Ihmisen tulee ajatella

Ajatteleminen on luovuttamaton edellytys ja ehto paitsi ihmisyksilölle myös järjestäytyneen inhimillisen yhteisöllisyyden ja kulttuurin rakentumiselle ja yllä pysymiselle. Se, miksi näiden todellisuuksien mieleen palauttaminen ja korostaminen on erityisen ajankohtaista juuri nyt, käy selkeästi ja osuvan hyvin ilmi Aalto-yliopiston apulaisprofessorin ja hyvän elämän edellytysten tutkijan Frank Martelan 8.1.2026 päivätystä Helsingin Sanomien kolumniartikkelista ”Kansakunnan tyhmistyminen on eksistentiaalinen uhka demokratialle”, jonka ingressin mukaan ”Lyhytvideot ja tekoäly vaarantavat ajattelutaitomme”.

Martelan artikkelissa todetaan seuraavasti:

”Monimutkainen yhteiskunta vaatii monimutkaiseen ajatteluun kykeneviä kansalaisia. Siksi yhteiskunnan ja työelämän monimutkaistuessa koulutuksen tarve on jatkuvasti kasvanut. Siinä missä kansalle riitti 1800-luvulla satunnainen kiertokoulu ja 1900-luvun alussa muutama vuosi kansakoulua, nykyään oppivelvollisuus jatkuu täysi-ikäiseksi asti. Demokratiassa korkeatasoisen ajattelun vaade koskee koko äänestäjäkuntaa…Luku- ja kirjoitustaito ovat jo vuosisatoja nostaneet ihmisten ajattelukykyä korkeammalle tasolle. Lukutaidossa Suomi oli maailman kärkimaita jo 1800-luvulla, ja kirjoitustaito vahvistui 1880-luvulta alkaen. Viime vuosikymmeninä ajattelutaitomme on, ehkä ensimmäistä kertaa historiassa, kääntynyt laskuun”.

”Lyhytvideot ovat juuri nyt yksi vakavimmista ajattelutaitomme uhkaajista. Korkeatasoinen ajattelu edellyttää pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Puolen minuutin videoon ei saa kiteytettyä asioita yhtä hyvin kuin tuhannen sanan lehtiartikkeliin tai 300-sivuiseen kirjaan. Jos ymmärryksesi maailmasta rakentuu lyhytvideoiden varaan, et kykene ymmärtämään nykymaailmaa vaan päädyt pölhöpopulistien yksinkertaistettujen ja tunnepitoisten viestien viemäksi. Tässä mielessä on huolestuttavaa, että 13–18-vuotiaiden suomalaisnuorten ylivoimaisesti tärkein uutiskanava on Tiktok. Onneksi aikuistuttuaan nuoret viisastuvat: yli puolella nuorista aikuisista pääasiallinen uutislähde on perinteinen media, ja 60 prosenttia heistä mieluummin lukee kuin katsoo tai kuuntelee uutisia verkossa”.

Artikkeli jatkuu näin:

”Tekoäly on toinen ajattelutaitoamme vakavasti uhkaava tekijä. Kirjoittaminen on ajattelua. Omien ajatusten jäsentäminen paperille on keskeinen tapa kehittää oman ajattelun kirkkautta ja johdonmukaisuutta. Siksi kirjoitustehtävät ovat keskeinen opetusmenetelmä sekä peruskoulussa että korkeakouluissa. Nyt uhkana on, että nuoret ulkoistavat kirjoitustehtävät tekoälylle. Lopputulos on yhtä hyvä, mutta ajattelun prosessi jää pois. Vaikka naiivit tekno-optimistit eivät tätä ymmärrä, juuri tuo prosessi on koko harjoituksen tarkoitus. Taskulaskimet tulivat koteihin 50 vuotta sitten. Silti jokainen nuori opettelee jakolaskun kaltaisia matemaattisia taitoja peruskoulussa yli tuhat tuntia, vaikka taskulaskin voisi laskea heidän puolestaan”.

”Vain ajattelemalla itse kehittyy kyky loogiseen ajatteluun. Samasta syystä minä ja muut professorit mietimme kuumeisesti, miten voimme yhä tarjota opiskelijoille kirjoitustehtäviä – ne ovat korvaamattomia ajattelun kehittäjiä – ja varmistaa samalla, että opiskelijat kirjoittavat ne itse. Jos annamme nuorten kirjoituttaa tehtävät tekoälyllä, teemme heille valtavan karhunpalveluksen: estämme heidän ajattelunsa kehittymisen. Tekoälyn käyttöä on toki syytä opiskella, mutta tekoälyn käytöstä näyttävät hyötyvän eniten nimenomaan osaavimmat työntekijät. Siksi on ensin opeteltava ajattelemaan itse. Työelämässä ei ole käyttöä ihmiselle, joka osaa vain ulkoistaa ajattelunsa tekoälylle – hän on pelkkä turha välikäsi”.

