2019-06-26 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_10_7182-JUHA_BLOGI_FINAL.jpg Kuten ilmenee Encyclopedia Britannican artikkelista "How Did the Rainbow Flag Become a Symbol of LGBTQ Pride?" [1], Pride- eli ylpeys-mielenosoituskuukautta sateenkaarilippuineen vietetään vuoden 1969 kesäkuun New York City:n Stonewall-homomellakoinnin muiston esillä pitämiseksi. https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/1341/pride-sateenkaarilippu_julistaa_vallankumousta_ja_kapinaa Patmos article
Juha Ahvio
26.6.2019
Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

Kuten ilmenee Encyclopedia Britannican artikkelista ”How Did the Rainbow Flag Become a Symbol of LGBTQ Pride?”, Pride- eli ylpeys-mielenosoituskuukautta sateenkaarilippuineen vietetään vuoden 1969 kesäkuun New York City:n Stonewall-homomellakoinnin muiston esillä pitämiseksi.  

Pride-mielenosoitustoiminnan symbolin eli niin sanotun sateenkaarilipun suunnitellut homoseksuaalinen taiteilija ja drag queen Gilbert Baker (1951–2017) teki lipusta vuonna 1994 25-vuotisjuhlaversion Stonewall-mellakoinnin kunniaksi ja tästä eteenpäin sateenkaarilippu on toimittanut homoseksuaalisesta elämäntavasta tunnetun ylpeyden kansainvälisen symbolin virkaa. Ensimmäiset sateenkaarilipun versiot Baker oli suunnitellut 25.6.1978 pidetyn San Franciscon homojen vapautuspäivän paraatin tarpeisiin. 

Mistä vuoden 1969 Stonewall-mellakoissa oli kyse? Millaisista juurista Pride-liikehdintä ja sen symbolina käytetty sateenkaarilippu kumpuaa? Näihin kysymyksiin vastaan kirjassani Miten tähän on tultu? Seksuaalivallankumouksen kulttuurimarxilaiset juuret (Kuva ja Sana, 2013)

Koska nykyinen homo- ja gender-ideologialiike eli sateenkaarilippusymbolia käyttävä kauttalinjainen seksuaalivallankumousliike Pride-vapautuspäivineen on peräisin USA:sta ja on syntynyt sikäläisistä 1950–60-lukujen aatehistoriallisista virtauksista, on näistä syytä olla selvillä Suomessakin. Etenkin nyt kesäkuun viimeisellä viikolla, kun vallankumousta ja kapinaa julistava amerikkalaisen homoliikkeen sateenkaarilippu liehuu kepeän valtavirtaisen oloisesti meillä Suomessakin kaikkialla siellä, missä Pavlovin koirat -tyylisen kuuliaisesti totellaan ainoata oikeata poliittisesti korrektia velvoitetta.

Sen, että kyseessä todella on ainoan oikean poliittisesti korrektin ja pehmeän totalitaarisen pakkovelvoitteen totteleminen, osoittaa esimerkiksi 25.6.2019 Helsingin Sanomien artikkeli ”Homovastaisten kommenttien takia potkut saaneen rugbynpelaajan tarinassa uusi käänne: konservatiivikristittyjen järjestö keräsi hetkessä jättisumman oikeuskuluihin”

Valtavirtainen eetos on länsimaissa nyt se, että sekä homoseksuaalinen että gender-ideologian vaateiden mukainen seksuaalikäyttäytyminen kaikkine ja kaikkia koskevine yhteiskunnallispoliittisine velvoitteineen on korotettu koskemattomaan eettiseen pyhyyteen. Sateenkaarilipun edustama seksuaalikäyttäytyminen on kaiken arvostelun yläpuolella. 

Sateenkaariseksuaalisuuteen ei saa suhtautua puolueettomasti eikä sitä saa lainkaan arvostella. Kaikkien on pakko osoittaa ohjelmallista hyväksyntää sille ja juhlia sitä. Tällainen pakotus oikeutetaan sillä, että ”uuden yhteiskunnan luominen” ja ”paremman ja onnellisemman maailman” rakentaminen edellyttää pakkoa. ”Hyvä” tarkoitus edellyttää nyt, kuten niin monta kertaa aiemminkin, valtiollisyhteiskunnallista pakotusta.     

Miten tähän on tultu? -kirjani sivuilla 40–43 kirjoitan seuraavasti, alaotsikoiden ”Uuden yhteiskunnan luominen edellyttää seksuaalista vapautumista” ja ”Homovapautusliike osana 1960-luvun vasemmistoradikalismia” alla:

”Marcusen [Frankfurtin koulukunnan keskeinen ajattelija Herbert Marcuse (1898–1979)] visio vapautuksesta ennakoi monia 1960-luvun vastakulttuuriliikkeen arvoja ja auttoi tekemän hänestä merkittävän intellektuaalisen ja poliittisen vaikuttajan 60-luvulla. Marcuse väitti, että nykyinen yhteiskuntaorganisaatio tuotti ’lisätukahtuneisuutta’ (surplus repression) edellyttämällä sosiaalisesti tarpeetonta työtä, tarpeettomia seksuaalirajoituksia ja sellaisen yhteiskunnallisen systeemin, joka on järjestäytynyt voitontavoittelun ja riistämisen varaan.” 

