Luquinho, poika, jolla ei ole kotia

Brasiliassa koulut olivat kiinni lähes kaksi vuotta, ja monille lapsille ja nuorille kouluun paluu oli erityisen vaikeaa. Monet heistä siirrettiin suoraan omaa ikäänsä vastaavalle luokalle, vaikka etäopetusta ei pystytty slummeissa toteuttamaan lähes ollenkaan.

Viime vuoden lopulla Lucas alkoi ilmestyä jalkapalloharkkoihin huumehöyryissä. Slummissa huumeita käytetään avoimesti jalkapallokentän ympärillä, mutta sääntö pojille on ollut, etteivät pelaajat polta, ja treeneihin ei tulla huumeissa.

Lucas on juuri siinä iässä, jossa jengien vaikutus on valtava. Hän on yksi niistä slummin nuorista, joilla ei tunnu olevan ketään läheistä ihmistä. Hän ei halua puhua äidistä, eikä osaa selittää tarkalleen, kenen kanssa hän asuu. Isä asuu alueella, mutta hänellä on uusi perhe. Lucas nukkuu kavereiden perheiden sohvilla ja sukulaisissa.

Saimme isän ilmoittamaan Lucasin uudelleen kouluun, kun lupasimme hoitaa koulutarvike- ja kouluvaatekulut. Tällä viikolla Lucas aloittaa 6. luokalla, ja rukousta todella tarvitaan. Hankimme repun, vihkon ja kynät, sekä tennarit ja pitkät housut, joita koulu vaatii ehtona koulun käymiselle.

Lucas on luvannut käydä Keskuksen tukiopetustunneilla tekemässä koulutehtäviä ja on taas mukana jalkapallotreeneissä, jos pilven poltto pysyy kurissa. Hän jännittää uuteen kouluun menoa. Uudet tennarit ovat mieluisat ja peruskoulutodistus olisi hänen mielestään hyvä juttu.

Lucaksen suurin unelma on pelata jalkapalloa ammattilaisena. Minä rukoilen ja unelmoin siitä, että Lucas Antonio saisi pysyvän kodin jonkun sukulaisen luona ja saisi tämän lukukauden aikana nähdä, kuinka hän pystyy ja onnistuu ja saa voimaa ottaa uusia askeleita paremman tulevaisuuden suuntaan.

Olethan kanssamme rukoilemassa Lucaksen ja muiden slummin nuorten puolesta, joille koulunkäynti ja tulevaisuus ovat suuria haasteita.

Kiitos, että seisotte rinnallamme! Ilman kummitukea näillä lapsilla ei olisi toivoa.

PATMOS-LÄHETTI SILJA LIMA

Tule kummiksi