2016-12-18 https://www.patmos.fi/filebank/blog/authors/fb-share_10_7182-JUHA_BLOGI_FINAL.jpg Onko joulun juhlinta joulukuun 25. päivänä alkuperältään pakanallinen vai kristillinen tapa ja syntyikö Jeesus todella tuona ajankohtana? Varsin monet katsovat nykyään, että joulun alkuperä on nimenomaan ja ohjelmallisesti pakanallinen ja että on selvää, ettei Jeesus suinkaan syntynyt joulukuun 25... https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/931/onko_joulu_pakanallinen_vai_kristillinen_juhla Patmos article
Juha Ahvio
18.12.2016
Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

Onko joulu pakanallinen vai kristillinen juhla?

 

Onko joulun juhlinta joulukuun 25. päivänä alkuperältään pakanallinen vai kristillinen tapa ja syntyikö Jeesus todella tuona ajankohtana? Varsin monet katsovat nykyään, että joulun alkuperä on nimenomaan ja ohjelmallisesti pakanallinen ja että on selvää, ettei Jeesus suinkaan syntynyt joulukuun 25. päivänä. 

Kuten tuo esiin Kurt M. Simmons akateemisessa artikkelissaan ”The Origins of Christmas and the Date of Christ’s Birth”, Journal of Evangelical Theological Society 58/2 (2015), 299–324, näiden katsomusten, joiden mukaan joulunvietto on antikristillinen pakanallinen tapa, juuret ulottuvat uskonpuhdistuksen aikaan, jolloin jotkut radikaalipuritaaniset reformoidut suuntaukset Englannissa, Skotlannissa ja Amerikan siirtokunnissa alkoivat vaatia jopa joulunvieton kieltämistä. Näiden radikaalipuritaanien mukaan joulunvietto oli pakanallinen ja roomalaiskatolinen kauhistus, josta kristittyjen oli sanouduttava jyrkästi irti.

Toisaalta monet reformoidut teologit ja ajattelijat uskonpuhdistaja Jean Calvinista (1509–1564) alkaen myös puolustivat sekä joulunvieton kristillisyyttä että sitä historiallista näkökantaa, jonka mukaan Jeesus todella syntyi joulukuun 25. päivänä. Esimerkiksi juristi ja filosofi John Selden (1584–1654), aikansa oppineimpiin lukeutunut vaikuttaja, puolusti näitä molempia näkemyksiä vahvasti ja perusteellisesti. 

Kurt Simmons toteaa artikkelissaan, että nykyään näkemystä joulunvieton pakanallisesta alkuperästä puolustetaan niin sanotun uskonnonhistoriallisen teorian (the History of Religions Theory) pohjalta ja näkemystä siitä, että Jeesus ei syntynyt joulukuun 25. päivänä, niin sanotun laskennallisen teorian (the Calculation Theory) pohjalta.  

Uskonnonhistoriallinen teoria on peräisin 1600–1700 -luvuilta ja periytyy radikaalipuritaanien linjauksista. Teorian keskeinen muotoilija oli saksalainen reformoitu teologi ja kielitieteilijä Paul Ernst Jablonski (1693–1757). Tämän joulu on pakanallista lainaa -teorian, jonka on perusteellisesti analysoinut tutkija Susan K. Roll teoksessaan Toward the Origins of Christmas (Kok Pharos, 1995), mukaan Rooman keisarina vuosina 270–275 hallinnut Aurelianus rakennutti vuonna 274 temppelin idässä saavuttamiensa voittojen kunniaksi ja perusti joka neljäs vuosi toistuvat urheilukisat. Nämä kisat perustettiin pakanallisen aurinkojumalan Sol Invictuksen, Voittamattoman auringon, kunniaksi.

Näihin Voittamattomalle auringolle perustettuihin kisoihin liittyy merkittävä historiallinen dokumentti eli varakkaalle Valentinus-nimiselle kristitylle valmistettu koodeksikäsikirjoitus, joka sisältää kuudennessa osassaan kalenterin vuodelle 354, niin sanotun Vuoden 354 kronografin. Tässä kalenterissa todetaan joulukuun 25. päivän kohdalla, että ”Voittamattoman syntymäpäiväksi tuolle vuodelle määrätään 30 urheilukilpailua”.

Saman koodeksin osassa 12 ja osassa, joka on omistettu vuosittaiselle marttyyrien muistamiselle, on myös viittaus Kristuksen syntymään. Tämän Depositio martirum -osan alussa todetaan, että Kristus syntyi Juudean Beetlehemissä joulukuun 25. päivänä. Tämä Depositio martirum -dokumentti on alkujaan vuodelta 336, mutta se päivitettiin koodeksia varten vuoteen 354 saakka. Dokumentti on järjestetty alkavaksi ja päättyväksi joulukuun 25. päivänä, mikä osoittaa, että joka tapauksessa vuonna 336 Roomassa Kristuksen syntymän päivämäärä aloitti kirkkovuoden.

Tämä dokumentti ja sen viite ovat varhaisin yksiselitteisen kiistaton julkinen todiste Jeesuksen syntymäjuhlan viettämisestä 25. joulukuuta.

Tästä syystä joulun alkuperä- ja ajankohtakeskustelun ratkaiseva lähtökohta on ottaa kantaa siihen, mikä on tämän dokumentin tarjoaman aineiston oikea tulkinta. Historiallinen fakta on, että sekä Voittamattoman auringon syntymäpäivä että Jeesuksen Kristuksen syntymäpäivä mainitaan samassa koodeksissa, ovat samana päivänä ja että molempia juhlittiin Roomassa.