”Marcuse vaati sorron ja tukahduttamisen lopettamista ja uuden yhteiskunnan luomista. Kuten sekä Kolakowski [Marxismin aatehistorian eturivin asiantuntijoihin lukeutunut Leszek Kolakowski (1927–2009)] että Kellner [Kalifornian yliopiston tutkija ja kriittisen teorian, kulttuurimarxismin ja postmodernismin asiantuntija Douglas Kellner] teoksissaan viittaavat, Marcuse pyrki luomaan syrjäytyneistä, opiskelijoista, rotu- ja muista vähemmistöistä sekä radikaali-intellektuelleista uutta sorretuksi itsensä kokevaa vallankumouksellista voimaa, ikään kuin uutta proletariaattia, joka vapautuu ja tekee vallankumouksen yhdessä kolmannen maailman sorrettujen kanssa. Kolakowski toteaa, että erityisen kannustavana Marcuse piti sitä, että opiskelijakumoukseen on liittynyt seksuaalista vapautumista ajava liike. Kellner toteaa ’Western Marxism’ -artikkelissaan, että Marcusesta tuli: ’…merkittävä hahmo kasvavassa sodanvastaisessa liikkeessä, vastakulttuuriliikkeen sankari ja vankka New Left -uusvasemmiston puolestapuhuja. Marcuse tuki myös muodostumassa olevaa feministiliikettä, ympäristöliikettä, homo- ja lesboliikettä ja muita oman aikakautensa yhteiskunnallista vastarintaa harjoittavia liikkeitä.’”   

”Homotutkija Jeffrey Escoffier toteaa New Politics -lehden artikkelissaan, että Marcuse tulkitsi erilaisten seksuaalisten ’perversioiden’ edistävän mielihyväperiaatteen toteutumista siten, että ne pitivät yllä seksuaalisuuden toteutumista sen itsensä tähden. Homoseksualismin Marcuse näki esimerkkinä vallankumouksellisesta seksuaalisuudesta, joka vastusti ihmisen seksuaalisuuden rajoittamista vain lisääntymisen asiayhteyteen. Marcuse kannatti ’polymorfista perverssiyttä’ eli seksuaalisuutta, joka ei keskity mihinkään tiettyyn kohteeseen tai toimintaan.” 

”Escoffier katsoo, että nykyinen homopolitiikka sai alkunsa vuoden 1969 Yhdysvaltojen Stonewall-mellakoista, joiden jälkimainingeissa perustettiin The Gay Liberation Front -järjestö. Järjestön nimi oli kunnianosoitus tuolloiselle Vietnamin kommunistiselle kansalliselle vapautusrintamalle ja viite siitä, että haluttiin nähdä mustien, köyhien, kolmannen maailman sorrettujen ja naisten kamppailu yhteisenä oman kamppailun kanssa. Escoffier siteeraa Homojen vapautusrintaman lentolehtistä vuodelta 1970: 

’Homojen vapautusrintama on kansallinen vallankumouksellisten homo-organisaatioiden yhteenliittymä, joka luo radikaalia vastakulttuuria homoseksuaalisten elämäntapojen puitteissa. Poliittisesti rintama muodostaa radikaalin ’Liikkeen’ osan, joka tähtää homoseksuaaleihin kohdistuvan syrjinnän ja sorron tukahduttamiseen ja poistamiseen teollisuudessa, joukkotiedotusvälineissä, hallinnossa, kouluissa ja kirkoissa.’” 

”Escoffierin mukaan seksuaalisuus määriteltiin keskeiseksi poliittiseksi kysymykseksi. GLF:n marxisti-intellektuellien solu, The Red Butterfly, vetosi Marcusen linjaukseen: ’Taistelu Eroksen puolesta, taistelu elämän puolesta, on tänään luonteeltaan poliittista taistelua’. Myöhemmin homovasemmisto pyrki muotoilemaan radikaalia vasemmistopolitiikkaa, jossa nais- ja homoliikkeen pyrkimykset olisivat olleet yhteen sovitettuja. Teoreettisena lähtökohtana sovellettiin Gramscin [merkittävimpiin marxistiteoreetikoihin lukeutunut Antonio Gramsci (1891–1937)], Freudin [psykoanalyytikko Sigmund Freud (1856–1939) ja postmodernistisen ranskalaisfilosofi Michel Foucaultin (1926–1984) linjauksia.” 

”Tommi Avicolli Meccan 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun radikaalin homojen vapautusliikkeen tuntoja peilaava, vuonna 2009 ilmestynyt artikkelikokoelma Smash the Church, Smash the State! The Early Years of Gay LiberationMurskatkaa kirkko, murskatkaa valtio! Homovapautuksen varhaiset vuodet – antaa nimessään varsin havainnollisesti ymmärtää, mihin varhainen homoliike poliittisesti ja yhteiskunnallisesti pyrki.”

1970-luvun vasemmistoradikaalin vallankumouksellinen USA:n Homojen vapautusrintama oli – kuten oli ja on vuonna 1974 amerikkalaisesikuviensa mukaisesti perustettu ja itsensä vasemmistoradikaaliin normityyliin ”fasisminvastaiseen rintamaan” lanseerannut Suomen SETA – osa ”Liikettä”, jonka tehtävänä oli ja edelleen on muun muassa vallata ja sisältä käsin murskata perinteiset kristilliset kirkot ja jonka tarjoamalle esikuvalle uskollisesti vuoden 2019 Helsinki Priden sloganina on ”Liike”.  