”Kyky kirkkaaseen ajatteluun on kuin lihas, joka kehittyy harjoittamalla. Jos alistumme siihen, että koulu ja media eivät enää haasta ajattelemaan, kansakunta tyhmenee. On taisteltava vastaan, koska tyhmenevä kansakunta on uhka sekä työelämälle että demokratialle…”

Apulaisprofessori Martelan artikkelista voidaan nostaa esiin seuraavat keskeiset avaintotuudet.

Ihmisen julkisen ja järjestäytyneen yhteisöllisyyden yllä pysyminen edellyttää korkeatasoista ajattelua. Lukutaito ja kirjoitustaito rakentavat ajattelukykyä. Ne myös nostavat ajattelukykyä korkeammalle tasolle. On pyrittävä syvällisempään ajatteluun – ja siten syvällisempään ihmisyyteen.

Ajattelu on paitsi kyky myös taito, jota tulee jatkuvasti harjoittaa. Harjoittaminen puolestaan edellyttää pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä. Ajattelu, määritelmällisesti, vie aikaa. Nopeus ja hetkellinen vaikutelmallisuus, jotka luonnehtivat lyhytvideoita, ehkäisevät ajattelua.

Sisältöä tuottavan tekoälyn mekaaninen käyttö tekee tarpeettomaksi oman refleksiivisen ajattelun ja surkastuttaa sen. Ajattelu lakkaa, kaikkine tuhoisine seurauksineen. Tässä mielessä tekoälyn mekaaninen käyttö uhkaa persoonallista ihmisyyttä. Tekoäly ei algoritmisena mekaanisena koneena itse ajattele, koska se ei ole mikään itseys. Ajattelun korvaajana sovellettu tekoälyn käyttö surkastuttaa sekä veltostuttaa ihmisen olemaan ajattelematta.

Ajattelu on väistämättä luonteeltaan prosessuaalista ja aikaa vievää. Tällaisen prosessin läpi käyminen on tärkeää itsessään. Mikään muu oletettu hyödyllisyys tai tehokkuus tai nopeus tai käytännöllisyys ei korvaa tätä.

Etenkin kirjoittaminen on omiaan terästämään ja kirkastamaan ajatteluprosessia. On kirjoitettava itse eli ajateltava itse. Vain tällä tavalla voidaan kehittää oman ajattelun kirkasta loogisuutta. Ajattelun kirkkaan loogisuuden kehittäminen on itsessään hyveellistä. On siis ajateltava itse. Ihmisyytemme edellyttää tätä, kuten aristoteelisesta näkökulmasta on aina ymmärretty.

Jos tällaista ei harjoiteta eikä pidetä jatkuvan aktiivisesti yllä, tyhmennytään eli käsityskyky heikkenee, jolloin tajunnanahtaus ja älyttömyys, mieltä vailla oleminen eli idiotismi, lisääntyvät. Tällainen tyhmentyminen on turmiollista. Turmiollista sekä yksilön itsensä kannalta että koko järjestäytyneen ihmisyhteisön ja sen sosiaalisen tasapainon ja hyvinvoinnin kannalta.

Pidä mielessä seuraavat keskeiset antropologiset metafyysisteologiset avainnäkökulmat.

Ihminen on Jumalan erityisesti luoma olento. Ihminen on täysin kolmiyhteisestä Jumalasta riippuva olento. Ihminen on, ruumiineen ja sieluineen, ainutlaatuinen ja omaa lajiaan oleva olento. Ihmisellä on olemuksensa mukainen päämäärä, johon ihmisen tulee pyrkiä paitsi Jumalansa edessä vastuullisena olentona, myös kukoistaakseen omintakeisen hyvänä Jumalan luomistekona eli kukoistaakseen ihmisenä.

Ajatteleminen ja sen harjoittaminen on hyvää tavoitteellisuutta sekä aristoteelisen metafysiikan että kristillisen luomisen teologian näkökulmasta. Ihminen on luotu ajattelemaan käsitteellisesti, kirkkaasti ja syvällisesti. Kyky ja velvoite ajattelemiseen ja siinä kasvamiseen on luomiseen perustuva ihmisen luonnollinen kyky ja velvoite ihmisenä.