Tästä näiden seikkojen samanaikaisesta esiintymisestä samassa kalenterikoodeksissa uskonnonhistoriallisen teorian kannattajat tekevät seuraavat tulkinnalliset johtopäätökset:

Jeesuksen syntymäajankohta on ensinnäkin johdettu Voittamattoman auringon syntymäajankohdasta. Toiseksi, koska viitatut juhlat ovat keisari Konstantinus Suuren hallitusajalta (306–337) ja koska hän ohjelmallisesti pyrki kristillistämään Rooman keisarikuntaa, tulee päätyä tulkintaan, jonka mukaan Konstantinus Suuri asetti paitsi joulujuhlan itsensä myös sen ajankohdan Roomassa Voittamattoman auringon juhla-ajankohdan mukaiseksi. Lisäksi tulkitaan seuraavasti:

Jeesuksen syntymään ja sen juhlintaan sekä talvipäivänseisaukseen liitetty aurinkosymboliikka, jota kirkkoisien aikaiset kristityt kirjoittajat usein soveltavat, on osoitus aurinkosynkretismistä, joka puolestaan vahvistaa sen, että joulun juhlinta omaksuttiin synkretistisesti Voittamattoman auringon juhlimisesta.

Nämä kaikki ovat siis tietyn historiallisen dokumentin sisältämän informaation tulkintoja. Näiden tulkintojen tehokkain tuki on ollut tieto siitä, että joihinkin kirkollisiin käytäntöihin todellakin on historian saatossa omaksuttu siellä täällä joitakin pakanallisia vaikutteita. Mutta lukeutuuko joulunvietto tällaisiin omaksumisiin? Tämä on ratkaiseva kysymys, johon uskonnonhistoriallinen teoria ei väitteestään huolimatta ole kuitenkaan koskaan pystynyt todistetusti vastaamaan myönteisesti.

Ei ole olemassa mitään suoraa historiallista todistetta sen puolesta, että joulukuun 17. – 23. päivinä vietetty Saturnalia-juhla, Voittamattoman auringon juhla tai pakanallinen talvipäivänseisaus olisi se todellinen lähtökohta, jonka kirkko olisi omaksunut ja johon kristillisen kirkon näkemys Jeesuksen syntymästä joulukuun 25. päivänä perustuisi. Ei ole olemassa yhtäkään – ei kirjettä, historiallista kuvausta eikä kirkolliskokouksen päätöstä eikä mitään muutakaan – kirjallista dokumenttia, joka tämän todistaisi. On olemassa vain epäsuora ja ohjelmallisen antikatolis-poleeminen oletus siitä, että mitä ilmeisimmin roomalaiskatolinen kirkko on näin menetellyt.

Todellisuudessa kaikki olemassa oleva historiallinen todistusaineisto osoittaa täysin päinvastaiseen suuntaan. Vallitseva kirkollinen käsitys oli tuolloin se, että tieto Jeesuksen historiallisesta syntymäajasta perustuu apostoliseen perimätietoon, ei mihinkään sen paremmin valtiollisiin kuin kirkollisiinkaan hallinnollisiin päätöksiin tai konstruktioihin. Esimerkiksi kirkkoisä Augustinukselle (354–430) oli selvää, että koska asiaa ei ole päättänyt mikään kirkolliskokous eikä mikään muukaan myöhempi kirkollinen elin, täytyy tämän yleisesti hyväksytyn tiedon olla peräisin luotettavasta apostolisesta perimätiedosta.

Tuon ajan valtiollisten vainojen karaisema ja veritodistajansa antanut kirkko asennoitui myös ohjelmallisen pakanuudenvastaisesti. Miksi yhtäkkiä joulu ja sen juhliminen Kristuksen syntymäjuhlana olisi tuosta vain hyväksytty keinotekoisten pakanallisten esikuvien perusteella? Ja jos todella olisi ollut tarkoitus korvata Auringon juhla Kristuksen syntymäjuhlalla, miksi tämä yhteys jätettiin niin julkisesti näkyviin? Tällainen ei olisi ollut PR-taktisesti millään tavalla hyvä ratkaisu.

Sen sijaan on täysin mahdollista ja vieläpä paljon perustellumpaa nähdä siten, että Voittamattoman auringon juhla ja Kristuksen syntymäjuhla ja sen kristillinen ajankohta esiintyvät julkisesti rinnakkain samassa kalenteridokumentissa, koska keisari Aurelianus valitsi Voittamattoman auringon uudeksi festivaalipäiväksi juuri kristittyjen jo ennalta ja alkujaankin tunnetusti viettämän joulukuun 25. päivän, koska tämä päivämäärä joka tapauksessa jo oli laajalti kannatettu ja juhlittu ennestään. Aurinkokultin uudelleen esiin nostamisessa oli kyse 200-luvun lopun epätoivoisesta yrityksestä vielä kerran pysäyttää kristinuskon voitokas eteneminen Rooman imperiumin keskuudessa ja nostaa pakanuus uuteen nousuun uuden Aurinko-henkisen juhlapäivän voimin.  

Todellisuudessa talvipäivänseisauksen aikainen kristittyjen viettämä ja apostoliseen perinteeseen nojaava Kristuksen syntymäjuhla joulukuun 25. päivänä oli varhaisempi ja normatiivisempi esikuva, johon Aurinko-jumalan kulttia puolestaan yritettiin sovittaa.   