Tähänkin tosiasiaan nähden on sangen mielenkiintoista, että Suomen evankelisluterilaisen kirkon johtoon lukeutuvat henkilöt ovat itse itselleen suomalla luvalla ja oikeutuksella liittäneet luterilaisen kirkon Helsingin Pride-mielenosoituksen yhteistyökumppaniksi. On erittäin hyvä asia, että tällaiseen omatoimiseen liittämiseen on nyt reagoitu laajalla rintamalla kirkon piirissä, kuten käy ilmi Kotimaa24:n artikkelista 25.6.2019 ”Konservatiivisten järjestöjen johtajat liittyvät kannanotossa kirkon Pride-kumppanuutta moittivaan rintamaan” ja Seurakuntalaisen artikkelista 25.6.2019 ”Joukko herätysliike- ja järjestöjohtajia tukee kirkon ja Priden yhteistyötä vastustavia kirkkoherroja”

Gilbert Bakerin, antikristillisen homoaktivistin, suunnittelema Pride-sateenkaarilippu on vallankumouksen ja kapinoinnin lippu. Sateenkaarilipun edustama ”yhdenvertaisuus” ja ”tasa-arvo” tarkoittavat kaikkien luonnollisten ja perinteisten kristillisten konservatiivisten arvojen kumoamista, alentamista ja tasoittamista sekä sen julistamista, että kaikenlaiset seksuaalisuhteet ovat yhtä hyviä. Sateenkaarilipun edustama käsitys ”ihmisoikeuksista” julistaa, että jokaisen yksilön mielihalu ja sen tyydyttäminen on korkein eettinen normi, jopa luovuttamattomiin ihmisoikeuksiin lukeutuva. 

Mutta samanaikaisesti sateenkaarilippu ja sen liehuttajat julistavat, että ei ole olemassa mitään pysyvää luontoa eikä ihmisluontoa eikä näiden asettamaa luonnollisuutta normaaliuden rajoineen. Jos mikään ei ole luonnollista, ei mikään myöskään ole luonnotonta eikä epänormaalia. Klassisen länsimaisen, yhtä hyvin antiikkisen kuin kristillisenkin, luonnonoikeusajattelun mukaan ihmisellä, hänen ruumiillaan ja sen toiminnoilla kuten seksuaalikäyttäytymisellä on järkiperäisesti käsitettävissä olevat yleiseen ihmisolemukseen perustuvat päämääränsä ja tarkoituksensa. 

Sateenkaarilippu sen sijaan julistaa, että mikään ei ole mitään varten, ei ihmisruumiskaan eikä ihmisen seksuaalikäyttäytyminen, vaan ihmisyksilö itse antaa näille sen tarkoituksen, minkä milloinkin kokee omaa mielihyväänsä parhaiten edistävän. Sateenkaarilippu julistaa, ettei ole mitään Luojan luomaa eikä sosiobiologian ehdollistamaa ihmisolemusta tarkoituksineen eikä päämäärineen. Tosin, jos ei ole mitään yleisen muuttumatonta ihmisolemusta tarkoituksineen, ei myöskään voi olla puhetta yleisen muuttumattomista ihmisoikeuksista, jotka asettaisivat velvoittavan normaaliuden normin kaikille. 

Sateenkaarilipun heiluttaja ja sateenkaariseksuaalisuuden hyvyyden tunnustajiksi kaikkia pakottava ei kykene loogisesti eikä johdonmukaisesti vetoamaan klassiseen länsimaiseen ihmisoikeusajatteluun. Täysin päinvastoin: Sateenkaarilipun heiluttelu hyökkää kaikkia niitä metafyysisiä ja teologisia perusteita vastaan, joihin länsimainen ihmisoikeusajattelu historiallisesti nojaa. 

Sateenkaarilippu on vallankumous- ja kapinalippu. Sateenkaarilippu julistaa vallankumouksellista pyrkimystä irrottautua luonnon ja luonnon Luojan säätämistä rajoista ja tarkoituksista eli ”orjuuttavista kahleista” jumalalliseen omalakisuuteen ja rajattomuuteen.

Sateenkaarilippu julistaa heterofobiaa: Pelonsekaista katkeraa vihaa Luojan luomaa pysyvää erilaisuutta, vastakkaisuutta ja aitoon toiseuteen liittymistä kohtaan. Sateenkaarilippu julistaa myös oikofobiaa: Omaan perheeseen ja kotiin eli tässä tapauksessa omaan länsimaiseen klassiseen ja kristilliseen eettiseen eetokseen kohdistuvaa vihaista pelkoa, vastustushalua ja kumoushalua. 

Henkilökohtainen seksuaalieettinen kapinointi Luojaa vastaan ja vallankumouksellisuus ovat kulkeneet ja kulkevat käsi kädessä yhteiskunnallisen kapinoinnin kanssa. Koko yhteiskunta on muutettava sateenkaarilipun julistaman rajattoman ”tasa-arvon” vaateiden mukaiseksi. Sateenkaarilipun heiluttelijat edustavat joka tapauksessa laadullisesti vallankumouksellista kapinointia, vaikka he edustaisivatkin jossain jonakin hetkenä määrällistä valtavirtaa.  

