Älä edes koske

Naisia aina syyllistetään ja mollataan. Kun Raamatussa sanotaan: ”Älä lisää mitään Jumalan sanaan” 5. Ms. 4:2, Ilm. 22:18, niin väitetään, että Eeva olisi syyllistynyt Paratiisissa tähän syntiin puhuessaan kielletyn hedelmän kosketuskiellosta.

– Miten tämä asia oikeastaan oli?

Jumala loi Aadamin 1 Ms. 2:7, ja kehotti tätä sitten 1 Ms. 2:16-17 syömään kaikkia hedelmiä, paitsi hyvän ja pahan tiedon puusta kuoleman uhalla.

Sitten kului kotvasen aikaa.

Aadam toimi nimien antajana eläimille, kunnes, neljä jaetta myöhemmin, Jumala rakensi Aadamille vaimon, Eevan.1 Ms. 2:21-22.

Siis Jumala kielsi Aadamia syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta ennen kuin Eevaa oli olemassakaan. Missään Raamatussa ei sanota, että Jumala olisi erikseen kertonut Eevallekin hyvän ja pahan tiedon puun vaarallisuudesta.

Mistä Eeva sitten sai tietonsa? – Aadamilta.

Tilanne oli luullakseni seuraavan kaltainen: Hyvän ja pahan tiedon puun kohdalla Aadam sanoi, Eevalle: – Eeva, tuosta yhdestä puusta Jumala kielsi syömästä kuoleman uhalla. Nythän me naiset olemme luonnostamme tiedonhaluisia, ja asian tultua puheeksi, Eeva todennäköisesti tarkasteli lähempää kyseistä kiellettyä hedelmää, nähdäkseen millainen se oli. Ehkä hän haisteli ja hieman kääntelikin sitä. Jolloin Aadam varovaisena henkilönä puuskahti: – Älä edes koske! Tämän Eeva ymmärsi olevan Jumalan sanaa, tulihan se ainoalta paikalla olevalta, virkaa tekevältä vara-Jumalalta – mieheltä. (Tottahan toki Eeva jumaloi Aadamia.)

Syytämmekö sitten Aadamia lisäilystä Jumalan sanaan? Pois se meistä! Hän teki vain ’apukäskyn’, eräänlaisen ’lain aitauksen’. Yhtä hyvin voisi väittää Lutherin ’lisäilleen’ Sanaan, kun hän kirjoitti Katekismukseen ”Mitä se on? ” -juttujaan.

Tämä Aadamin ohje, muuten, on nykyäänkin hyvin käytännöllinen kaiken synnillisen suhteen. Raamatunkohdan savonkielinen käännös sanoo sen tosi kauniisti:

– Elä ies näpelöi !