Kirkkoisien aikaiset kristilliset kirjalliset lähteet osoittavat, että joulujuhlaa joka tapauksessa vietettiin Espanjan alueilta alkaen aina Turkin alueille. Roomassa tapahtunut temppelin rakentaminen ja urheilukilpailuiden määrääminen ei pysty tätä näin laaja-alaista joulunvietto-ilmiötä selittämään. Kuten kirkkoisä Khrysostomos (347–407) toteaa 300-luvun lopulla, joulua vietettiin Roomassa jo sikäläisen kristillisen seurakunnan alusta alkaen ja vanhaan perinteeseen nojaten. Joulunvietto ei suinkaan alkanut vasta 300-luvulla.

On toki selvää, että valtiollisten vainojen ajan kirkko ei voinut julkisesti juhlia joulua Kristuksen syntymäjuhlana, joten kirjallinen dokumentaatio tällaisesta juhlimisesta on niukkaa. Mutta esimerkiksi varhaiset hymnit, rukoukset ja muu kirkollinen tuonaikainen aineisto osoittavat, että Kristuksen syntymän juhlaa toki sinänsä vietettiin.

Historiallisten tosiasioiden nojalla on pakko todeta, että joulunvietto ei ole alkuperältään pakanallista eikä lainaa Aurinko-jumalan kultista, vaan omintakeinen kristillinen juhla ja instituutio, jonka ajankohta nojaa sekin selkeään kristilliseen ja apostoliseen perimätietoon.

Joulu on siten alkujaankin nimenomaan kristillinen juhla.

Niin kutsuttu laskennallinen teoria, jonka muotoili ensimmäisenä ranskalainen roomalaiskatolinen pappi ja modernistinen kirkkohistorioitsija Louis Duchesne (1843–1922) 1800-luvun lopulla, puolestaan katsoo, että päivämäärään 25. joulukuuta on päädytty Jeesuksen sikiämisen ajankohdasta laskemalla. Sikiämisen ajankohta laskettiin oletetusta Jeesuksen kärsimyksen ajankohdasta. Tämän teorian mukaan laskemiskokonaisuuteen vaikutti myös rabbiinisesta juutalaisuudesta omaksutuksi oletettu ja sovellettu ajatus niin sanotusta ”integraalisesta ajasta”. Tämän ajatuksen mukaan Israelin suuret patriarkat ja profeetat tyypillisesti kuolivat aina samana päivänä kuin olivat syntyneet, useimmiten pääsiäisenä tai lehtimajajuhlan aikana. Tällöin, Duchesnen tekemän oletuksen pohjalta, päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin:

Koska varhaiset kristityt kirjoittajat esittivät Jeesuksen kuolleen maaliskuun 25. päivänä, ”integraalisen ajan” teoria edellyttää Jeesuksen syntymän ilmoittamisen ja sikiämisen tapahtuneen myös 25. maaliskuuta, jolloin syntymä olisi tapahtunut yhdeksän kuukautta myöhemmin eli 25. joulukuuta. Tätä teoriaa puolusti vahvasti hieman myöhemmin liturgiikan professori Thomas J. Talley (1924–2005), jonka näkemyksiin tämän teorian kannattajat edelleen vetoavat.

Tämä teoria on kuitenkin erittäin ongelmallinen. Kirkkoisien aikaiset eli varhaiset kristilliset kirjoittajat eivät todellisuudessa kuitenkaan sovella rabbiinista kahden päivämäärän eli syntymän ja kuoleman ajankohdan mallia, vaan tästä oleellisesti poikkeavaa kolmen ajankohdan mallia: ilmoitus syntymästä ja sikiäminen, syntymä sekä ylösnousemus, jolloin tärkeät päivämäärät ovat maaliskuun 25., joulukuun 25. päivä ja maaliskuun 25. päivä Jeesuksen kuoleman ja siihen liittyvän ylösnousemuksen ajankohtana. Teorian kannalta erittäin ongelmallista on, että laskennallinen teoria ei ole koskaan pystynyt selittämään tätä kolmiosaisen mallin käyttöä kaksiosaisen mallin sijasta.

Mutta mihin tämä kolmiosainen malli puolestaan todellisuudessa nojaa? Malli ei suinkaan perustu rabbiiniseen ”integraalisen ajan” oletukseen eikä Jeesuksen kuoleman ajankohtaan nojaaviin laskelmiin, vaan omintakeiseen kristillis-kirkolliseen ja apostoliseen sekä alkujaan Jeesuksen äidin Marian antamaan luotettavaan informaatioon ja sen välittäneeseen perimätietoon Jeesuksen syntymän ajankohdasta eli joulukuun 25. päivästä.

Esimerkiksi Sextus Julius Africanus (160–240), varhaisin kristillinen almanakkaspesialisti, kannatti kolmiosaista mallia ja katsoi Jeesuksen syntyneen 25. joulukuuta. Samoin varhaisen kirkon merkittävimpiin teologeihin lukeutunut Hippolytos Roomalainen (170–235) kannatti kolmiosaista mallia ja katsoi Jeesuksen syntyneen 25. joulukuuta. Myös Rooman varhainen piispa Telesforus, joka toimi piispana vuosina 126–137 ja jonka roomalaiskatolinen perinne lukee varhaiseksi paaviksi, johti erityistä joulujumalanpalvelusta joulukuun 25. päivänä. Samoin Antiokian piispa Teofilos (115–181) piti joulukuun 25. päivää Jeesuksen todellisena syntymäpäivänä.