Gilbert Bakerin 1970-luvun HLBTQ-aktivismia varten taiteilema vallankumoukselliskapinallinen sateenkaarilippu ei kuitenkaan ole aivan ensimmäinen laatuaan. Sateenkaarilipun alla on tehty yhteiskunnallista vallankumousta ja kapinoitu jo ennen 1960–70-lukujen amerikkalaisia vasemmistoradikaaleja ja heidän myöhempien aikojen kuuliaisia oppilaitaan kesäkuisessa Helsingissä vuonna 2019.

Saksalaisen ze.tt -sivuston 21.7.2015 päivätyssä artikkelissa ”Die Regenbogenfahne: eine Zeitreise in drei Etappen” Mark Heywinkel palauttaa mieleen, että sateenkaarilipun, die Regenbogenfahne tai Regenbogenflagge, historia alkaa 1500-luvun Saksasta ja radikaalipappi ja -teologi Thomas Müntzerin (1489–1525) hurmahenkisestä vallankumousagitoinnista. Müntzer, kuten tänäiset liberaaliteologit, kieltäytyi alistumasta Raamatun, jota hän halveksivasti nimitti paperipaaviksi, arvovallan alle. 

Müntzer halusi luoda aseellisella vallankumouksella uuden ja paremman maailman, tasa-arvoisen maailman, ja vapauttaa sorretut, tässä tapauksessa talonpojat, kuten selvittää lähemmin Christian Pietscher Deutschlandfunk-artikkelissaan ”Thomas Müntzer und seine radikale Reformation” ja kuten kuvataan Farbimpulse-artikkelissa “Kampf im Zeichen der Regenbogenflagge”

Müntzer hylkäsi objektiivisen Jumalan Sanan ja vetosi mystisiin näkyihinsä ja ”sisäiseen sanaan”, henkilökohtaiseen ilmoitukseen, ja väitti, että nyt tulee Jumalan valtakunta maan päälle ja että koko vanha maailma lyödään alas ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus toteutetaan. Müntzer valitsi tunnuksekseen Jumalan ikuista liittoa ja oikeudenmukaisuutta kuvaavan sateenkaarilipun, jonka alla hän johti talonpoikaisjoukkonsa vuosien 1524–1525 talonpoikaissotaan aatelisia ruhtinaita vastaan ja 15.5.1525 käytyyn Frankenhausenin taisteluun, jossa kapinoitsijat kärsivät murskatappion. Kultourbunt-artikkeli ”Schlachtberg mit Monumentalwerk” havainnollistaa hyvin kyseistä taistelua.

Sateenkaarilipun piti Müntzerin julistuksen mukaan johtaa kapinoitsijat vääjäämättä voittoon ja uuden yhteiskunnan syntymiseen, mutta toisin kävi. Müntzer sateenkaarikapinoitsijoineen ei ollut historian oikealla puolella eikä hänen hurmahenkinen sisäinen ilmoituksensa ja kokemuksensa oikeasta ja väärästä johtanut häntä eikä hänen sateenkaariseuraajiaan hyvään, vaan huonoon ja tuhoon. 

Teologian tohtori Reijo Arkkila kirjoittaa Kallis oppi-isä Martti Luther -kirjansa (Sley-Media Oy, 2016) sivuilla 54–55, että ”Lutherille Müntzer oli hurmahenkien ruumiillistuma” ja että hänen johdollaan mentiin ”täydelliseen yhteiskunnalliseen mielivaltaan”. Arkkilan mukaan:

”Kaikille tuli selväksi, ettei Luther reformaattorina ollut vallankumouksen ajaja. Paremminkin voisi sanoa, että Luther oli yhteiskunnallisissa kysymyksissä konservatiivi. Tätä edisti myös hänen opetuksensa kahdesta regimentistä, kahdesta hallintavallasta. Tämä oli Lutherin keskeinen oppi yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Jumala hallitsee tätä maailmaa valtiossa miekan kautta ja kirkossa Jumalan sanan kautta. Tästä opista Luther piti kiinni elämänsä loppuun saakka”.     

Luther katsoikin, että Müntzer-tyylisissä Raamatun ja Jumalan säätämien luonnollisten ja seurakunnallisten järjestysten arvovallan hylkäävissä kapinallisissa vaikutti ”vallankumouksen perkele”, jota termiä hän käyttää Isossa katekismuksessaan. Toisaalta juuri tästä syystä sateenkaarilippu-Müntzeriä arvostettiin etenkin kommunistisessa Itä-Saksassa, DDR:ssä. Luther pysyi väkevästi Raamatun ja luonnonoikeuden ilmoittamassa hyvässä ja oikeassa, mutta Suomen evankelisluterilaisen kirkon nykyjohto on hylännyt yhtä hyvin luonnonoikeuden kuin Raamatunkin arvovallan ja haluaa hurmahenkisyyden saralla ehdoin tahdoin seurata Müntzerin jalanjälkiä. 

Luonnonvastainen vallankumouksellisuus ja kapinointi ei kuitenkaan ole ihmiselle hyväksi, vaan pahaksi ja haitaksi.   

Homoseksuaalinen käyttäytyminen on paitsi luonnonvastaista myös – biologian ja lääketieteen näkökulmasta –  edelleen yhtä epäterveellistä kuin ennenkin, kuten käy ilmi täältä ja täältä sekä täältä että täältä. Virukset, bakteerit ja epidemiologia eivät tottele poliittista korrektiutta. 