Ihmisen syntiinlankeemuskaan ei tuhonnut tätä ihmisen olemuksellista ja luonnollista kykyä eikä velvoitetta.  Myöskään Jumalan armo Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa ei tuhoa ihmisen luontoa, vaan, päinvastoin, täydellistää luonnon eli siten myös ihmisen kyvyn ja velvoitteen ajatella. Kolossalaiskirjeen luvun 1 jakeiden 16–17 ja luvun 2 jakeiden 1–4 mukaan Kristuksessa ”pysyy kaikki voimassa”, koska ”hänessä luotiin kaikki”, ja koska ”kaikki viisauden ja tiedon (kreikaksi sofias kai gnooseoos) aarteet ovat kätkettyinä” Kristuksessa.

Sofia ja gnoosis, todellinen viisaus ja tieto, edellyttävät ajattelua ja vieläpä Kristus-keskeistä ajattelua. Kristus on Logos, se kaikkein perimmäisin Sana, Ajatus, Järki, Logiikka. Kristus on avain todelliseen viisauden rakastamiseen, filosofiaan, eli viisaimpaan ja tiedollisesti täyteläisimpään ja oikeutetuimpaan ajatteluun.

Muista apostoli Paavalin vahva velvoitus ja kehotus, apologeettinen velvoitus, Toisen korinttolaiskirjeen luvun 10 jakeissa 3–5: ”Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle”.

Ihmisyys jo pelkästään Jumalan hyvänä luomistekona velvoittaa ihmistä ajatteleman ja kukoistamaan ajattelevana olentona, ja velvoitus on vielä entistäkin vahvempi silloin, kun ihminen on synnin ja lankeemuksen orjuudesta pelastettu Jumalan armosta Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Jos jonkun niin kristityn ihmisen tulee kukoistaa ja rakentua ajattelevana ja ajattelijana.

Luotuna olentona ihminen on hylomorfinen ykseys eli aineellisen ruumiin (hyle) ja muodon (morfe) eli aineettoman sielun ykseys. Ihminen on ruumiillinen ja sielullishenkinen olento. Ihminen on aineellisruumiillinen ja intellektuaalistahtova olento, persoona. Ihmisen tulee mielessään ajatella, mitä tahtoo ja mihin ruumiillista olemistaan suuntaa ja harjoittaa.

Materialismi ei selitä ihmistä. Ajattelu ja tietoisuus eivät ole ainetta. Aineeton sielu/mieli ei ole yhtä kuin aineelliset aivot. Sielu/mieli kyllä käyttää aineellisia aivoja ja siksi tätäkin ruumiillisuutemme ulottuvuutta on vaalittava ja pidettävä hyvin yllä kuten koko muutakin hyvää ruumistamme, mutta aineeton mieli ja sen ajattelu eivät ole materiaa eivätkä palaudu aineeseen.

Tietoisuus, intentionaalisuus eli suuntautuneisuus, persoonallinen identiteettimme, minuutemme ja kvaliat eli tuntemukset, maut, aistittu väri, kuten myös matemaattiset entiteetit, ovat aineettomia sielun/mielen todellisuuksia, eivät materiaalisia. Näitä ei voi tutkia massaspektrometrillä kuten periaatteessa pitäisi voida, jos ne olisivat aineellisia.

Muista: Tekoäly on aineellisen mekanistinen algoritmikone, joka ei kykene ajattelemaan eikä ajattele.

Ihmisen ei, eikä varsinkaan kristityn ihmisen, pidä antaa uunottaa itseään materialistisen teknologian avulla lobattuun tyhmentämisvedätykseen, koska inhimillistä ajattelua ei tietenkään voi eikä pidä yrittääkään ulkoistaa koneelle.

Ajattelu on väistämättä luonteeltaan prosessuaalista ja aikaa vievää. Tällaisen prosessin läpi käyminen on tärkeää itsessään. Mikään muu oletettu hyödyllisyys tai tehokkuus tai nopeus tai käytännöllisyys ei korvaa tätä. Etenkin lukeminen – muista Ensimmäisen Timoteus-kirjeen luvun 4 jaetta 12: ”Lue…ahkerasti” – ja kirjoittaminen ovat omiaan terästämään ja kirkastamaan ajatteluprosessia. On luettava ja kirjoitettava itse eli ajateltava itse. Vain tällä tavalla voidaan kehittää oman ajattelun kirkasta loogisuutta, mikä itsessään on hyveellistä.

Ajattelu on Jumalan luoman ihmisyyden ja sen ainutlaatuisen päämäärän ja tarkoituksen toteuttamista eli ihmisyyttä omimmillaan.  Ihmisyys jo pelkästään Jumalan hyvänä luomistekona velvoittaa ihmistä ajattelemaan ja kukoistamaan ajattelevana olentona. Velvoitus tällaiseen kukoistukseen pyrkimiselle on vielä entistäkin vahvempi silloin, kun ihminen on synnin ja lankeemuksen orjuudesta pelastettu Jumalan armosta Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.

Jos jonkun niin kristityn ihmisen tulee kukoistaa ja rakentua ajattelijana.