Huomaa, että kaikki nämä historialliset viitteet joulukuun 25. päivän pitämisestä Jeesuksen todellisena syntymäpäivänä ovat ratkaisevasti varhaisemmalta ajalta kuin Vuoden 354 kronografi. Näkemys joulukuun 25. päivästä Jeesuksen syntymäpäivänä ei yksinkertaisesti voi olla peräisin vasta 300-luvulta.

Historiallinen tosiasia on, että kirkon piirissä vallitsi hyvin varhain vahva vakaumus siitä, että Jeesus todellakin on syntynyt joulukuun 25. päivänä ja että tätä päivää tuli viettää jouluna. Mutta koska tämä vakaumus ei voi perustua mihinkään aurinkosynkretismiin eikä sitä ajaneisiin myöhempiin valtiollisiin päätöksiin eikä myöskään mihinkään kirkolliseen hallinnolliseen päätökseen eikä käskyyn, on tämän vakaumuksen ja sen pohjalta harjoitetun juhlimisen täytynyt perustua johonkin muuhun vahvaan ja arvovaltaiseen lähteeseen. Tämä lähde on arvovaltainen apostolinen perimätieto.

Kirkkohistoriallisesta rautalangasta on syytä vääntää tämäkin ajoituksellinen fakta: perimätieto, jonka mukaan Jeesus todella syntyi joulukuun 25. päivänä, edeltää ratkaisevasti myös varsinaisen roomalaiskatolisen paavinkirkon muodostumista. Kyse on yleisesti kristillisestä perimätiedosta, ei suinkaan mistään erityisestä roomalaiskatolisesta perimätiedosta. Ja muistaa kannattaa sekin, että Beetlehemin alueella paimenia on voinut hyvinkin olla kedolla laumaansa paimentamassa tuohon vuodenaikaan ja vuorokaudenaikaan.   

Jeesus syntyi historiallisesti todellakin joulukuun 25. päivänä.

On myös niin, että raamatullisesti tarkasteltuna joulun ja joulukuusen ydinsanoma on mitä kristillisin. Raamatullis-kristillisiin lähtökohtiin ja raamatullis-pelastushistorialliseen symboliikkaan nojaavat myöskin varhaisten kristillisten kirjoittajien soveltamat vuodenaika-analogiat valon vähenemisestä ja lisääntymisestä sekä pimeyden väistymisestä. Varsin raamatullisista syistä varhaiset kristilliset kirjoittajat näkivät päivänseisausten ja päiväntasausten liittyvän oleellisesti Jeesuksen Kristuksen sikiämisen ja syntymän sekä kuoleman ja ylösnousemuksen vaiheisiin ja ajankohtiin.

Psalmin 19 jakeet 1–7 viittaavat analogisesti Kristukseen, jonka voittoisa ylösnousemus kuolleista oli ikään kuin auringon nousu, ”Se on niin kuin ylkä, joka tulee kammiostaan…eikä mikään voi lymytä sen helteeltä…” Malakian kirjan luvun 4 jakeiden 1–3 mukaan Kristus on ”vanhurskauden aurinko”, jonka ”siipien alla” on ”parantuminen”. Luukkaan evankeliumin luvun 1 jakeiden 78–79 mukaan Jeesuksen Kristuksen sikiäminen, inkarnaatio ja syntymä oli ”aamun koitto korkeudesta, loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa…” Ilmestyskirjan luvun 22 jakeen 16 mukaan Kristus on ”kirkas kointähti”. Kristuksen sikiäminen, inkarnaatio, syntymä, maanpäällinen toiminta ja ruumiilliseen ylösnousemukseen ja taivaaseenastumiseen huipentunut sovitustyö on todellakin merkinnyt Vanhurskauden Auringon voittoisaa nousua ja synnin ja kuoleman talven ja pimeyden ratkaisevaa taittumista. Kristus on Voittaja ja Valkeus, kuten Jesajan kirjan luvun 9 jakeet 1–6 profeetallisesti ennakoivat ja kuten Johanneksen evankeliumin luvun 1 jakeet 4–5, 9 ja 14 suoraan ilmoittavat.

Ovatko nämäkin Pyhän Hengen sanainspiraatiossa kirjoitetut raamatulliset astronomistyyppiset termit ja käsitteet oire jostain aurinkosynkretismistä? Tuskin ovat.

On syytä ymmärtää, että vihreä kuusi, joulukuusi, joulupuu, julistaa ja symboloi juuri tätä kristologista totuutta: Raamatun Kristuksessa ja vain Hänessä on valkeus, vehreys ja uusi ja hedelmällinen elämä pimeyden keskellä.

Raamatussa puu toisaalta symboloi sekä Jumalan totuutta ja elämää Kristuksessa ja Hänen työnsä hedelmissä että toisaalta myös pakanallista epäjumalanpalvelusta, väärää kulttia, riippuen asiayhteydestä. Puusymbolien käyttö pakanallisen epäjumalanpalveluksen yhteydessä on esillä esimerkiksi Jeremian kirjan luvun 17 jakeessa 2 ja Hesekielin kirjan luvun 20 jakeessa 28. Mutta sen sijaan Jumalan tahdon mukaisessa symbolikäytössä puu on esimerkiksi 1. Mooseksen kirjan luvun 2 jakeessa 9 ja Ilmestyskirjan luvun 2 jakeessa 7 sekä luvun 22 jakeissa 1–2, kuten myös Sananlaskujen kirjan luvun 3 jakeissa 13–18 ja luvun 11 jakeessa 30.