Kuten kirjoitin asiantuntijalausunnossani eduskunnan lakivaliokunnalle 7.5.2014, sivulla 7, kohdassa 6 (b):

”Kansanterveydelliset haitat kasvavat julkista terveydenhuoltoa entisestään kuormittaen. Avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi merkitsisi entistä arvovaltaisempaa homoseksuaalisen käyttäytymisen julkista hyväksymistä ja sitoutumista myönteisyyteen tällaista käyttäytymistä kohtaan. Tämän seurauksena homoseksuaalista käyttäytymistä – jonka useimmat homotutkijat tulkitsevat konstruktivistisista ja omaa valintaa ja tietoista suuntautumista painottavista lähtökohdista, eivät essentialistisista – alkaisi ilmetä enemmän ja tällöin myös homoseksin harjoittamisen heteroseksistä epidemiologisesti poikkeavat haitalliset lääketieteelliset seuraukset alkaisivat ilmetä entistä laajamittaisemmin. Tällöin julkinen terveydenhuolto kuormittuisi entistäkin enemmän. Yhteiskunnan julkisen edun mukaista ei – ei sen paremmin taloudellisen kuin sosiaalisenkaan edun – ole erityisesti suosia kansalaisten terveydelle haitallista riskikäyttäytymistä.” 

Ihmisruumis on suunniteltu ja tarkoitettu tietynlaisessa suhteessa – kestävän monogaamisessa avioliitossa – toteutuvaa ja tietynlaista – heteronormatiivista – seksuaalikäyttäytymistä varten. Kaikki ihmissuhdemuodot ja seksuaalikäyttäytymisen tavat eivät ole yhtä hyviä eivätkä oikeita. Toiset seksuaalikäyttäytymisen tavat ovat ihmisen ja hänen biologisen ruumiinsa kannalta luonnollisia ja siksi hyviä ja oikeita, kun taas toiset tavat ovat luonnottomia ja siksi pahoja ja vääriä ja ihmistä rappeuttavia. 

Lue seuraava sateenkaarialan harrastajan asiantuntevasti laatima ja yhtä asiantuntevassa amerikkalaisessa The Advocate -julkaisussa oleva 17.5.2018 päivätty opastusteksti ja mieti, miksi kirjoittaja joutuu tuon tuostakin varoittamaan käsittelemäänsä seksuaalikäyttäytymiseen liittyvistä vaaroista ja terveysriskeistä. 

Tällaisesta luonnottomasta, Jumalan luomistarkoituksia vastaan avoimen julkeasti kapinoivasta ja tuhoisan epäterveellisestä seksuaalikäyttäytymisestä kirkon johtokin haluaa nyt vuoden 2019 kesäkuisessa Helsingissä olla ylpeä, vallankumouksellisten sateenkaarilippujen alla.   

Miten tähän on tultu? Seksuaalivallankumouksen kulttuurimarxilaiset juuret on hankittavissa Kuvan ja Sanan verkkokaupasta. Kirja on julkaistu vuonna 2013, kuusi vuotta sitten. Kirjan hankkimalla ja lukemalla voit itse arvioida, miten osuvaa kirjan analyysi on ja ovatko kirjassa esittämäni arviot tilanteen kehityksestä olleet oikean suuntaisia ja realistisia.  

 

 

Kommentoi "Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

__    __   __   __   __   _      ___     _    _   
\ \\ / //  \ \\/ // | || | ||   / _ \\  | || | || 
 \ \/ //    \ ` //  | '--' ||  | / \ || | || | || 
  \  //      | ||   | .--. ||  | \_/ || | \\_/ || 
   \//       |_||   |_|| |_||   \___//   \____//  
    `        `-`'   `-`  `-`    `---`     `---`   
                                                  
 
 

39 kommenttia "Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa"

Sivu 1/3

FrankW 26.6.2019 21.32

Kiitos tohtori Juha Ahviolle asiantuntevasta, lähdetiedot ilmaisevasta, lisäinformaatioon ohjaavasta kiihkottomasta asiallisesta kirjoituksesta. Se kuvailee perustellen hyvin ja ymmärrettävästi todellakin "miten tähän on tultu", sekä miksi on näin.Sateenkaaresta, tuosta prideväen lipusta ja väristä, joka enää puuttuu dominoivana totalitaarisena teko-suvaitsevaisena riesana vain kohta poliisin,puolustusvoimien yms ja sairaaloiden portinpielistä, totean seuraavaa. -Onneksi kyseessä ei ole oikea luonnollinen vaan luonnoton sateenkaari. Siinä on vain kuusi väriä. Joten se olkoon nimeltään mieluummin pridekaari ja sen lippu. Pitäkööt sen. Oikeassa,Kaikkivaltiaan Luojan luomassa sateenkaaressa on 7 väriä, lila indigo sininen vihreä keltainen oranssi punainen! Lisäksi eräissä raamatullisissa matematiikoissa 7 on Jumalan,täydellisyyden luku. Joten, ottakoon heti ns.straight-people (henkilöt hetero-normatiivisuuden puolesta) ja luonnollisen Luojan järjestyksen puolesta, sekä aidon luonnollisen avioliiton puolesta, tämän oikean sateenkaaren tunnustuksekseen, tunnuslipuksi. Huomio,myös Aito avioliitto ry. Se ei ole varastamista. Se on vain luonnollisesti luonnollisten asioiden ja oikeuden puolustaa niitä,puolesta. Huomatkaamme tämä järjetön aikakausi:on puolustettava normaalia ja luonnollista,jonka "luonnottomuuden ihannoijat ja eräät kirkon osat" ovat luonnolliseksi luulleet ja määränneet käännettäväksi,osin tietäen paljon tahallaan!Ei käy! Jarrut päälle ja muurin aukkoon kaikki. Lopettakaamme pakeneminen,jota toivoo jopa tuo kirkon sekopuolistunut vähemmistön osa piispoinemme!-Koettakaamme tempaista myös tuosta hölmöyden ja tahallisen anarkian ja jumalattomuuden liikkeestä paljon ihmisiä takaisin! Siunausta Ahviolle!

