Kun synti tulee suureksi
Luin internetistä uutisen ystävästäni, joka oli kuollut väkivaltaisesti. Hänet oli murhattu, paloiteltu ja poltettu, niin tappaja oli kertonut. Teosta oli luettu lähes kymmenen vuotta linnaa. Yritin muistella ystäväni kanssa vietettyjä hetkiä ja mieleeni nousi monta antoisaa tapaamista. Olimme pitäneet useita hengellisiä tilaisuuksia, ystäväni oli yöpynyt meillä ja puhunut seuroissa. Sitten tuli mieleen eräs kamala juttu, jonka ystäväni kertoi tapahtuneen aikoinaan eräällä vanhalla koululla. Ystäväni asui siellä perheineen ja piti hengellisiä kokouksia säännöllisesti. Sitten perhe muutti pois toiselle paikkakunnalle. Koululle tuli asumaan mies, joka vihasi kristittyjä. Ystäväni oli tehnyt pihalle suuren puisen ristin Jeesuksen kunniaksi ja jättänyt sen siihen lähdettyään. Uusi asukas raivostui ristiin ja poltti sen. Myöhemmin kävi niin, että samainen koulu tuhoutui tulipalossa ja mainittu mies paloi sen mukana.
– Näin syntisenä Herra, mun täytyy vaeltaa, kirjoitti aikoinaan Niilo Tuomenoksa. Tämä vaellusvirsi on sittemmin jakanut kristikuntaa, kun monet eivät halua sitä laulaa sen negatiivisen sävyn vuoksi, mutta toiset samaistuvat sen sanomaan omakohtaisesti. Olisi paljon helpompi elää, jos synnin todellisuus olisi arkipäivää uskovankin elämässä. Luullaan, että vähäinen synnistä puhuminen olisi pyhyyden lisääntymisen merkki. Siihen lisätään vielä mielellään ylistys ja hyvistä asioista puhuminen, positiivisuus. Ei mainita ahdistusta, epätoivoa, raihnaisuutta, masennusta. Niin saadaan hyvän kristityn mitaksi näyttävä, hymyilevä, vaivaton triathlonisti. Mutta Raamatun mukaan, mitä lähempänä kristitty on Jeesusta, sen huonommaksi hän itsensä ymmärtää. Armon käsittämisen yhteydessä synnintunto syvenee koko ajan.
En paremmaks voi tulla, en pyhäks ollenkaan,
vaan kuitenkin oi Herra, sun käsiis jäädä saan.
Venäläisessä laulussa sanotaan: ” Joskus saan, niin murhemielin tunnustaa mä lankesin. Synti vei mun mukanansa, kun valvoa mä unohotin.” Hyvä havainto, joka kertoo kristityn tajunneen ongelmiensa todellisen syvyyden ja lähtökohdan. Monet, jotka elävät synnissä, eivät tiedä sitä itse, eivät ole sitä myöskään valmiit tunnustamaan, eikä pois panemaan. He viihtyvät siinä ja kypsyvät omassa mehussaan kuin syöttöporsaat kermakastikkeessa. Synnintunnon herättyä pitäisi ihmisen tietysti heti kiiruhtaa Vapahtajan luo, anoen, etsien ja kolkuttaen. Miksi siis synti vie mukanansa itse kutakin? Siihen on helppo vastata. Synti ei tunnu miltään tekijästään, hän ei tunne sitä, eikä käsitä älyllään tai tahdollaan tekevänsä väärin Jumalan edessä. Fariseuksien tavoin hän jopa pyhittää pahuutensa vetoamalla rakkauteen ja hyviin tekoihin, lainkuuliaisuuteen ja yleiseen mielipiteeseen. Mutta vasta Jeesuksen luo palatessaan ihminen voi laulajan tavoin ymmärtää, mistä hän on pelastunut, kun on uudistunut uskossaan.