Myös Jeesuksen risti on alkujaan pakanallinen roomalainen teloitusväline. Mutta samalla Jeesuksen ristinpuu on Elämän Puu, Kristuksesta ja Hänen työstään käsin tulkittuna ja Jumalan omasta suvereenista säädöksestä.

Kristittyjen joulujuhlassa käytetty vihreä puu, joulukuusi, symboloi raamatullisten esikuviensa ja analogioidensa mukaisesti Jumalan antamaa elämän lahjaa, pelastusta, Kristusta, ja Hänessä tapahtuvaa koko luomakunnankin uudistumista. Kristillisen joulun symbolilla, joulukuusella, suomalaisittain saksalaislähtöisellä joulukuusella, on suora symbolinen yhteys kristinuskon ydinsanomaan pelastuksesta Kristuksessa, evankeliumiin. Tämä on kristillisen joulukuusen symbolinen merkitys. Joulukuusi on mitä kristillisin symboli, joka täytyy uudelleen löytää juuri tällaisena.

Vanhojen kristillisten joulusymbolien vastustaminen tai niiden poistaminen on mitä turmiollisinta. Tällainen vastustaminen edistää ateismia, antikristillisyyttä ja sekularismia sekä on hengellisesti suorastaan harhaoppista.

Joulu joulukuusineen julistaa Kristuksen ja kristinuskon voittoa pakanuudesta ja kuolemasta. Uutena vuotena tulee jokaisen kristityn perhekunnan uudistaa sitoumuksensa armonliittoon ja sen velvollisuuksiin Kristuksessa.

Valkeus, Kristus, uusi elämä, voittaa! Joulu joulukuusineen on vallattava jälleen takaisin Kristukselle, joulun Herralle, jolle ne alkujaankin ovat kuuluneet.

Joulu joulukuusineen on mitä kristillisin juhla.

Hyvää ja siunattua joulua Herran vuonna 2016!                       

 

 

Kommentoi "Onko joulu pakanallinen vai kristillinen juhla?"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 ______      ___      _____    __   __    _____   
|      \\   / _ \\   |__  //   \ \\/ //  |__  //  
|  --  //  | / \ ||    / //     \ ` //     / //   
|  --  \\  | \_/ ||   / //__     | ||     / //__  
|______//   \___//   /_____||    |_||    /_____|| 
`------`    `---`    `-----`     `-`'    `-----`  
                                                  
 
 

30 kommenttia "Onko joulu pakanallinen vai kristillinen juhla?"

Sivu 2/3

Pauli Ojala 20.12.2016 14.05

Lyhyesti lopun ajoista: Herramme aloitti varoittamalla: "KATSOKAA ETTÄ IRROTTAUDUTTE VANHOISTA EKSYTYKSISTÄ IRTI ETTEKÄ TAKERRU UUSIIN" kun vaikeat ajat koittavat.

On käännetty päin Suomen mäntyä Mateeus. Se on juuri se aikamuoto, että vaikeiden aikojen koittaessa pitää ravistautua irti vanhoista vääristä perinteistä plus blokata uudet eksytykset ja vyöttää mielen kupeet, hameenhelmat vyölle ja olla juoksuvalmis mentaalisesti. Näin sekä hellenistisessä Matteuksen kreikan tekstissä että alkuperäisessä heprean alkutekstissä.

Komppaan ateistia liputtaneita tovereita tämän verran: Me Herralle antautuneet olemme unohtaneet 10 Käskyn sanan: "Älä turhaan lausu Herran nimeä." Älä käytä tätä keppihevosena. Kautta kansakuntien pappissääty on tehnyt Jumalasta pajatson. Jos "armonvälineet oikein jaetaan", tulevat myös seremoniamestarit itse itsensä ruokkineeksi, sakramenttien avaintenhaltijoina. Valtaosa profeetoista söi Miikankin aikana Iisebelin pöydästä; suhde oli 400:1. Mooseskin joutui ulos viroistansa, "ulkopuolelle leirin" kuten taudinkantajat. Sakramenttibisnes on valtava anebisnes ja sitä vihdotaan erottamatta Kristuksen ruumista eli pyhiä muusta.

Vaskikäärmeen seremonia on tänäänkin suurin eksytyksen syy ratkaisemattoman vaikeisiin ("reiättömiin", vrt. paineventtiilin ja varoventtiilin puute) aikoihin laskeutuessa: 2 Kun. 18: "Hiskia... löi palasiksi vaskikäärmeen, jonka Mooses oli tehnyt; sillä niihin aikoihin asti israelilaiset olivat polttaneet uhreja sille; sitä kutsuttiin nimellä Nehustan." "Hiskia teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä." ÄLKÄÄ EKSYKÖ/ÄLKÄÄ PYSYKÖ ANSALANGOISSA KIINNI!

Pauli Ojala 20.12.2016 14.05

"Mooses...Babylonialaisesta mytologiasta, tarustosta sekä myös Hammurabin laista, ja että nämä ovat oleellisesti vaikuttaneet Mooseksen myöhemmin luomaan lakiin ja uskontojärjestelmään." Samuli parahin: Onko koskaan juolahtanut mieleen, että se onkin toisinpäin? Että ensin oli Jumalan ilmoitus ja teot - siitä johtuen yhteinen perimätieto kansoilla Vedenpaisumuksesta ja muusta?