Johannes 26.6.2019 21.32

Dosenttimme hyljeksii jatkuvasti seksuaalivähemmistöjä ja puhuu heistä niin paljon, että on varsin todennäköistä, että hän itse on homoseksuaali. Juha, on ihan ok olla homo. Lopeta se itsesi vihaaminen. Jumala rakastaa sinua homonakin ja Hän pitää homoseksuaalisia suhteita yhdenvertaisina heterosuhteiden kanssa.

Sari 26.6.2019 21.32

On sentään positiivista, että joitain vastalauseitakin kuuluu kirkon täydellistä rappioittamista vastaan: ”Kotimaa24:n artikkelista 25.6.2019 ”Konservatiivisten järjestöjen johtajat liittyvät kannanotossa kirkon Pride-kumppanuutta moittivaan rintamaan” ja Seurakuntalaisen artikkelista 25.6.2019 ”Joukko herätysliike- ja järjestöjohtajia tukee kirkon ja Priden yhteistyötä vastustavia kirkkoherroja”.”

Jotkut (maalliset/ateistiset) tahot yrittivät suotta laittaa vastustusta vain yhden KD-poliitikon yksinäiseksi mielipiteeksi. On hyvä, että laajemminkin tulee ilmi, ettei näin ole. Saattaa tosin olla, etteivät juuri he lue sen paremmin mainittuja julkaisuja kuin tätä blogiakaan tai kuuntele kristillisiä radiokanavia tai katso TV7:aa. Kaikista pitäisi kyllä Raamatun oikea ääni kuulua. Radio Patmoksen ja TV7:n raamatullisuus tässä asiassa on ainakin selvää. Kaikki synnit uskalletaan synniksi sanoa.

Vapaa uskomaan 26.6.2019 21.32

Itse takerruin jutussa mainittuun HS:n artikkeliin joukkueestaan rangaistuksena erotetusta rugbyn pelaajasta. Kristitty rugbyn pelaaja erotettiin joukkueestaan, koska hän kertoi Facebook-päivityksissään homostelun vievän helvettiin. Näistä homostelevien elämäntapojen seurauksista kertovista varoituksesta oli äänekäs joukko loukkaantunut sen verran, että varoituksia jaellutta pelaajaa haluttiin rangaista.

On aika mielenkiintoista, että ihmisoikeuksia ahkerasti peräänkuuluttava HS katsoi pelaajan julkaisut automaattisesti homovastaisiksi, mutta sen sijaan lehti ei tuntunut pitävän kristityn pelaajan erottamista kristinuskon vastaisena. Tämä on ristiriidassa senkin kanssa, että HS taannoin julkaisi jutun, jonka otsikossa se antoi ymmärtää tutkijoiden löytäneen uskovien ihmisten (tai uskonnollisia kokemuksia kokeneiden) aivoista jonkin poikkeavuuden. Jos ja kun valtamedia yhtenä rintamana varsinkin meillä Suomessa on yrittänyt poistaa homoilta vastuun käytökseltään tämän ominaisuuden pysyväisyyden ja synnynnäisyyden/aivorakennepoikkeavuuden varjolla (minkä muuten lukuisat tutkimukset kumoavat), niin miksi ihmeessä aivoiltaan poikkeaviksi väitettyjä uskovia saisi sortaa ja jopa rangaista siitä, kun he uskostaan kertovat?

Täytyyhän HS:n toimittajien tietää, että Raamattu on kristittyjen peruskirja ja erityisesti Jeesuksen puheet ovat erityisessä painoarvossa. Jeesus puhui paljon helvetistä. Ihme on , jos toimittajat eivät tiedä, ettei Jeesus kumonnut syntien synnillisyyttä vaan tarjosi armon vastaanottajille mahdollisuuden saada syntinsä anteeksi. Ei syntien Raamatun mukaisista seurauksista kertominen voi olla rangaistava teko uskon ja uskonnonvapaudella (ja YK:n ihmisoikeusjulistuksella) ylpeilevässä valtiossa.

Frater 26.6.2019 21.32

Ahvio viittaa näihin terveystutkimuksiin. Hän jättää mainitsematta seikan, jonka mukaan terveydentilaan vaikuttaa osaltaan toisen viitatun tutkimuksen mukaan myös se, että seksuaalisten vähemmistöjen edustajat joutuvat usein syrjinnän ja sosiaalisen stigmatisaation kohteiksi. Ahvion retoriikka on osin samaa kuin oikeistolaisella traditionalistikentällä. Joka muuten on usein hyvin antikristilistä. En tiedä, tiedostaako Ahvio, että lukuunottamatta varsin pientä ja pienenevää konservatiivikristittyjen joukkoa, ei hänen kirjoituksiaan oteta missään vakavasti? Hän edustaa melkoisen pientä alakulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa. Työni kautta tunnen varsin hyvin suomalaista teologian ja teologisen tutkimuksen kentttää ja voin sanoa, että Ahviota ei oikein pidetä vakavasti otettavana hahmona.

