Missä on aarteesi, siellä on sydämesi
Taakse jäänyt loppiainen kertoo itämaan tietäjistä, jotka tulivat kunnioittamaan vastasyntynyttä juutalaisten kuningasta, Jeesusta, lahjoillaan. Kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Joku on arvellut, että näiden kuninkaallisten lahjojen varassa pyhä perhe selvisi sen ajan, jonka se joutui olemaan maanpaossa Egyptissä. Mahdammeko useinkaan ajatella loppiaista antamisen juhlana?
Omastaan antaminen on osa opetuslapsena, Jeesuksen oppilaana, olemista.
Antaminenkin on jotain mitä pitää opetella, jotta siitä tulisi luonteva osa elämää.
Antamisesta pitää myös opettaa.
Jumala on luvannut siunauksen, kun annamme omastamme tuoden Jeesukselle.
Jos emme opeta toisillemme antamisesta, riistämme toisiltamme sen siunauksen, joka sisältyy antamiseen. Siksi olisi väärin olla opettamatta antamisesta hienotunteisuussyistä.
Kun itse tästä aiheesta olen sekä muilta oppinut ja opetellut käytännössä antamista, törmäsin kerran netin syövereissä artikkeliin, josta poimin seuraavat viisi raamatullista totuutta antamisesta itsellenikin opiksi.
Jaan ne tässä kanssasi sinulle siunaukseksi.
Miksi meidän kristittyjen tulisi antaa omastamme:
(1) Siten tunnustamme todellisen antajan: Antamalla Jumalalle tunnustamme, että Jumala on kaikkien resurssien todellinen omistaja ja että me olemme vain Hänen siunaustensa hoitajia. 5. Moos. 8:18:ssa meitä muistutetaan: ”Muistakaa Herraa, Jumalaanne. Hän yksin antaa teille voimaa hankkia vaurautta ”. Antamalla omastamme osoitamme kiitollisuutta Jumalalle ja tunnustamme Hänen huolenpitonsa elämässämme. Tämä tunnustaminen pitää meidät nöyrinä ja muistuttaa meitä siitä, että omaisuus ei ole päämäärä sinänsä, vaan meidän tulee oppia palvelemaan Jumalaa sillä mitä hän meille antaa.
(2) Antaminen rakentaa Jumalan valtakuntaa: Yksi tärkeimmistä syistä antamiselle on edistää Jumalan valtakunnan kasvua ja laajentaa sen vaikutusalaa maan päällä. Matt. 6:33:ssa Jeesus kehottaa meitä ”etsimään ensin hänen valtakuntaansa ja hänen vanhurskauttaan”. Yksi käytännön tapa toimia näin on uhrata Jumalan työhön ja sillä tavalla huolehtia siitä, että Hänen rakkautensa, toivon ja pelastuksen sanomansa saavuttaa maan ääret. Kaikki eivät voi lähetä, mutta kaikki voivat olla lähettäjiä.
(3) Se opettaa epäitsekästä anteliaisuutta: Antaminen opettaa meitä olemaan epäitsekkäitä, ajattelemaan muita ja asettamaan muiden tarpeet omien halujemme edelle (Apt 20:35; Filip. 2:3, 4). Harjoittamalla säännöllistä antamista kehitämme anteliaan sydämen, joka heijastaa Jumalan omaa anteliaisuutta. Tällainen on uuden testamentin mukainen kristityn epäitsekäs mielenlaatu ja heijastaa Kristuksen kaltaisuutta.
(4) Siten osoitamme uskoa: Antaminen on voimakas osoitus uskostamme Jumalan huolenpitoon. Kun annamme, etenkin epävarmoina tai niukkoina aikoina, osoitamme, että emme luota aineelliseen vaurauteemme vaan Jumalaan, joka lupaa täyttää kaikki tarpeemme Hänen rikkautensa mukaan kirkkaudessa (Fil. 4:19). On uskon teko antaa pois se, mitä maailma kehottaa meitä pitämään tiukasti kiinni. Antamalla julistamme uskomme, että Jumala on meidän huolehtijamme ja että Hän on uskollinen huolehtimaan meistä. Se on käytännöllinen tapa elää totuutta, että ”missä aarteesi on, siellä on myös sydämesi” (Matteus 6:12)
(5) Hyväksy Jumalan suunnitelma siunata meitä: Jumala aikoo siunata kansaansa, ja antaminen on osa sitä, miten pääsemme osaksi tätä jumalallista siunauksen kierrosta. Mal. 3:10 Jumala haastaa meidät: ”Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ruokaa. Koetelkaa näin minua, sanoo Herra. Totisesti minä avaan teille taivaan ikkunat ja vuodatan siunausta yltäkylläisesti. ” Kun annamme, asetamme itsemme asemaan, jossa voimme vastaanottaa Jumalan siunauksia, ei vain aineellisesti vaan myös hengellisesti.
(6) Opettele säännöllistä antamista: Apostoli Paavali opetti tästä 1 Kor. 16:2:ssa, jossa hän kehotti uskovia: ”Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä talteen jotakin, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.” Säännöllinen antaminen heijastaa kurinalaista ja sitoutunutta lähestymistapaa Jumalan työn tukemiseen. Säännöllisyys antamisessa on verrattavissa liikuntaan. Kumpi on terveyden kannalta hyödyllisempää: Harrastaa liikuntaa säännöllisesti, vaikka vähemmänkin kerrallaan, kuin satunnaisesti silloin kun sille päälle sattuu?