Esimerkiksi tieteen kehto joonialaisilla Ilmestyskirjan 7 seurakunnan alueella nykyisessä länsi-Turkissa/Jaavanissa/Maagogissa/Troijassa, rakkaalla lapsella monta nimeä: ENTÄ JOS XENOPHANES SAI JOONIALAISILLE TIETEEN ALKURÄJÄHDYKSESSÄ monoteistisen Jumala-kuvan herätyksen JUURI SILLOIN vapautuneilta heprealaisilta? Ajoitus on noin 5 vuoden tarkkuudella tämä. Länsimainen empiirinen, raittiin KRIITTINEN ajattelu syntyi juuri silloin; www.helsinki.fi/~pjojala/uskollinen_koko_faaraon_talossa.htm

Maikki 21.12.2016 6.28

Raamatussa on monta juhlaa mutta ei Jeesuksen syntymäjuhlaa. Evankeliumi on ristillä eikä seimessä. Miksi ylipäätään vietetään juhlaa jota Herra ei ole antanut?

Kuuntelija 23.12.2016 21.47

HEI!
Varsinaiseen blogiisi en nyt kommentoi vaan haluan toivottaa Sinulle HYVÄÄ JOULUA. Kiitos tähänastisesta. Sinun puheitasi ja kirjoituksiasi ARVOSTAN! KIITOS!

Jussi Kinnunen 23.12.2016 21.47

Jeesuksen syntymässä, ette ole huomioineet kalenteria joka oli käytössä kun nuo alkseurakunnan kirkkoisät päivämääriä 'rustasivat' Esimerkiksi 300 luvun joulukuun 25's päivä on nykyisessä kalenterissa joulukuun 11 tai 12 päivä, jolloin se muuttaa koko ajatuksen uudeksi, eikö? Juutalainen kalenteri joka olisilloin käytössä taas vie syntymän liki marras/joulukuun vaihdetta, tämän päivän kalenterin mukaan. Koska sen kuunkiertoon periytyvä laskenta 'heittelee' päivämääriä, esim tänä vuonna hanukka on 25.12 alkaen ja viimevuonna se oli 9.12.
En itse lähtisi sanomaan absoluuttisesti syntymänpäivää, ainoaksi oikeaksi, ne kun heittävät varmasti jossakin kohtaa. Esim Herodeksen kuolin vuosi on uusimpien tutkimusten mukaan 1 eaa ja yleensä puhutaan 4 eaa, jo noiden vuosien välillä on juutailaisen kalenterin päivissä iso ero. Uskoakseni Sinäkin olet sitä mieltä että Jeesuksen opetuslapset käyttivät juutalaista kalenteria, viettiväthän he juutalaisia juhlia jotka ei olleet juliaanisessa kalenterissa merkattu. Mutta merkitys lienee enemmän ajatuksessa kuin juuri oikeassa päivässä. Radiossa puhuit akateemisesta todistusaineistosta mutta en sitä oikein löytänyt blogista, koskapa esim juuri kalenterin tuomat todisteet puuttuivat, eikä yksi artikkeli ole akateeminen todiste;( Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön 1500 luvulla ja jo silloin virhe juliaaniseen oli päiviä...

Pauli Ojala 24.12.2016 15.05

Kalentereista: Vasta 8. vuosisadalla alettiin merkitä Annus Domini (AD) (Herran vuonna) perinteisen Annus Mundi (A.M.) (JÄLKEEN LUOMISEN) sijaan. Myös juudalaiset käyttivät "jälkeen luomisen" - jossa maailman katsotaan luodun päivien päänä, Jom Kippur.

Slaideissa http://www.helsinki.fi/~pjojala/YEC-contra-OEC.pdf
rustaan, että arviot Rtun kronikoista maailman luomisen 6000-v synttärit noin v 2009, mutta keskihajonta plus miinus on jotain 75 v (rabbit, kirkkoisät, tieteenisät, uskonpuhdistajat). Ussherin ynnäys heitti parikyt vuotta; LXX (VT:n kreikannos) esittää väärin mm. että Metusalem olisi kuollut vasta 17v Vedenpaisumuksen jälkeen - vaikka tämän pisimpään eläneen Rtun patriarkan nimi juuri ennusti: "Kun kuolee, (Tulva) heitetään niskaan". Ussher erehtyi luulemaan Aabrahamin olleen isänsä esikoinen. Vanhimmat apokryfikirjat kuten Jasehrin (oikeamielisen) kirja tia Riemuvuosien kirja tai Eenok tekevät juuri Aarbahamin ja Nooan vauva-ajasta spektaakkelin ja sanovat Nimrodin jaaganneen Aabrahamia jo vauvana ja tämän lähisukulaisen tulleen surmatuksi Aabrahamin sijasta koska nämä olivat Jeesuksen tavoin ennustuksen vauvoja.

Luominen 6 pv + lepopäivä. Ihmiskunnan ja maailman historia 6000 v + 1000v rauhan valtakunta. Riemuvuosien kirja väittää Mooseksen vihkineen käyttöön jubilee-ja shemitah -vuosiviikkokierron TÄSMÄLLEEN samana päivänä Jom Kippurina, kun tuli täyteen tasan 50 riemuvuotta Eedenin karkotuksesta. Juutalaisilla kuukauden todellinen pituus tiedossa sekunnin kymmenesosan tarkkuudella 29,530588 vrk - tarkempi kuin paavi Gregoriuksen gregoriaaninen vuosi jota me tänä päivänäkin käytämme.