Syntielämänsä poispantavaksi tuominnut 27.6.2019 6.32

Nykyisin homoseksuaalit ja muut Pride-kulkueisiin osallistuvat seksuaalivähemmistöt hyvin usein valittavat olevansa silmätikkuina. Monet väittävät, että uskovaiset tuomitsevat vain homouden syntinä mutta muut synnit eivät ketään kiinnosta. Sellainen valitus on tekopyhää uhriutumista.

Jos Pride-nimellä (englanniksi ylpeys) kulkevia kulkueita ei olisi, ja jos niistä ei yritettäisi tehdä pakollista valtavirtaa, niihin ei kiinnitettäisi yhtä paljon huomiota ja muut synnit olisivat enemmän tapetilla.

Seksuaalivähemmistöjen aktivistit ovat häpeällisellä tavalla ryöstäneet ja vääristäneet Jumalan sateenkaarisymbolin ja sen tarkoituksen. Tämäkin on varmasti tahallista ja harkittua provosointia, jolla kerjätään kannanottoa myös kristityiltä.

Myös yhtä päivänselvä asia on, että Pride-kulkueille halutaan nimenomaan koko maailman huomio: silmätikuksi pyritään sekä tapahtuman massiivisella markkinoinnilla että pervolla pukeutumisella, provosoivilla kylteillä ja lipuilla, joita osallistujat itse provosoivasti haluavat nimittää sateenkaarilipuiksi ja jotka on myös tarkoituksellisesti suunniteltu hyvin lähelle sateenkaaren värejä muistuttamaan.

On turha puhua edunvalvonnasta ja ihmisoikeuksien ajamisesta, Asiallinen asianhoito ja eduntavoittelu hoidetaan demokraattisissa maissa politiikan keinoin sekä virkamiesasioina eikä sirkuskulkueilla ja pelletempuilla. Jälkimmäisillä pyritään vain huomionkeskipisteeksi ja päivän puheenaiheeksi, silmätikuksi.

Silmätikuksi joutumisesta valittajille tuntuu olevan epäselvää, että kaikki synnit kuuluu Jumalalle rukouksessa tunnustaa ja niitä katua sekä pyytää voimaa parannuksentekoon. Näin pitää menetellä, olipa syntimme mikä hyvänsä. Yhtä lailla pitää katua juomarin, syömärin, avionrikkojan, irstailijan, haureuden harjoittajan kuin varkaan ja murhaajankin. Isojen syntien lisäksi pienemmätkin synnit on syytä käsitellä. Ilman Jumalan armoa meistä jokainen on hukassa.

Syntinsä julkisesti ylpeilyn aiheeksi kylteillä julistava tarvitsee ystävällistä lähimmäisen neuvoa armon mahdollisuudesta, Jeesuksen tarjoaman katumuksen ja syntien tunnustuksen tien kautta,

Athos 27.6.2019 6.32

"En tiedä, tiedostaako Ahvio, että lukuunottamatta varsin pientä ja pienenevää konservatiivikristittyjen joukkoa, ei hänen kirjoituksiaan oteta missään vakavasti? Hän edustaa melkoisen pientä alakulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa. Työni kautta tunnen varsin hyvin suomalaista teologian ja teologisen tutkimuksen kentttää ja voin sanoa, että Ahviota ei oikein pidetä vakavasti otettavana hahmona."

Ahvion vaikutus voi itse asiassa olla yllättävänkin suuri. Joka tapauksessa todennäköisesti yhteiskunnallisesti suurempi kuin niiden "vakavasti otettavien", joihin työssäsi törmäät.

Itse pyrin välttämään ylimielisyyttä ja ottamaan ihmiset lähtökohtaisesti vakavasti. Kaikkien osalta se ei ole mahdollista, mutta esimerkiksi Ahvion kohdalla ei ongelmaa ole. Kokonaan toinen kysymys on, olenko samoilla linjoilla Ahvion kirjoitusten kanssa. Kuitenkin tuon "ei vakavasti otettava" -leiman käyttö sopii aika huonosti mihinkään keskusteluun.

IlkkaT.O. 27.6.2019 6.32

Helvetti Helsingissä: Pride-kulkueen airueina kävelevät piispat Laajasalo ja Vikström; juhlitaan valtion ja kuntatoimjoiden, ay-liikkeen, puolueiden, yksityisten yritysten ja Evl. kirkon tuella yhteiskunnan moraalittomuuden ja saastaisuuden hekumallista kliimaksia, josta ei lapsiakaan säästetä, valtamedioiden valtavalla panostuksella.
Siksi myös koko Suomi saa tuta Herran tuomiot. Samat mediat ovat kerran tilanteessa, jossa ne kertovat surullista ja lohdutonta sanomaa katselijoilleen ja kuulijoilleen, synnin seurauksena.

Suomi, itke, Jumalan viha syttyy kaikkea jumalattomuutta, eritoten homoseksuaalisen perversion ja väkivallan harjoittamista vastaan. Ja sen hyväksymistä vastaan. Romahdus on lähellä.
Kysymys Kirkon edustajille, jotka puolustavat Pride-tapahtumaa:
"Miten vastaatte Jumalalle viimeisellä tuomiolla? Että armollinen Jumala kyllä ymmärtää...?"

isä 27.6.2019 11.24

Tiedoksi ja tueksi: Minä, ja vaimoni, otamme Juha Ahvion tämänkin kirjoituksen erittäin vakavasti. Koko Suomen pitäisi ottaa.

