntekijä, Anatoli Gutjum kohtasi Annan ja Tudorin Tyrnovossa ja sai johdattaa heidät uskoon. Annan ja Tudorin elämän suuri pelastus ja onnellisuus oli se, että saatuaan peruskoulun päätökseen, he pääsivät molemmat vuorollaan Patmoksen stipendiaatteina opiskelemaan.

Tudor-veli opiskeli Patmos-tuella kokki-kondiittoriksi ja on nyt jo vuoden ajan jatkanut paikallisen seurakunnan avustuksella sosiaalityöntekijän opintoja. Tudorin sydämellä on voimakas halu päästä auttamaan toisia, joiden on ilman tukea ja apua vaikeaa ja mahdotonta päästä elämässä eteenpäin.

Annan opinnot ovat sujuneet hyvin ja hän on saanut toisen lukuvuotensa nyt päätökseen opettajavalmistuslaitoksessa. Edessä on vielä kaksi vuotta. Opettajat ovat häneen tyytyväisiä ja jo nyt kannustavat häntä katsomaan pidemmälle, jatko-opintoihin, sillä he ovat todenneet, että tytössä on ainesta. Jatko-opinnot olisivat mahdollisia vain Romanian puolella.

Anatoli on kaiken aikaa tukenut Tudoria ja Annaa voimakkaasti ”isä-hahmona” pääsemään elämässä jaloilleen. Molemmat ovat aktiivisia Kishinevin romaniankielisessä seurakunnassa, jossa he kokevat erityisesti katuevankelioimisen omakseen.

Sisarukset ovat saaneet osakseen Jumalan valtavaa ihmetekoa ja rukousvastausta. Äiti, joka ei lapsuuden ja nuoruuden aikana koskaan pystynyt pitämään lapsistaan huolta, mutta säilyi kaikkina pitkinä Tyrnovon vuosina joka hetki lastensa sydämissä ja rukousaiheena, on nyt tullut uskoon Jeesukseen. Muistan, miten he aina pyysivät esirukousta äidin puolesta. Nyt tämä äiti on uskossa ja elää lastensa kanssa Kishinevissä. Jumala on hyvä ja ihmeellinen!

HANNELE SUORTTI

Anna Doinan kiitos Patmokseen:

”Haluan lähettää näin kirjeitse suuret kiitokseni ystäville, jotka ovat minua ja veljeäni tukeneet ja auttaneet. Ilman teitä elämäni olisi hyvin vaikeaa. En olisi koskaan päässyt muuttamaan Kishineviin opiskelemaan. Elämäni olisi varmasti mennyt samalla tavoin kuin monilla Tyrnovosta koulun jälkeen pois lähetetyillä nuorilla: He joutuvat palaamaan kotikyläänsä, elättämään siellä itsensä tehden peltotöitä ja satunnaisia töitä mitättömällä korvauksella, usein vain ruokapalkalla. Minä olen saanut löytää Jeesuksen elämääni ja Hänessä minulla on tulevaisuus ja toivo. Saan opiskella ja saan hyvän ammatin. Olen tästä kaikesta teille sanomattoman kiitollinen. En voi ja osaa sanoin ilmaista teille kaikkea sitä syvää kiitollisuutta, jota tunnen. Rukoilen teidän puolestanne ja pyydän teille Jumalamme siunausta”. – ANNA