Jeesus oli 77. polvea luomisesta. Vrt. Jobin kirjan 77 fundamentalistin kysymystä
vastausta Jumalalta itseltään. Wanhan raamatunkäännöksen, Biblian, liitteisiin kuuluvan IV. rekisterin eli ajan järjestyksen mukaan uskonputsaajat laskivat, että Vedenpaisumus alkaa v1656 ja joulu tapahtui v3970 TAI 3961 Anno Mundo.

Rinnakkaista näyttöä Anno Mundo:
-Mayojen kalenterissa maailman 6000-vuotispäivät olisivat vuonna 2053
-Jes. 19 todistuksen monumentin eli Gizan kalenterin/Kheopsin kellon mukaan tämä vuosikymmen, suuntana geometrisesti Juudea.
-Irlannin kronikat
- Bab. Talmud: kolme 2000 vuoden
aikajaksosta (Sanhedrin 97a; Abod. Zar. 9a)
1. Kaaos
2. Lain aika
3. Messiaan aika
+ 1000 vuoden rauhan aika

1Piet 1:10- “Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat
ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta, ovat tutkineet, mihin tai
millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin
todistaessaan…heille, koska he eivät palvelleet itseänsä, vaan teitä,
ilmoitettiin se… ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa.”

Jussi Kinnunen 24.12.2016 15.05

Unohdin edellisestä kommentista seuraavan huomion, joka myös tulisi ottaa huomioon, kun etsitään Jeesuksen syntymän ajankohtaa.
Juutalaisilla on ns 'salos regalim' juhlia jolloin kaikki, jotka vain pystyvät kulkevat ylös Jerusalemiin. Herodes tunsi juutaliset tavat ja tiesi milloin koko kansa liikkui, siis pesachina, shavuottina ja sukottina. Niistä jokainen sijoittuu sadekauden ulkopuolelle, vielä tänäänkin on vaikea vaeltaa sadekaudella, kannattaa kokeilla. On vaikea uskoa ettei veronkannossa huomioitu tuota, sillä tässä veroa ei haettu vaan tuotiin.
Mutta toivotan hag sameach leHanukkah, Nes Gadol haja sham! ;))

Pauli Ojala 25.12.2016 17.32

Lk 1:5- Johannes Kastajan isä Sakarias kuului Abian pappisosastoon. Aikakirjoissa kerrotaan Abian pappien kokoontuneen vain kesäkuun puolivälissä. Jae 8 kuvaa Sakariasta vuorossaan.

Pappispalveluksen aikana ilmestyi Gabriel, joka ilmoitti, että Sakariaan iäkäs vaimo Elisabet tulee pian raskaaksi. Elisabet oli kuudennella kuullaan raskaana, kun Gabriel vieraili Jeesuksen tulevan äidin Marian luo ja sanoi kuten tunnettua on: ”Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimen Jeesus." Gibbor El, Jumalan Jätti, totesi vain nimen. Ei tarvinnut erikseen käskeä. Siinä on muuten ruma köriläs. Messiaan adjutantti.

Jeesuksen on täytynyt syntyä noin 9kk ilmoituksesta.

Eli yhteen laskettuna Maria tuli raskaaksi kuusi kuukautta kesäkuun pappispalvelun jälkeen ja kantoi Jeesusta yhdeksän kuukautta eli joulukuun puolivälistä syyskuun puoliväliin.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/juhlitaanko-joulua-sittenkin-vaaraan-vuodenaikaan-tasta-voi-paatella-jeesuksen-oikean-syntymaajan-24163941/
GABRIEL Eenok 40: "Ja Herran neljällä puolella minä näin neljä olentoa, erilaisia kuin nuo, jotka eivät nuku, ja minä opin heidän nimensä: sillä enkeli, joka meni kanssani, teki minulle tunnetuksi heidän nimensä...kuulin noiden neljän olennon äänet, kun he ylistivät kunnian Herraa. 1. ääni siunaa Herraa aina ja iankaikkisesti. Ja 2. ääni, jonka kuulin, siunaa Valittua ja valittuja, jotka kulkevat Herrassa. Ja 3. äänen minä kuulin rukoilevan ja puhuvan niiden puolesta, jotka vaeltavat maan päällä ja rukoilevat Herran nimessä. Ja minä kuulin 4. äänen vastustavan saatanaa ja kieltävän häntä tulemasta Herran eteen syyttämään niitä, jotka vaeltavat maan päällä. Sen jälkeen minä kysyin rauhan enkeliltä... "Keitä ovat nämä neljä olentoa, jotka olen nähnyt ja joiden sanat minä olen kuullut ja kirjoittanut muistiin?" Ja hän sanoi minulle: "Tämä ensimmäinen on Mikael, armollinen ja kärsivällinen ja toinen, joka on asetettu yli kaikkien sairauksien ja kaikkien ihmisten lasten haavojen, on Rafael: ja kolmas, JOKA ON ASETETTU YLI KAIKKIEN VOIMIEN on Gabriel: ja neljäs, joka on asetettu yli katumuksen toivoksi kaikille niille, jotka perivät ikuisen elämän, on nimeltään Phanuel." Ja nämä neljä ovat Herran neljä enkeliä ja neljä ääntä, jotka kuulin niinä päivinä." YKSI 4 ARKKIENKELISTÄ HOITAA VAAN TEESKENTELIJÖIDEN JA OIKEAN PARANNUKSEN SEULONTAA.
Ja Mikael ja Rafael ja Gabriel ja Phanuel..heidän kanssaan Kaiken Alku, Hänen päänsä valkoinen ja puhdas kuin villa, ja Hänen vaatetuksensa sanoin kuvaamaton..."TÄMÄ ON SE IHMISEN POIKA, joka on syntyvä vanhurskaudeksi, ja vanhurskaus elää Hänessä, ja Kaiken Alun vanhurskaus ei Häntä hylkää.”

Seppo Heinola 25.12.2016 17.32

Markus kertoo, että Jeesus asetetaan ristille kolmannella hetkellä ja hän kuolee yhdeksännellä hetkellä. Aikamääreet vastaavat nykyisessä kellotaulussa aamua kello 9 ja iltapäivää kello 15. Tällöin hän on ristillä puoli vuorokautta eli 6 tuntia. Tai jos ajattelemme vertauskuvallisesti ja suurennamme vuorokausiympyrän vuosiympyräksi, muuttuu kuusi tuntia kuudeksi kuukaudeksi. Oikeuden tähän mittakaavamuutokseen voi halutessaan saada nimen Golgatha sisällöstä, joka,sisältää idean suuresta ja pienestä ympyrästä. (Gulgal=ympyrä ympyrä)
Päiväympyrän mukaan ajateltuna sisältyy Golgathan kuuteen kärsimyksen tuntiin 360 minuuttia (Vrt. ympyrän asteluku), joihin sisältyy edelleen 216oo sekuntia! Siis tässäkin metempsykoositunnus 216!
Vuosiympyrässä vastaa aamua syksy ja iltapäivää kevät. Yhdeksännessä kuussa on syyspäivän tasaus, jolloin aurinko alkaa kuolla, joutuu talven vangiksi, on pimeimmillään JOULUN aikoihin alkaa sitten kasvaa ja syntyy maaliskuun lopulla kevätpäiväntasauksessa uudelleen eli päiväympyrää ajatellen noin klo 15!
25 joulukuuta on siis implisiittisesti jo Ut:n evankeliumeissa,. mutta astronomista tarkoituksia palvellen.

Ari Norolampi 28.12.2016 19.03

Hei,
Kannattanee katsoa myöskin nämä David Pawsonin joulusta ja sen traditioista kertovat YouTube-videot läpi https://www.youtube.com/watch?v=HqwxP4hJSzE&t=536s

osuijaupposi 1.1.2017 11.37

http://www.kotipetripaavola.com/jeesuksensyntymajalehtimajanjuhla.html

Toi kandee lukaista.

Toivo 1.1.2017 11.37

http://www.kotipetripaavola.com/jeesuksensyntymajalehtimajanjuhla.html

Yksi mahdollinen ajankohta.

Jorma Nieminen 1.1.2017 11.37

Hienoa jos Joulun traditiot ja vietto ovat alkujaan kristillisiä, vaikka mukaan on tullutkin ajan saatossa pakanallisiakin tapoja. Miten kuitenkin on niiden laskelmien laita, jotka lähtevät pappi Sakariaan palvelusvuorosta (Abian osasto) sekä Johanneksen ja Jeesuksen ikäerosta (n. puolivuotta). Tällöin saadaan Jeesuksen sikiämisen ajankohdaksi 25. Kislevkuuta, joka tuolloin olisi ollut nykyisen länsimaisen kalenterin mukaan 24-25. joulukuuta. Jeesuksen syntymä olisi näin tapahtunut Lehtimajajuhlan aikaan (mahd. alussa). Tämä sopisi paremmin Raamatulliseen viitekehykseenkin juutalaisten juhlakiertojen sanoman kanssa. Joulua olisi silti voitu alkujaan viettää 25.12. kristillisenä juhlana.

Seppo Myllylä 2.1.2017 4.37

Totta kai KRISTILLINEN JUHLA, olkaamme siinä uskossa rauhallisina ja valppaina.

eile 8.1.2017 10.51

25.12 on vietetty auringonjumalan päivänä. Babyloniassa koristeltiin puita epäjumalille. Tämä voi olla joulukuusen esimalli. Siksi joulukuusta ei voi pitää raamatullisena, vaikka puut sitä ovatkin. Myöhemmin vietettiin tuona päivänä Rooman keisarin syntymäpäivää. V.354 Rooman piispa määräsi Jeesuksen syntymäpäiväksi 25.12, koska niin monet jo vanhastaan viettivät sitä päivää.
Jeesus ei koskaan käskenyt meitä viettämään hänen syntymäpäiväänsä, vaan ehtoollisessa tekemään se Hänen muistokseen. Jumala ei tee mitään tärkeää omien juhliensa ulkopuolella, joita on 7 ja ne kaikki ovat profeetallisia juhlia. 3 on mennyt jo täytäntöön (Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus sekä Pyhän Hengen vuodatus). 4:n täytäntöönpano on varattu lopunaikoihin. Lehtimajajuhlien aikana oli taas kaikki paikat täynnä väkeä, niin että ei löytynyt sijaa majataloissa. Raamatussa olevien tietojen mukaan voi laskea, että Jeesus syntyi Lehtimajajuhlien aikana. Joulukuussa on kylmä ja tiet liejuisia. Ei verojakaan silloin voi kerätä. Siksi se tehtiin silloin kun kansa muutenkin oli liikkeellä. - Älkäämme tyrkyttäkö jouluajatusta muille, jos itse olemme ymmärtäneet Jeesuksen syntymän ajankohdan. Me voimme iloita Jeesuksen syntymästä joka päivä ja tavata rakkaitamme koska vain. Kuitenkaan en viettäisi joulua sellaisenaan sen jälkeen kun asia on minulle valjennut.