En halua tuomita homoseksuaaleja, heillä kullakin on oma kamppailunsa, mutta tämä meno on karnevalisoitua syntiä, jota, kuten Ahvio osoittaa, sekä valtiomme että kirkomme ovat tukemassa ja vähintään henkisesti jopa pakottamassa hyväksymään sellaista, minkä tulisi olla kunkin yksityinen omatunnon asia.

Säälittävää myös kuinka yritys toisensa jälkeen lähtee mukaan. Yritykset ovat tästä pakottamisesta hyvä esimerkki: niillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Synti totalitarisoidaan tällä tavalla. Joko olet meidän kanssamme samaa mieltä tai kuihdu ja syrjäydy.

Suomi poika 27.6.2019 11.24

Hyvä Juha . Olet rohkea Jumalan mies . Vain totuus jota hienosti julistat tekee vapaaksi .Tarjoat kirjoituksellasi totuuden tuomaa helpotusta niillekin jotka sinua eniten parjaavat. Jokainen anova saa ja kolkuttavalle avataan . Tämäkin sanan kohta on totta kelle vaan joka vilpittömästi synnin tuoman tuskan alta huutaa JUMALAN puoleen .Apu tulee .

Suomi poika 27.6.2019 11.24

Hyvä Juha—-Vahvaa Totuuden julistusta .Totuus tekee vapaaksi sen joka Jumalan tahdon mukaisesti suostuu sen vastaanottamaan . Raamattu on Totuus . TÄSSÄ pimenevässä ajassa totuuden puhuja on hyvin tärkeällä paikalla siksi että hän tuo sanoillaan valoa ja toivoa juuri sinne missä väärintekojaan tuska sielussa tekee työtään .Usein tuska on uuden helpomman elämän alkulähde .Kristus PELASTAA sen joka apua vilpittömästi pyytää ja vapauttaa kaikesta vääryydestä .Raamattu sanoo : kolkuttavalle avataan. Hyvä JUMALALLE rakas lukija. Kokeile ja pyydä Jeesusta apuun .Siinä ei voi hävitä muuta kuin oma surkeus ja tulee eloon suunta ja tarkoitus .

S. Lindqvist 27.6.2019 11.24

"Kuitenkin tuon "ei vakavasti otettava" -leiman käyttö sopii aika huonosti mihinkään keskusteluun."

Samaa mieltä. Mitätöinti on huonoksi havaittu keino, kaivataan argumentteja! Niitä taas Juha Ahviolla on, ja lähdeviittausten perusteella, ja niiden tietojen mitä itse saa selville lukijalla on mahdollisuus muodostaa mielipiteensä.

"Työni kautta tunnen varsin hyvin suomalaista teologian ja teologisen tutkimuksen kentttää ja voin sanoa, että Ahviota ei oikein pidetä vakavasti otettavana hahmona."

Mitähän meidän pitäisi tämän paljastuksen jälkeen ajatella Suomen "teologisen tutkimuksen kentästä"?

Mikael 27.6.2019 11.24

Frater edellä totesi, että Ahviota ei pidetä teologisen tutkimuksen kentällä arvossa. Tuo ei yllätä ollenkaan, sillä eihän Raamatun sanoma ole saanut tämän maailman viisailta arvostusta sen kirjoittamisenkaan aikoina. Teologian "huippusuoritus" on tietysti se, että aikansa johtavat teologit vaativat Jeesuksen surmaamista.

Emme tiedä, ketkä meistä pelastuvat. Raamatusta saa joka tapauksessa käsityksen, että pelastuneita on pieni vähemmistö ihmisistä, joten puhe pienistä alakulttuureista kuullostaa ylimieliseltä. Jumala ei ratkaise asioita ihmisten äänestyksen perusteella. Äänestystulos muuttuu koko ajan ja aina vain oudompaan suuntaan. Jumala on sama ikuisesti.

Vähän aiheen sivusta: yleisesti ottaen, tieteen alueella on paljon tyhmyyttä ja turhantärkeyttä. On monia esimerkkejä siitä, että suurten läpimurtojen kynnyksellä on vallinnut suuri väärässä olijoiden enemmistö, joka on keskenään nauranut remakasti "mahdottomille" ideoille.

Antti 27.6.2019 12.49

Hienoa Juha, jälleen täyttä asiaa. Samoin myös Pasi Turuselle kiitokset aiheeseen liittyvistä hyvistä kirjoituksista. Totuutta on aina helpompi puolustaa. Onneksi Kristus on viimeisenä seisova multien päällä ja jokaisen polven on notkistuttava ja todettava, että Jeesus Kristus on Herra.

Miika 27.6.2019 18.49

onhan se sinänsä jännää että LGBT-ihmisten oikeuksia yritetään heikentää jonkin satukerhon varjolla..... tämän satukerhon arvot tiedetään ihan hyvin koska ne ovat hyvin vaihtelevat ja joskus niitä ei edes ole... jos arvoina on vähemistön oikeuksien polkeminen ja ihmisarvon vähätteleminen niin en kyllä kovin korkealle tämän satukerhon arvoja nostaisi.