Oma herätykseni oli raju, kun Jumala näytti minulle, millainen olen ilman häntä. Kokemus oli tuskaisen tyrmäävä. Hän näytti minun senastisen elämäni kuin filminauhalla pikakelauksella ja se oli yhtä mustaa pötköä kaikki. Se oli kuin valottamaton filminauha, ei mitään hyvää, ei lainkaan valoa. Kaikki vain hävettävää elämää, jota oli eletty ilman Jumalaa. En edes tiedä, kuinka kauan tähän kokemukseen meni aikaa, mutta sen muistan, että sen jälkeen Herra antoi minulle syntien anteeksiantamuksen ja sen kanssa taivaallisen rauhan. Olin siinä huoneessa yksin, enkä kuitenkaan yksin, Jeesus oli kanssani, vaikka en vielä tuntenut häntä.
Sä rohkeaksi hoidat ja uskon vahvistat,
hiljennät levottoman, murheessa lohdutat.
Sä kurjan ilo riemu, ja taivas syntisen.
Sua itkuissani kiitän, viritän virren sen.
Nykyajan myönteiset profeetat ovat jatkuvasti kysyttyjen maineessa ja heille markkinat ovat avoimet. Heidän ennustuksiaan kuunnellaan, heillä on paljon seuraajia ja ihailijoita. Heidän sanomansa on aina myönteinen, ystävällinen ja armahtava. He eivät tuomitse ketään, eikä heidän sanomassaan ole lain vaatimusta, eikä kuoleman uhkaa. Siinä ei korosteta Raamatun vakavaa sanaa, eikä Jumalan pyhyyttä. Jokaiselle ajalle löytyy tätä tarjontaa. On kuin Israelissa aikoinaan. ”Mutta Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: ”Kysy kuitenkin ensin, mitä Herra sanoo.” Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, noin neljäsataa miestä, ja sanoi heille: ”Onko minun lähdettävä sotaan Gileadin Raamotia vastaan vai oltava lähtemättä?” He vastasivat: ”Lähde; Herra antaa sen kuninkaan käsiin.” 1.Kun.22:5-6. Sehän kuulosti hyvältä ja jumalalliselta, taivaan valolta, menestyksen uskonnolta? Se oli kuin ääni kansan syvistä riveistä, suuren enemmistön mielipide? Mutta sitten paikalle tuotiin yksi totuuden puhuja, profeetta, joka ei julistanut hyvää? ”On täällä vielä mies, jolta voisimme kysyä Herran mieltä, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa; se on Miika, Jimlan poika.”1.Kun.22:7. Hänellä oli toisenlainen viesti Herralta tähän tilanteeseen. Sanoman kuultuaan he löivät häntä ja heittivät vankilaan vastustaen kaikin tavoin Jumalan antamaa ennustusta. Ja niin käy edelleen, luonnollinen ihminen ei koskaan ota vastaan Herran sanaa, eihän sillä ei ole siihen edellytyksiä.
”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.” 2.Tim.4:3-4. Jumalan sanan julistajilla on aikamoinen vastuu olla Herralle kuuliaisia oman etunsa kustannuksella. Moni on valmis myymään Jeesuksen, suosion ja rahan tulon tähden. Oma hyöty ja maine kiilaavat Kristuksen edelle. Omat himot näyttelevät siinä suurta roolia, ja niitä riittää pilvin pimein. Ihmiset eivät tahdo luopua synnistä, vanhasta elämästään, ystäväpiiristään, pimeyden vallasta, mutta he haluavat Kristuksen olevan heidän palvelijansa. Kelpaako siis uskossa vaeltava oikein mihinkään tai kenellekään? Kuka haluaa semmoisen kaveri, kuka kehua tuntevansa hänet?
Herran sana varoittaa syntistä, ettei tämä menisi ansaan, eikä pysyisi pimeässä, eksyksiin ja ikuiseen tuhoon. Mutta on paljon ihmisiä, jotka eivät ota sitä sydämeensä ja elämäänsä. He vain olkaansa kohauttaen ajavat sammutetuin lyhdyin ilman rauhaa, ilman toivoa, ilman armoa. Hebr.4:2. ”Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.” ”….ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi;” Hebr.3:13
Mä mato vain ja savi oon huono sotija.
Kiusoissa taisteluissa mun täytyy sortua,
jos et sä Kristus, Herra, mua auta vahvista –
vaan autathan, oi auta, voimallas pueta.
Isä meidän….anna meille meidän syntimme anteeksi….
Lue ohjeet kommentoinnille
23.7.2023 09:33
”Mutta Raamatun mukaan, mitä lähempänä kristitty on Jeesusta, sen huonommaksi hän itsensä ymmärtää. Armon käsittämisen yhteydessä synnintunto syvenee koko ajan.”
Niinpä. Nyt on mulle kyllä jännä ajatella, että kun itse lopulta päädyin ajatukseen, että en tästä mihinkään tule muuttumaan, vaikka tekisin mitä tai ajattelisin mitä… niin olinko silloin niin sanotusti ”lähellä Jeesusta”? Kun sitten sen jälkeen kävi niin, että tein myös sen johtopäätöksen ettei Jumala muuta ihmisiä, tai varsinkaan minua ja sitten olin että antaa olla koko usko. Turha kuunnella syytöksiä, kun en voi tästä mihinkään muuttua.. vähän sama tunne kun pitäisi maksaa jotain suurempaa menoa: ”en voi tästä rahaksi muuttua”.
Mutta tietenkin tuo on vain yksi osa sitä kokonaisuutta, jonka tähden en enää usko. On muitakin syitä.
”Nykyajan myönteiset profeetat ovat jatkuvasti kysyttyjen maineessa ja heille markkinat ovat avoimet. Heidän ennustuksiaan kuunnellaan, heillä on paljon seuraajia ja ihailijoita. Heidän sanomansa on aina myönteinen, ystävällinen ja armahtava. He eivät tuomitse ketään, eikä heidän sanomassaan ole lain vaatimusta, eikä kuoleman uhkaa.”
Positiivista sanomaa on kiva kuunnella. Olin itsekin kuuntelemassa erästä amerikkalaista miestä, joka oli selvinnyt hengissä sydänpysähdyksestä ja myrkytyksestä. Kävi Taivaassa ja näki Jeesuksen ja näki Taivaassa jopa ihmisiä joiden ei koskaan olisi uskonut olevan siellä.
Niin.. siis sujuvasti kuuntelin tällaista, ja pyysin sitten rukousta vielä… mutta olen kuitenkin uskonnoton. En kokenut tuossa rukouksessa oikein mitään erikoista tällä kertaa. No en ollut mitenkään tunteiden puolesta ns. vastaanottavaisessa tilassa.. jos sillä nyt on mitään merkitystä edes. Ehkä sillä on.. kun muistelen aiempaa. Vaikea sanoa. Pieksää itsensä johonkin ”tilaan”, että Jumala voisi ehkä toimia… mutta helpommin sellaiseen pääsee jos ottaisi vaikka psilosybiineja tms?
Siis voin tehdä näin, eikä se hetkauta varsinaisia ajatuksiani asioista kovinkaan paljon suuntaan tai toiseen. Tiedän niin paljon muustakin.
Ja miksi Jumala ei paranna amputaatioita…
23.7.2023 13:11
”Niinpä. Nyt on mulle kyllä jännä ajatella, että kun itse lopulta päädyin ajatukseen, että en tästä mihinkään tule muuttumaan, vaikka tekisin mitä tai ajattelisin mitä… niin olinko silloin niin sanotusti ”lähellä Jeesusta”? Kun sitten sen jälkeen kävi niin, että tein myös sen johtopäätöksen ettei Jumala muuta ihmisiä, tai varsinkaan minua ja sitten olin että antaa olla koko usko. Turha kuunnella syytöksiä, kun en voi tästä mihinkään muuttua.. vähän sama tunne kun pitäisi maksaa jotain suurempaa menoa: ”en voi tästä rahaksi muuttua”.
Mutta tietenkin tuo on vain yksi osa sitä kokonaisuutta, jonka tähden en enää usko.”
Ehkä yleisin virhe uskovilla on se, että tuijotetaan omaan tai toisten uskon määrään tai laatuun tai heikkouksiin. Pitää katsoa Jeesukseen, uskon kohteeseen. Uskon kohde, Kristus on ratkaisevaa, Hän kestää! Jos sinä sydämessäsi uskot, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt ja suullasi tunnustat Hänet Herraksi, niin sinä pelastut.
Luuk18:16 ”Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.”
4.Moos21:8-9 ” Silloin Herra sanoi Moosekselle: ”Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon”.
Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon.”
” Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”
He, jotka uskoivat Mooseksen saarnan pelastajasta, vaskikäärmeestä ( Jeesuksen esikuva) pelastuivat käärmeen myrkystä (synnin tuhoavasta vaikutuksesta). Tätä sydämen uskoa seurasi uskon teot. Katseen kääntyminen kohti vaskikäärmettä. Näin usko ja uskon teot kulkevat käsi kädessä.
Huomio kaikille lain saarnaajille! Jaakobin kirjeessä ei puhuta lain teoista, vaan uskon teoista!
Jos jo Kristuksen esikuva, varjo tulevasta pelastajasta riitti pelastamaan uskovat, kuinka paljon ennemmin meidät jotka uskomme itse täyttymykseen, Kristukseen Jeesukseen!
Ajatellaan sitä mitä Jeesus on ja kuka Hän on ja mitä Hän on tehnyt puolestamme ja mitä Hän on meille lahjoittanut. Oman vanhurskautensa. Jumalan vanhurskauden! Ainoastaan tällä vanhurskaudella pääsee taivaaseen.
23.7.2023 18:43
Filos kirjoitti: – Huomio kaikille lain saarnaajille! Jaakobin kirjeessä ei puhuta lain teoista, vaan uskon teoista!
Olet väärässä. Jaakobin kirjeen toisessa luvussa käsitellään laissa olevia käskyjä olla laupias köyhälle ja olla syrjimättä köyhiä seurakunnan kokouksessa rikkaiden kustannuksella. Vapauden laki tarkoittaa Mooseksen laissa olevaa kaikkien velkojen anteeksiantoa vapautusvuotena, joka on sapattivuotena. Kun Jaakob puhuu teoista, hän tarkoittaa nimenomaan näitä laissa mainittuja laupeuden tekoja ja tasa-arvon tekoja.
Tähän asiaan saamme varmistuksen luvun lopussa, kun Jaakob sanoo, ettei vanhurskaus tule vain uskosta vaan lain teoista, joten teoilla ei voida tarkoittaa uskon tekoja. Kyseessä on lain teot. Samaa opettaa myös Paavali.
Jaak 2:24 Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella.
Room 2:13 Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia.
Uskon ja lain noudattamisen välille ei voi kuitenkaan tehdä eroa, koska Jaakobin kirjeen opettaa, ettei ole uskoa, jos ei ole lain tekoja. Usko ilman lain tekoja on kuollut. Ei ole myöskään vanhurskautta ilman lain noudattamista, mikä tietenkin edellyttää myös lain käskyn noudattamista uskoa Kristusta. Lain teot ilman uskoa eivät myöskään voi vanhurskauttaa, joten vanhurskaus edellyttää sekä lain noudattamista että uskoa Jeesukseen Kristukseen.
Jaak 2:17 Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut.
18 Ehkä joku nyt sanoo: ”Sinulla on usko, minulla teot.” Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani.
19 Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet — pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat.
20 Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
26.7.2023 01:30
”20 Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?”
Olen ”tyhjänpäiväinen ihminen” ja mua ei kiinnosta yhtään uskoa johonkin Jumalaan, joka kuitenkin heittää mut Helvettiin, kun ei saanut kaipaamaansa veriuhria.
27.7.2023 00:49
Nim. ”kirjoitusten mukaan” ei todellakaan kirjoita kirjoitusten mukaan. Syykin on selvä: Ilman Pyhän Hengen avaamaa selitystä esiin tulee juurikin em. nim.:n höpö-höpö-sillisalaatti. On em. nim.:llä jo paksua soopaa. Jeesus kuoli ristillä vapauttaen Häneen uskovat lain kirouksesta. Apostolit varoittivat UL:n seurakuntaa näistä pilalleleikatuista lainopettajista, jotka tahtoivat saattaa harhaoppisella julistuksellaan uskovat pois Kristus-kalliolta.
Jaakob kirjoittaa kirjeensä uskon näkökuilmasta, siis UL:n sovelluksena, ei lain kirouksen alaisena. Terve usko näkyy teoissa, joita usko vaikuttaa, ei pakonomainen lainalaisuus, joka ei kutenkaan ketään pelasta. Raamattu vakuuttaa, ettei kukaan ihminen ole täydellinen, Vain yksi täydellinen uhri, Jeesuksen sovintoveri voi puhdistaa ihmisen synneistä Jumalalle kelpaavaksi lapsekseen. Tästä Jaakobin kirjoittamasta vapauden laista UL:ssa on kysymys, ei Mooseksen lain vanhasta.
20.7.2023 11:20
”Mutta Raamatun mukaan, mitä lähempänä kristitty on Jeesusta, sen huonommaksi hän itsensä ymmärtää. Armon käsittämisen yhteydessä synnintunto syvenee koko ajan.”
Noinpa. Jään vain miettimään…
– miksi Patmos sensuroi, vaikka kommentti noudattaa Patmoksen omia ohjeita?
– miten Patmoksen blogisteista jotkut turboimmat kehtaavat kirjoittaa suvaitsevaisuudesta ja lätkiä esimerkkejä toisten vastakkaisesta toiminnasta, kun itse harjoittavat aivan samanlaista kaksinaismoralismia?
– miksi Patmos on omaksunut kannan, että Israelia ei saa kritisoida, vaikka Raamattu nimenomaan korostaa kritiikin perustaksi tarvetta kritiikkiin oikeudenmukaisuuteen tietenkin nojautuen?
– miksi ns. historialliset totuudet pitää ottaa annettuina eikä siten, että katsotaanpa nyt sitten todisteet aivan kaikessa rauhassa – ja aivan tasapuolisesti?
– miten (edelliseen kohtaan liittyen) Patmoksen väki kehtaa käyttää sellaisia termejä kuin holokaustinkiistäjä ja antisemitisti ihmisistä, jotka eivät ole mitään kiistäneet, tai millään tavoin kohdistaneet epäasiallisuuksia mitään ihmisryhmää vastaan?
Niin, varsin hyvä kirjoitus Aaltoselta. Täytyypä tässä itsekin mennä noiden omien esittämieni kanssa peilin eteen, vaikka myönnän haluavani asiakeskustelua muidenkin kuin vain itseni kanssa.
23.7.2023 10:12
Radio Patmoksesta tuli 22.7.2023 klo 17:03 ohjelma: ”Turunen” Toiminnanjohtajan vartti – Miksi me noudatamme joitakin Vanhan testamentin lakeja, mutta emme toisia?
Pasi Turunen kertoi saaneensa kritiikkiä, että miksi jotkut vaativat homoseksuaaleja olemaan harjoittamatta homoseksuaalisuutta, jos kristityt eivät muuten noudata Mooseksen lakia. Kysymys on todellakin hyvä, miksi kristittyjen pitäisi noudattaa vain joitain Mooseksen lain käskyjä, mutta ei toisia ei?
Turunen oli vaikeassa paikassa ja hänellä oli todellakin selittelemistä. Hän oli kuitenkin löytänyt jonkun amerikkalaisen pastorin selityksen asiaan, joka oli aikamoisten tekosyiden kokoelma. Turunen kertoi, että Mooseksen laki ei ole voimassa missään muualla kuin Israelin rajojen sisällä ja laki olisi muutenkin lakannut myös juutalaisten osalta uudessa liitossa.
Miksi ihmeessä homoseksuaalien pitäisi sitten noudattaa kieltoa homoseksuaalisuuden harjoittamisesta Suomessa? Turusen mukaan uudessa testamentissa mainitut lain kohdat ovat kuitenkin voimassa ja Raamatun seksuaalimoraali olisi myös voimassa. Tätä on kritisoitu lain kohtien valikoimiseksi mielivaltaisilla perusteilla ja sitä se todellakin on, koska Uusi testamentti ei missään ilmoita rajaavansa lain noudattamista mainittuihin käskyihin eikä edes joihinkin kansoihin.
Vanhan testamentin laki ja siinä oleva Messias profetiat lähtevät siitä, että laki koskee kaikkia kansoja ja se on voimassa myös uuden liiton aikana. Israelille annettiin laki, jotta se opettaisi lain kaikille kansoille.
Jeesus sanoi, älkää edes kuvitelko, että hän tulee kumoamaan lain vaan sitä noudattamaan ja sanoipa vielä lähetyskäskyssä, että kristittyjen tulee opettaa tämä kaikille kansoille. Paavali sanoo Roomalaiskirjeen toisessa luvussa, että Jumala ei tee eroa pakanoiden ja juutalaisten välille, vaan kaikki tuomitaan saman lain mukaan. Lain täyttänyt pakana tuomitsee viimeisenä päivänä lakia rikkoneen juutalaisen.
Laki on siis voimassa kaikkien kansojen keskuudessa, minkä takia homoseksuaalisuuden harjoittaminen on syntiä ja kiellettyä, kuten on myös kaikki muukin lain rikkominen.
Jes 2:2 Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne.
3 Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ”Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana”.
4 Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.
Jes 66:23 Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra.
Matt 23:1 Sitten Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen:
2 ”Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa.
3 Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan.
…
28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni:
…
20 ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.
24.7.2023 21:53
Myös UT on porsastelua vastaan.
28.7.2023 01:13
Alussa, luomiskertomuksessa on kiistämätön sääntö, tätä myös Jeesus korosti avioliitosta puhuessaan, – joka on myös lain hengen mukainen – että seksi on miehen ja vaimon välinen yhteys. Muiden kesken sitä ei ole sallittu, ei Mooseksen laissa eikä UT:ssa. Lankeemuksen jäljet näkyvät siihen asti, kunnes Herra itse tulee hallitsemaan ja synti tuomitaan ja uusi taivas ja uusi maa perustetaan, Joh. ilmestyksen mukaan.
Homoseksuaalisuuden harjoittaminen on perversio, lihan kieroutuneen mielen himon ilmentymä, jonka Jumala ankarasti kielsi. Kymmenen käskyä ja lähimmäisen rakastaminen ovat ohjeet UL:n uskoville, niitä vastaan ei ole laki eikä Jeesuksen opetus.
UL:ssa lakia sovelletaan Jeesuksen opetuksien mukaan: Hän tuli täyttämään lain meidän edestämme, jotka olimme kuolleet rikoksiimme ja synteihimme. Vahvistukseksemme on Jeesus lähettänyt meille Isän tyköä Pyhän Hengen, toisen Puolustajan, joka osoittaa synnin, tuomion ja vanhurskauden. Pyhä Henki johtaa kaikkeen totuuteen. Hän opettaa, kehoittaa, nuhtelee, varoittaa ja myös rohkaisee meitä elämän kaidalla polulla, joka kerran aukenee uudessa Jerusalemissa kultakaduksi. Jumalan Henki sisimmässämme todistaa myös meille Jumalan lapsioikeuden, kiitos Herralle Jeesukselle ristin sovitustyöstä puolestamme.