Jaa, tässä taisikin olla kuusi kohtaa.
Noh, näin siinä käy, kun antaa, että tulee enemmän kuin osasi odottaa 😀
Olen saanut vuoden vaihteessa älyttömän paljon rohkaisuviestejä Patmos-ystäviltä. Sanat eivät riitä kertomaan miten paljon niitä arvostan ja kuinka ne ovat antaneet virtaa. Ystävien esirukoukset tuntuvat ja kantavat.
Siunausta alkavaan vuoteen!
Lue ohjeet kommentoinnille
12.1.2026 16:00
Kysymys:
Eikö antamisessa ole myös kysymys siitä, että mitä me lopultakaan omistamme? Tai luullaan omistavamme?
Kaikki on meillä kuitenkin vain lainassa. Ajallisen elämän päättyessä ei omistuksista tai niillä patsastelemisesta ole minkäänlaista eikä vähintäkään hyötyä!
12.1.2026 14:03
Tarinassa itämaantietäjiä on muutamia huomionarvoisia asioita. Raamatussa ei ole mitään käskyä viettää loppiaista.
Raamattu kieltää israelilaisia palaamasta takaisin Egyptiin. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesuksen perhe ei mennyt Egyptiin, vaan palasi takaisin Nasaretiin heti sen jälkeen, kun Jeesuksen vanhemmat olivat suorittanut esikoispojan lunastusrituaalin Jerusalemin temppelissä.
Matteuksen evankeliumin mukaan Joosef ja Maria asuivat Betlehemissä ja muuttivat vasta myöhemmin Nasaretiin. Jeesus syntyi sen mukaan heidän talossaan. Juutalaisten omissa historiankirjoituksissa ei ole mitään merkintöjä poikalasten surmasta, joka pitäisi olla tässä tapauksessa.
Luukkaan evankeliumin mukaan Joosef ja Maria tulivat Nasaretista Betlehemiin verolle pantavaksi. Jeesus ei syntynyt talossa vaan eläintallissa.
Usein puhutaan siitä, että Matteus ja Luukas täydentävät toisiaan, mutta niitä tarinoita ei voi sovittaa yhteen. Meille jää epäselväksi osa Jeesuksen syntymän tapahtumista.
Se kuitenkin on selvää, ettei ”joulutähti” ollut mikään komeetta tai planeettojen konjuktio, koska evankeliumi kertoo, että tähti liikkui itämaantietäjien edellä.
Samoin voimme olla varmoja siitä, ettei itämaantietäjät olleet toisuskovia taikureita Babyloniasta vaan juutalaisia, joiden esi-isät olivat jääneet Babyloniaan pakkosiirtolaisuuden jälkeen. He tiesivät Tooran profetian Jaakobista nousevasta tähdestä ja Danielin kirjan profetiasta 70 vuosiviikosta, mikä sai heidät tulemaan Jeesuksen luokse.
19.1.2026 14:11
> Matteuksen evankeliumin mukaan Joosef ja Maria asuivat Betlehemissä ja muuttivat vasta myöhemmin Nasaretiin. Jeesus syntyi sen mukaan heidän talossaan.
Matteus ei kerro missä he asuivat, eikä mainitse taloa Jeesuksen syntymän yhteydessä. Matteuksen mukaan Jeesus oli jo syntynyt kun itämaan tietäjät saapuivat Jerusalemiin.
> Luukkaan evankeliumin mukaan Joosef ja Maria tulivat Nasaretista Betlehemiin verolle pantavaksi. Jeesus ei syntynyt talossa vaan eläintallissa.
Luukas ei mainitse tallia.
21.1.2026 18:43
”Matteus ei kerro missä he asuivat, eikä mainitse taloa Jeesuksen syntymän yhteydessä.”
Olet väärässä. Itämaantietäjät menivät Joosefin ja Marian taloon.
Matt 2:11: ”He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian.”
Itse asiassa Matteuksen evankeliumin alkutekstin mukaan Jeesus olisi ollut jo kävelevä lapsi, taapero, kreikaksi paidion, siis noin 2-vuotias.
”Luukas ei mainitse tallia.”
Tämä menee hiusten halkomiseksi. Luukas 2:7 sanoo, ettei Joosefilla ja Marialla ollut tilaa majatalossa, joten Maria synnytti jossain muualla ja laittoi poikansa eläinten ruokintakaukaloon, joka toimi vauvan sänkynä. On täysin selvä asia, että Luukkaan mukaan Maria synnytti eläintallissa, mutta Matteuksen mukaan Maria synnytti talossa.
26.1.2026 06:40
> Olet väärässä. Itämaantietäjät menivät Joosefin ja Marian taloon.
Eivät Jeesuksen syntymän yhteydessä. Kuten itsekin todistat, Jeesus oli tuolloin jo melkein kaksivuotias, minkä voi päätellä myös Herodeksen käskystä surmata kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset.